Yksilöllisiä savuja ja nelijalkaisia

Tupakointi vähenee ja lemmikkien omistaminen lisääntyy. Individualismi osoittaa kuitenkin molemmissa voimansa, sillä havaintoni mukaan kaksi turhinta kieltomerkkiä suomessa ovat ”ei koiria” ja ”ei tupakointia”. Mistä tämä vastakkainasettelu syntyy?

Havaintoja piisaa

Varmimpia paikkoja altistua tupakansavulle ovat kauppakeskusten ja liikenneasemien ovien edustat, siis ne joissa lukee kissankokoisin kirjaimin ”tupakointi 20 metriä tuohon suuntaan” kieltomerkkien kera. Vuosi sitten sitä tapahtui ajoittain, nyt jatkuvasti. Jouduin eilen käymään useassa kauppakeskuksessa ja ABC:llä, ulko-ovista kulkuja tuli kymmenkunta, joista yli puolessa tapauksia yhdistyi tupakointikiellon merkki ja tupakoiva henkilö tai muutama. Toinen varma hittipaikka ovat bussipysäkit, joissa etenkin sadekelillä tupakoitsija ottaa paikan katetulta pysäkiltä, tupakointikieltomerkin alta, kun muut seisovat sateessa.

Sattumalta kaksi kohteistani olivat Ratinan kauppakeskus ja Koivistonkylän Prisma – molemmat lemmikeiltä suljettuja alueita. Molemmissa vapaana liikkuva koira hyppäsi jaloille ja omistaja hymyili että onpa suloista. Molemmissa tapauksissa laitoksen henkilökunta noteerasi asian, mutta katsoi parhaaksi olla tekemättä mitään. Minä ymmärrän heitä. Ei ole yksi tai viisi kertomusta vartijasta joka on asiasta muistuttanut, ja saanut niskaansa sen tason vihanpuuskaukset ja esimiehelle ilmoitetut valitukset ettei pahemmasta väliä. Viisaita koiranomistajia on yhtä monta kuin ennenkin, mutta koiranomistajien absoluuttisen määrän kasvaessa tuntuu että kasvu on yksinomaan täysin mielipuolisista yksilöistä (omistajista, ei koirista). Julkiset kommentit sisältävät helmiä kuten ”no pakkoko niiden allergikkojen on kaupassa käydä”, ”ei o mun vika että sulla on koirapelko” tai ”en minä nyt mussukkaa voi kotiinkan jättää”. Ei lisättävää.

Yksilöllisyys edellyttää yksilön huomiointia

Ei ole täysin huono asia että yhteiskuntamme suosii yksilöllistä ajattelua. Se luo uudenlaista taidetta, kulttuuria, ajattelua, ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Moni ihminen uskaltaa nyt elää vapaammin ja sen myötä myös osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen paremmin. Jo pelkän kansantalouden kannalta on hyväksi että yksilöllisyydelle on tilaa.

Yksilöllisyys kuitenkin edellyttää yksilöllisyyden tiedostamista paitsi itsessään, myös muissa. Yhtä lailla kun yksilöllä on oikeus rakastaa koiria, hänellä on myös oikeus inhota niitä. Oma individualismi ei saisi jyrätä sitä toisilta, mutta juuri näin tuntuu hälyttävässä määrin käyvän. Onko vain sattumaa että punaisia päin ajetaan enemmän, kevyt liikenne on yhä useammin tukkanuottasilla muiden kanssa tai puolestaloukkaantuminen on suositumpaa kuin tupperware pimeällä keskiajalla?

Ydinase luolamiehellä

Ehkäpä individualismi annettiin ihmiskunnalle liian varhain, ennen kuin olimme tarpeeksi kypsiä sen vastuulliseen käyttöön? Ehkäpä ihmiskunnan pitäisi juosta takaisin koulun penkille ymmärtämään, että yhteiskunta koostuu yksilöistä, joista jokaisella on yksilöllinen ajatusten juoksu? Ehkäpä Yleisradion pitäisi järjestää tiedotuskampanja, jossa muistutetaan jokaisen yksilön omaavan oikeuden yksilöllisyyteen?

Ehkäpä riittää, että tuon tuosta muistutamme itsellemme miten mukavaa on sittenkin elää yhteiskunnassa, joka on täynnä monenlaisia erilaisia ihmisiä. Muista: et voisi olla oma vänkä itsesi, elleivät muut olisi erilaisia. Yksilöllisyys toimii vain muiden yksilöiden seurassa.

31 vastausta artikkeliin “Yksilöllisiä savuja ja nelijalkaisia”

  1. Kyllä Koivistonkylän prismaan voi koiran viedä mutta vain Mustiin ja Mirriin muilta osin alue on kiellossa
    Itse kävin Mustissa ja Mirrissä hännän heilutin ira neidon kanssa aika usein terv tepivaari

  2. Narsistinen minä-minä on yleistynyt merkittävästi.
    Jos joku toinen ei sopeudu minun maailmaani ja sen säätöihin, poistukoot muualle, kun minä menen ja otan oikeuteni.

    1. Moni narsisti ei edes tajua olevansa sellainen. Monasti nämä elää loppuelämänsä yksin kun kaikki katoaa tälläisen ympäriltä.

  3. Mulla on jo kolme naapuria siirtynyt sähkötupakkaan. Sen terveyshaittoja ei vielä tarkoin tiedetä.

  4. Itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä on melkoisesti liikenteessä.

    Melko moni tupakoitsija syytää vielä tumppinsa minne sattuu. Melko moni koiranomistaja antaa koiransa paskantaa minne sattuu, eikä kerää jätöksiä.

    Hyvin yleisesti koiranomistaja ja koira yhdessä sulkevat kevyen liikenteen väylän. Toinen kulkee toisessa laidassa väylää ja toinen toisessa – talutushihna välissä.

    Tietysti molemmissa ryhmissä on myös huomaavaisia. Pistävät tumpin johonkin purkkiin tai paskattavat koiransa johonkin syrjemmälle väylästä, jotkut koiranomistajat jopa keräävät lemmikkinsä jätöksen pussiin. Tuntuu vaan, että ne huomaavaiset olisivat vähemmistössä.

  5. Juu olen tietoinen tuosta mitä tepi totesi että tietyn matkaa saa käydä koiran kanssa. Mutta koira ei saa kulkea vapaana. Eikä se saa tulla mukaan ruokakaupan puolelle.

    Juhani tuo tuttuja esimerkkejä, näitä näkee. Tupakointia sinänsä verotetaan. Koiravero voisi olla ehkä yksi tapa myös muistuttaa että kyse on elävistä eläimistä joita ei voi yhteiskuntakaan laiminlyödä.

    1. Järjestyslaki (14 §).
      Koirakuri

      Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
      1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;

      Tässä ei ole mitään tulkittavaa, vaan määräys on ehdoton ja koskee myös kauppoja.

    2. Kaupunki alueella koira ei saa juosta vapaana missään
      Toinen juttu on ne pitää kerätä mitä musti tuuppaa ulos ei niitä voi sinne jättää missä se musti tekonsa tekee
      Vesiä ei tarvii kerätä
      Tuo Musti ja Mirri on ruoka kaupan ulkopuolella terv tepivaari

  6. Eipä varmaan kukaan ole eri mieltä siitä mitä säännöt sanovat, varsin hyvä muistutus Juhalta.

    Mutta yhä harvempi yhteiskunnassa kokee että säännöt koskevat heitä.

  7. Kyseessä saattaa olla ajan henki. Lasta ei saa kurittaa tekipä hän ihan mitä hyvänsä, ei ole rajoja mitä saa tehdä ja mitä ei.

    Minusta vanha sanonta: Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee – pitää edelleen paikkansa.

    Lapsi tarvitsee ehdottomasti rakkautta ja hoivaa – mutta myös tiukat rajat mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

  8. Minä kun olin lapsena tuhma, niin jouduin itse hakemaan koivuniemen herran takametsästä. Ei isä sillä lyönyt, mutta se oli psykologinen rangaistus pahanteosta.

  9. Suomessa koirat myös ovat liian usein vailla koulutusta. Omistajalle riittää, kun koiran saa niukka naukka revittyä hihnasta niin ettei se yletä puremaan vastaantulijaa tai toista koiraa. Lenkillä saa olla varuillaan, miten vastaantuleva koira ja sen omistaja käyttäytyvät, kuinka kaukaa pitää kiertää.

    1. Myös koira vaistoo joka pelkää koiraa….

      On monta koiraa minulla ollut ja on nytkin kaksi koiraa, kyllä siinä on myös ennakkoasenteita monella.

      Koira pitää olla julkisilla paikoilla hihnassa ja omistajan hallinnassa. Silloin ei tapahdu mitään ihmeellistä, mutta he vaistoaa mm pelon jo hienhajusta, jälestävät värien perusteella luonnossa hajuaistillaan, harmi kun me ihmiset ollaan kohta lähempänä robotteja kuin luontoa…

      1. Aika lailla urbaania legendaa, ainakin tuo viimeinen kappale, jopa laintuntemattomuuttakin. Vapaana hulmuileva koira luonnossa on lähes yhtä tuhoisa kuin kissakin.
        Koiran saa laskea irralleen vain jos on ko alueella metsästysoikeus ja silloinkin, metsästysaikoina. (metsästyslaki)

        1. Koiran saa laskea irralleen maanomistajan luvalla tämän mailla.
          Metsästysoikeus ei asiaan mitenkään liity.
          Kuitenkin taajamassa koiran pitää olla kytkettynä aina ja maallakin metsästyslain määrääminä aikoina ja aina toisen alueella ilman maanomistajan lupaa.

  10. Eiköhän se tiivistelmä ole että koiran pitäminen vaatii taitoa ja vastuuta. Koska koirasta on tullut tapa välttää oman huonon olonsa hoitamista, siinä kohtaa yhä useammalla ei ole vaatimuksista kumpaakaan.

  11. Itsellä ollut koira melkoisen monta ja ainutkaan ei ole juossut vapaana kaupunki alueella Teiskoa en kaupunkiksi sitten laske vaikka se sitä onkin
    Kakat olen kerännyt ns julkisilta paikoilta jo vuosi kymmenet kieltämättä ripulin aikana hankalaa mutta muulloin helppoa kun heinän teko terv tepivaari

  12. Melkoisen usein koiran käytös on koiran omistajan epävarma oma käytös jolloin helposti koira alkaa sojelunsa joka kaikilla koirilla on
    Isommilla koirilla se tietysti on vaarallisempi
    Mutta koirankäytös on omistajan remmin päästä tulevaa eikä koira tykkää lainkaan huonoa jos sitä komentaa
    Päin vastoin silloin se huomaa että omistaja on isäntä ja hän saa olla kodin lemmikki ja elää tasapainoista koiran elämää terv tepivaari

  13. Asiahan on täysin selkeä. Koiran kaikki toiminta perustuu vietteihin, joiden tasot voivat vaihdella melkoisestikkin.
    Vietit ovat; reviiri-, ravinnonhankkimis-, suvunjatkamis-, saalis- ja hoivavietti.
    Tämä viettikokonaisuus, sekä eri alueiden vahvuus, tulisi jokaisen koiranomistajan tunnistaa.
    Omistaja, siis sen lenkkipään haltija, joko vahvistaa tai hillitsee ko vietin tasoa.
    Koiran kasvatus ei eroa mitenkään lapsen kasvatuksesta; rakkautta, rajoja, positiivista palkitsemista; fyysisiä rangaistuksia ei tarvita.

  14. Täällä kaupungissa nuoret käyvät pakkokusettamassa koiria porttikongien kulmissa, kun äiti tai isä käski.
    Ne nuoret eivät ole ollenkaan mukana siinä koiranelämässä, vaan korvakuulokkeet päässä ja kännykkä kädessä sähläämässä omia juttujaan.
    Kun sitten kakki tulee, he katsovat, näkikö joku, ja luistavat poimimasta pläjäystä kadulta.
    He vaan ovat halunneet koiran ja pöljä vanhempi ei ole osannut puhua vastuusta mitään.

  15. Tupakkavastaisuus saattaa lisätä huumeiden käyttöä joka on vielä pahempi asia. Itse lopetin tupakoinnin ja se on omasta itsestä kiinni. Huumeista taitaa päästä huonommin eroon.
    Koira on hyvä kaveri ja saattaa kohottaa jopa tervettä elämäntapaa.?

  16. Koira on hyvälle ihmiselle hyvä kaveri – mutta jos sitä käytetään tapana paeta omaa huonoa oloa, silloin ei koirakaan voi hyvin.

    Tupakassa on se hyvä puoli että se ei ole laitonta, siten sen korvikehoidot ovat avoimia ja keskustelua voi käydä. Laittomissa huumausaineissa apu on myös etäällä, koska pitää pelätä rikosseuraamuksia joka kerta kun haluaisi päästä aineesta irti.

    Luotan järkeviin rajoituksiin ja verotukseen absoluuttisia kieltoja enemmän. Koiran ”ajokortti”, jota moni hyvä koiraihminen on ehdottanut, voisi olla hyvä esimerkki järkevästä rajoituksesta.

  17. Tupakoinnin määrä on romahtanut 10-15 vuoden sisällä, puudelin omistamisessa käyrä saattaa kulkea toiseen suuntaan, tuskin kuitenkaan yhtä jyrkästi.

  18. Yhteistä tupakalle ja koiralle on että saavat lähellä olevan allergikon ja astmaatikon voimaan pahoin.

    Eroa on se että koiran kanssa voi elää fiksusti. Koiran voi kouluttaa, tupakkaa ei.

  19. Kyllä koiran voi kouluttaa, mutta milläs koulutat sen huonosti käyttäytyvän koiran omistajan.

    Ei kaikki tupakoitsijatkaan ole pelkästään minä_itse_porukkaa. Toiset huomioon ottavia tupakoitsijoitakin löytyy, uskokaa vaan.

  20. Oikeastaan, JuhaU, en ole yhtään koiraa muistaakseni kouluttanut; sitä vastoin kymmeniä opettanut. Palveluskoiriakin aikanaan oli ja niillä osallistuin kokeisiin. Ei aina huonolla menestyksellä.
    Opetusmetodi; aktivointi, mukilointi ja likvidointi, ei tosiaankaan toimi.
    Positiivinen opetus, palkitseminen tarvitessa, ”poissulkeva rangaistus” niillä päästään tavoitteeseen.

Vastaa käyttäjälle Kalle Pohjola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *