Business Finland ja kansan tahto

 

 

Moitin usein kärkevästi iltapäivä – ja muuta lehdistöä. Kuitenkin media tuo esille myös sellaisia asioita jotka muuten jäisivät ehkä kansalta pimentoon. Siitä kiitokset lehdistölle jotka jaksavat kaivaa monia tärkeitä asioita luettavaksemme.

 

Kun iltapäivälehdet uutisoivat Business Finlandin jakamista rahoista ja keille rahaa oli myönnetty, alkoi kansan niskakarvat pörhistyä. Yhdelle jos toiselle jatkuvasti television ja muun median kautta esillä oleville ”julkkiksille” oli annettu myönteisiä päätöksiä, jopa 100 000 euroon saakka.

 

Kansalaiset hieraisivat silmiään ja huulet pyöreinä ihmettelivät, miksi juuri heille? En ihmettele ärsytyskynnyksen nousua. Nämä samat jotka myönteisen päätöksen saivat, pyörivät illasta toiseen eri kanavien ohjelmissa, eivätkä varmaan ole tyhjätaskuja. Ja kun vielä lehdistö tekee jatkuvalla syötöllä heidän kaukomaille suunnatuista lomista juttuja, esittelevät luksustalojaan jne., ei ole kumma jos monilla ns. keitti yli.

 

Mistä kuitenkin lopulta on kysymys? Kateudestako? En kateuteen usko. Ennemmin uskon ihmisten oikeudenmukaisuuden tajuun. Minulla ei ole tietoa, ketkä kärkkäimmin ovat arvostelleet epäoikeudenmukaista rahan jakoa? Voisiko olla, että ns. kehäkolmosen ulkopuolelta on tullut eniten kriittistä palautetta?

 

Aprikoin kuinka pienissä – ja keskisuurissa kunnissa ja kaupungeissa ihmiset tuntevat toisensa kohtuullisen hyvin. Tunnemme oman kuntamme pieni ja – keskisuuret yrittäjät. Heitä on monenmoisia. Maanrakennus, metallialan, rakennuspuolen, hierojia, kampaajia, ravintolanpitäjiä, kauppiaita ja mitä muita heitä onkaan.

 

Juuri näille korona iski päin korvia. Laskut pitäisi hoitaa, työntekijöiden palkat, kiinteät kulut ym. Mitä he saivat? Muutamia tonneja!! Näitä ihmisiä me tunnemme omissa kunnissamme. Heistä me kannamme myös huolta. Nämä ihmiset ovat yhteiskunnan raatajia. Tekevät kohtuuttoman pitkiä päiviä. Eivät pidä lomia. Heistä ei tehdä juttuja lehtiin.

 

Myös suuryritysten mahdolliset osingonjaot aiheuttivat/aiheuttaa suuttumusta. Palkkaneuvotteluissa työnantajat puhuvat maltillisista korotuksista, vedoten yritysten kerryttävän puskurirahaa huonojen päivien varalle. Missä ne rahat nyt ovat? Eikö olisi osingonjakojen sijaan kannattanut satsata nekin rahat näihin puskurirahastoihin?

 

Siksi kansan suuttumus on aiheellinen. Vaikka tiedämme sen valtavan paineen alla missä vastuulliset henkilöt toimivat yhteiskunnan pyörittämisessä ja virheitä tulee, silti rahanjaon paljastuminen kaikelle kansalle ja reagoinnit siihen ovat ymmärrettäviä.

 

En kuitenkaan halua vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkilaisyrittäjien kesken. Yhtä lailla siellä pienyrittäjät kärvistelevät omien yritysten olemassa olojensa puolesta. Isoissa metropoleissa ei kuitenkaan ole sellaista yhteisöllisyyttä kuin meidän maaseutukunnissa. Selvää on kuinka myös eri aloilla olevat, nyt lomautetut tai irtisanotut työntekijät suhtautuvat epäilyihin, että osinkoja edelleen tullaan jakamaan. Voi olla, että ammuin ihan ”metsään” kritiikin antajista, mutta noin voisin kuvitella käyneen. Toki eri poliittiset ryhmittymät myös hyödynsivät rahajaon epäkohtaa.

 

Korjausliikkeitä aiotaan tehdä ja hyvä niin. Se mikä huoli on edelleen olemassa miten käy koronan jälkeen? Tehdäänkö taas uusjako, jossa jyvät erotellaan akanoista. Kaikesta leikataan, konkurssiaalto pyyhkii yli maan. Toiset taas jatkavat niin kuin ennenkin.

Kai tuo lopun synkistely kaipaa myös piristystä: Äskeisestä työntekijöiden ja työnantajien pohdinnasta tuli mieleen eräs tapaus. Yhdessä paitatehtaassa syntyi palkkariita. Silloin olivat työntekijät ja työnjohto napit vastakkain.

 

Laitetaan nyt kaupan päälle vielä toinen tarina:

Paljon oli kuulemma konsultteja jotka saivat rahaa Business Finlandilta. Eräässä firmassa meni vähän huonosti. Johtaja tuli pääluottamusmiehen puheille: Mitä luulet, kutsuntaako konsultti paikalle vai sotketaanko asiat itse.

22 Replies to “Business Finland ja kansan tahto”

  1. Minulla on yks yritys jolla lähti n. 70-80% bisneksestä koronan myötä. Ja löysin uuden bisnesidean jolla voisi paikata hitusen tuota. Peruin osingonmaksun, otin excelin esiin ja löysin tavan jolla sen voisi melkein toteuttaa. Rakensin prototyypin. Sitten pistin hakemuksen Ely-keskukselle korona-avusta, summalla n. 8 000 euroa, n. 40% tempauksen palkkakuluista, ehkäpä 10-20% kokonaiskuluista. Koitin siinä selostaa teknisesti mitä ajan takaa.

    En ole vielä kuullut, mutta oletan että hylkäävät sen, koska tekstini ei ollut konsulttikieltä.

    1. Toivottavasti Kyuu saat asiasi kuntoon. Olet tunnollinen yrittäjä ja juuri sinun kaltaisia pitäisi tukea.

  2. Kansan tahdolla tuohon ei ole mitään muuta kuin otsikoiden myynnin arvo. Kansan Tahto on muuten merkittävä vasemmistolainen sanomalehti lehti:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansan_Tahto

    Paljon panetellut konsultit ovat kuitenkin viestinnän ammattilaisia, joita käytetään poikkeuksetta vaikeissa tarjouksien laatimisissa kansainvälisestikin. He selvittävät faktat tarjousten pohjaksi ja rakentavat ne oleellisille kysytyille asioille, jotta ne olisivat vertailukelpoisia ostajille / myyjille. Ei kannata aliarvioida.

    BF sai luonnollisesti turpiinsa rivikansalaisilta, koska lehdistö hoksasi muutaman kourallisen julkkiksen joukosta myyntikikakseen. Asialla sinänsä nyt niin väliä.

    Suurinta melua pitävät ne putiikit, jotka jo muutenkin olisivat tippuneet konkurssikypsinä ulos markkinoilta.

    1. Nyt olemme Heikki vähän eri linjoilla. Tiedän hyvin Kansan Tahdon lehden, olen sitä lukenut. Minulla on kokemusta konsulteista metallityöntekijän ajoilta. Erääseen firmaan otettiin sellainen, olin luottamusmies siinä lafkassa. Mahdottoman kallis ja hän kävi meille luennoimassa aivan hölynpölyä, kun ei tiennyt firman asioista tuon taivaallista. Kun lähdin firmasta pois vähän ajan jälkeen, niin kuinka ollakaan, yritys siirrettiin pois Pohjan kunnasta Vantaalle. Näin toimii konsultit. Kansan tunnot ovat erittäin tärkeitä. Ilman niitä, tuskin nytkään Business Finlandin osalta olisi tapahtunut yhtään mitään. Kansan reagtiot aiheuttivat sen, että muutoksiin tartuttiin heti. Sanna Marin on ihan oikeassa, että virheitä tulee, mutta on hyvä kun olemme hereillä ja korjausliikkeitä tehdään kun virhe huomataan. Tiedän, että Business Finlandin jakamaan rahaan täytyy tehdä lakimuutos tai uusi asetus, että jakoperusteita voidaan muuttaa. Olisiko muutettu jos kansa ei olisi ollut raivoissaan?

      1. Hannu, on konsultteja ja ”konsultteja”. Olen samaa mieltä noista eri alojen luennoitsijoista, joille työttömät ammattimiehetkin nauravat.
        On aivan eri asia nämä alojensa, käytetään nyt nimikettä vaikka lobbari, ja heidän osaamisestaan. He ovat äärimmäisen kovia ammattilaisia.
        Esimerkki juuri tällaisesta konsultti-lobbarista oli ex- puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, jonka moraali kylläkin petti.

        BF:n rahoitus meni 95 %:sti siihen tarkoitukseen, mihin sen oli mahdollista mennä – uuden keittämiseen ja vakavaraisten pönkittämiseen, että pysyvät pystyssä.
        Nyt lisäksi haetaan tukea kiinteisiin kuluihin ravintola – ja matkailualalla. Se tulee taas saamaan turpiinsa väärin allokoituina- odotahan vaan. Noilta aloilta voi ja saa ihan hyvin pudota puolet pois, eikä tapahdu yhteiskunnallisesti paljoakaan hallaa.

        1. Olen kyllä erittäin voimakkaasti eri mieltä. Ravintola-alalla työskentelee erittäin paljon nuoria ja osa-aikaisina opiskelijoita, joten kyllä näen yhteiskunnallisen haitan olevan merkittävä siis jos oikeasti, eikä ainoastaan juhlapuheissa ollaan huolissaan nuorten työllisyydestä ja opiskelijoiden taloudesta.

          On myös hyvä huomata se, että valtio käytännössä lainsäädännöllä kielsi viihderavintoloiden toiminnan, joten on aivan käsittämätöntä se,ettei asiaan ole jo saatu ratkaisua vaikka sekä talous, että perustuslakivaliokunta molemmat lausunnoissaan tätä edyllytti kun laki asetettiin voimaan.

          Tämä on yksi niistä asioista, jossa ei ole muuta ollut tarjolla kuin puhetta, mutta sitä onkin sitten riittänyt.

      2. Näistä konsultti-lobbareista vielä.
        Miksi kunnalliset hankinnat ja niiden sopimukset ovat hävinneet lähes kaikki yksityisille tarjoajille ? Siksi, että julkinen puoli ei osaa ostaa. Heillä ei ole ostamisen ammattilaisia – on vain virkamiehiä viran puolesta.
        Ostaminen on äärimmäisen tarkkaa ja osaamista vaativaa puuhaa, koska ostamisen kohteena oleva tuote ja hinta vaikuttaa aina suoraan ostajatahon taloudelliseen tulokseen.

  3. Suomessa on pieniä yrityksiä jotka elää kädestä suuhun. Nyt nämä kokee lopullisen tuhon. Ehkäpä on oikein että kannattamattomat puuhastelut loppuu muutenkin.

    1. Kovinpa itsevarmasti otat kantaa yrittämiseen; varsinkin pienyrittämiseen, itsensä työllistämiseen jne.
      Minulla on kokemusta yrittämisestä liki 30 vuoden ajalta ja jotain pienyrittäjän arkipäivästä tiedän.
      Muistaa pitänee sekin, että pienyrittäjän kaatuessa, aina lisääntyy työttömyys.
      Hannun huoli maaseudun pienyrittäjistä on aiheellinen ja arkipäivää.

      1. Kannattamattomat puuhasteluyritykset pitää lopettaa. Mitään tukia niille ei pidä todellakaan jakaa.

        1. Mitä sitten ovat kannattomat puuhasteluyritykset, ovatko ne tulevaisuuden menestystarinoita vaiko ihan jotain muuta?

          Kasvuyrityksille on hyvin tavallista, ellei jopa lähes säännönmukaista, että ne ovat taloudellisesti kannattamattomia, mutta melkoisia menetystarinoita niiiden joukosta löytyy.

  4. Ihan vaan huomautuksena, yksikään ”julkkis” ei ole saanut latin latia Busines Finlandin rahoja.

    1. Niin, mutta heidän yrityksenä ovat saaneet. Myös virtolaislähtöinen Jutta Larmi, josta tämän päivän uutiset kertoivat Ilta-Sanomissa. Näillä kun rahaa palkata lakimiehiä ja kalliita konsultteja tekemään anomuksia toisin kuin näillä esim. kaivinkoneyrittäjillä ja vastaavilla. Tunnen tuon pienyrittäjyyden ongelmat todella hyvin, sillä olin heillä töissä lähes puolet työelämästäni ja voin sanoa kuinka vaikeaa heillä oli.

  5. Saitpahan Hannu minut johdatelluksi historian maailmaan kun kiinnostuin tuosta Kansan Tahto-lehdestä.
    Yrjö Mäkelin; suutari ja sanomalehtimies kuin myöskin poikansa; jääkäri, suojeluskuntaupseeri jne.
    Retkestä sitten kehkeytyikin melkoinen lukusessio kaikkine oheisaineistoineen ja tulipa törmättyä sellaiseenkin Oulunseudun henkilöön kuin Matti Lackman, minulle tuttu sotahistorioitsija ja kirjailija. Yhteenkään Donneriin, tai muuhunkaan historian sepittelijöihin en sitten asialinkeissä törmännytkään.

    1. Edelleenkin tuota suutaria ja lehtimiestä; hänen elämänvaiheitaan seuraillen, ei Suomen poliittinen elämä ole mitään oikeisto vs vihervassarit, ei siihen sisältyy koko kansalaisten kirjo.
      Yllätys minulle oli lievästi, kuinka paljon Suomen sosialistinen puolue näyttäisi eroavan nykydemareista.

  6. ”BF:n rahoitus meni 95 %:sti siihen tarkoitukseen, mihin sen oli mahdollista mennä – uuden keittämiseen ja vakavaraisten pönkittämiseen, että pysyvät pystyssä.”

    Sinänsä tuo pitää paikkansa, mutta Business Finland oli väärä mekanismi jakamaan rahaa. Hallituksen tavoitteena oli antaa tukea koronakriisistä pahiten kärsiville yrityksille, jotta vältyttäisiin suurelta työttömien joukolta.

    No niin ei ole tapahtunut, vaan raha on todellakin mennyt tahoille, joilla ei ole suurempaa hätää. Mutta kun ylimääräistä on jaossa, niin pitäähän se kiireesti panna liikkeelle, kuten elinkeinoministeri Lintilä taannoin totesi. Tukien vaikuttavuudesta ei kai niin väliä.

    1. Jos olet perehtynyt hiukankin asiaan, meillä on yllättävä kyllä olemassa sellaiset lait, valitettavasti tai sitten hyvä, joita ei noin vain ohiteta, jos on kysymyksessä julkinen rahanjako tai tuet.

      1. Kun meillä on sellaiset lait, BF oli väärä valinta tukien jakamiseen.
        Sinänsä tuo Sipilän muistomerkki voitaisiin muutenkin lakkauttaa samantien.

  7. Peruspointti lienee se, että tilaisuus tekee varkaan.

    Oli sitten jaossa yrityksille tukiaisia. Tai maahanmuuttajille etuisuuksia. Tai rahaa kielipolitiikan varjolla. Tai tukea tietyn poliittisen aatteen toteuttamiseen.

    Aivan sama – kun tulee selväksi että tietyin sanankääntein saat itsellesi ylimääräisiä etuja, aina joku sitä käyttää hyväkseen. Aina.

Kommentoi