Vesihuollon yhtiöittäminen

 

 

Kuka olisi uskonut muutama vuosikymmen sitten, että kunnissa sosiaali – ja terveyspalvelut tuottaa kansainväliset hoiva-alan yritykset, ei kukaan, kovimpia porvareita lukuun ottamatta. Pikkuhiljaa annettiin pikkusormi joka vei koko käden.

 

Tämän aasinsillan kautta tulemme vesilaitosten muutoksiin. Kunnat yhtiöittävät vesilaitoksiaan. Onko siinä kylvetty siemen mahdollisuuteen edetä pienin askelin kohti yksityisen vesipalveluiden tuottajien rynnäkköön? Miten silloin hinnat karkaavat käsistä, kuten Caruna on osoittanut. Jyväskylä taisi olla esikosketus, kun siellä suunniteltiin yksityistämistä.

 

Itse olen allekirjoittanut kansalaisaloitteen vesiemme yksityistämisen vastustamisen puolesta. Allekirjoituksia on jo hulppeat 89 345.

 

Tiedämme myös kuntamme vaikean tilanteen. Vesilaitoksen kuuluisi pyöriä puhtaan veden ja jätevesimaksuilla. Sitä se ei ole tehnyt. Myös korjausvelkaa putkistojen uusimiseen tulee väistämättä.

 

Yhtiöittämisen kautta, jossa kunta on omistajana 100 prosenttisesti, saisimme hengähdystauon talouden tilanteeseen. Jos emme sitä tekisi ja emmekä näin kykenisi alijäämää kattamaan vuoden 2020 tilinpäätökseen, olisi edessä mahdollinen kriisikuntamenettely.

 

Entä jos ajaudumme pakkoliitokseen? Olemme ison 20 000 asukkaan syrjäkylänä, peräreikänä. Silloin meillä ei ole vesilaitosta, eikä montaa muuta omaa palvelua. Kävelisimme kirkonkylän raittia ja muistelisimme mitä kaikkea eri kiinteistöissä oli – nyt tyhjät ikkunat.

 

On päivänselvää, että yhtiöittäminen raivostuttaa heitä jotka joutuvat hinnankorotuksien kohteiksi. Pöyryn yhtiöittämisselvityksen mukaan hintojen korotus tulisi olemaan järkyttävän korkea. Joka tapauksessa, olipa vesilaitos nykyisellään tai yhtiömuotoisena, hinnat on pakko nostaa, koska vesihuoltolaki sitä edellyttää, kuten edellä mainitsin, ettei kunta voi kompensoida veden alhaista hintaa. On toisaalta myös väärin oman veden käyttäjiä kohtaan, koska he maksavat veroina vedensaannin kirkonkyläläisille.

 

Yhtiöittäminen on myös takaisku kuntademokratialle, koska vain valtuuston valitseman edustajan/edustajien kautta voimme yhtiön asioihin vaikuttaa. Pala palalta kavennetaan kunnallista päätösvaltaa. Toisaalta olemme nähneet kuinka yhteistyö takkuaa naapurin kanssa. Meidän yli kävellään surutta ikään kuin isännän äänellä. Ylipäätään on nähty kuntaliitoksissa miten isot vievät ja pienet vikisevät. Tässä oli lyhykäisyydessä vaihtoehdot josta jouduin päättämään oman kantani.

 

Kirjoitukseni ei ole ”puolustuspuheenvuoro” päätökselle puoltaa yhtiöittämistä. Olisin toki voinut kannattaa kokoomuksen Jari Alkkiomäen esitystä hylkäämisestä ja hävinneet äänestyksen. Näin olisin ”pelastanut nahkani” kuntalaisten ja oman ideologiani kannattajien silmissä. Totta kai olisin sen tehnyt jos ei olisi ollut pelkoa kunnan itsenäisyyden menettämisestä.

 

Jos taas olisin jättänyt eriävän mielipiteen, olisi se ollut mielestäni populistista kosiskelua ja toisaalta hyväksyminen matkalle kuntaliitokseen. Elämä ja politiikka ovat myös valintoja. Erona oman elämän valinnoille on että politiikassa joutuu tekemään valintoja jotka vaikuttavat muiden ihmisten elämään. Uskokaa tai älkää, mutta tämä päätös oli poliittisen elämäni vaikein. Jouduin tekemään oman ideologiani vastaisen päätöksen, koska olen aina kannattanut henkeen ja vereen kunnallisia ja julkisia palveluja. Valitsin kuitenkin vaakakupista rakkaan kuntani itsenäisyyden pelastamisen mahdollisuuden.

 

Hannu Tiainen

Kyykystä ylös yhteislistan

kunnanvaltuutettu.

 

 

7 vastausta artikkeliin “Vesihuollon yhtiöittäminen”

  1. Hannu, kyllä siihen osakeyhtiöön voi kosia muita julkisyhtiöitä tai kaupunkeja tai kuntia tai moraalisesti kestäviä yksiytyisiä yhtiöitä. Se tarvitsee nyt pääomia kehittyäkseen. Ja, kyllä realistinen vaihtoehto on myös muut kunnat kuten Parkano. Se muuten surkastuu pelkästään pienen Kihniön käsissä.

    1. Sen voin vielä niellä, että Parkano liitetään Kihniöön, mutta nimeksi täytyy tulla KihniöParka.

  2. Mikäs tällainen köyhät kyykkyyn yhteislista teillä on, miksi ei SKP.

    1. Se on vähän samantapainen kuin aikoinaan SKDL joka kokosi yhteen laajan rintaman ja pystyi vaikuttamaan asioihin. Meillä oli ehdolla viimeksi kaksi kommunistia ja yksi vasemmistoliittolainen.

  3. Mitä yhteistä on alla mainituilla?

    !, Maan tieverkosto
    2, Maan alueelliset sähkönsiirtoverkot
    3, Verenjakeluverkot
    4. Kaukolämpöverkot
    5. Maan rautatieverkosto

    Vastaus: Niitä voi olla kullakin alueella vain yksi ’kappale’ – luonnollinen monopoliasema

    ***********************************************************************************
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005922926.html

    6.12.2018

    5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus”
    .
    Caruna koettelee kuluttajien ja verottajan kärsivällisyyttä. Olisiko Kataisen hallituksen jäsenten pitänyt estää Fortumia myymästä sähkönjakeluverkkonsa?

    Caruna on Suomen suurin sähkönjakelija. Ikävä julkisuus seuraa sitä kuin liima. Carunan hintoihin ja veronmaksuun liittyvää toimintaa ja päätöstä, jolla Fortumin sähkönsiirtobisnes myytiin sille, ovat arvostelleet pitkin matkaa monet poliitikot ja vielä useampi hinnankorotuksiin kypsynyt kuluttaja.
    .
    ”Yhtiö käyttää monopoliasemaa väärin”
    Haavisto arvioi päätöstä pari vuotta sitten Ilta-Sanomille.

Vastaa käyttäjälle Albanus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *