Demarin loistavaa logiikkaa

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a247b313-f47f-47f8-8d95-93c922c121c0

”Pääministeri Marin vaatii lyhyempää työaikaa: ”Yksi tapa jakaa vaurautta on tehtyjen työtuntien vähentäminen siten, ettei palkkataso heikkene””

Samariinin logiikka on tyypillistä demarien loistavaa ideologiaa.

Sama työtulos, mutta enemmän palkkakustannuksia työnantajalle eli kalliimpaa tuotantoa.

Kyllä se kilpailijoita kalliimpi tavara ilmeisesti menee kaupaksi, kun takana on demarien ideologia…

33 vastausta artikkeliin “Demarin loistavaa logiikkaa”

  1. … ja tämä arvasi jo puoliunessakin, että tämä on se ensimmäinen kritiikin siemen ja tietenkin, kenenkä suusta esitettynä….

    Marin sanoi, että tähän tavoitteeseen on pyrittävä tietyin askelmerkein, joka ei tarkoita tänään, huomenna, vaan tulevaisuusuudessa.

    1. Ensimmäinen askelmerkki on siirtyminen markkaan maan sisäisessä rahaliikenteessä, jotta se voitaisiin devalvoida jopa 50:llä %:lla tarvittaissa.

      Ensimmäinen askel voitaisiin ottaa piankin.

  2. Minusta tämä on hienoa, että Marin esittää tällaista asiaa ja lupaa yksityiskohtaiset askelmerkit miten siihen siirrytään ja palkansaajajärjestötkin kutsutaan mukaan ja tuloksena on korkeampi työlisyysaste ja vahva julkinen talous.

    Henkilökohtaisesti kuulun kyllä siihen joukkoon joka epäilee taikatempun onnistumista, mutta näin ne puolueiden tavoittelemat asiat nousevat julkiseen keskusteluun ja kansalaiset saavat sen perusteella joko nostaa tai laskea peukkua.

    Äkkiseltään esityksessä saattaa olla aika isoja ongelmakohtia ja tuo vahva julkinen talous voi hyvin kyseenalaistua, mutta työllisyysastetta tuolla kyllä ainakin periaatteessa saadaan nostettua ja olihan Neuvostoliitossaskin täystyöllisyys.

  3. Tiedättekö että on tutkittu ajat sitten että 6 tunnissa työ tehdään tehokkaasti pienemmillä tauoilla.

    Työn laatu paranee, ihminen jaksaa työuraansa pidemmälle ja vapaa-ajan lisääntyminen ohjaa kuluttamaan enemmän mikä lisää mm palvelualojen yrittäjien kannattavuutta mikä johtaa lisätyöllistymiseen.

    Ainahan joku ”weismyller” tehtaalta voi kehua tekevänsä 10 tunnin päiviä…kukaan ei laske taukojen määrää….

    1. Tämmöiselle ”etätyöntekijälle” ei ehkä liene asiaa kovin helposti ymmärrettäväksi saada, toisaalta, aloitin palkkatyöni 60-luvulla ilman mitään työaikasäädöksiä; työajan sääti viikko-ohjelma. Sotaharjoituksissa vuorokausitunnit olivat 24.
      1969 tuli sitten työaikalaki, viikkotunnit määriteltiin 37,45 tunnin mittaiseksi, aiemmin 45 viikkotyötuntia. Tuli mm ns työajan tasaus voimaan.
      Toisin sanoen työaikaa lyhennettiin, palkan laskematta.
      Mitä tulee 10 tunnin työaikaan, ei ole yrittäjälle muuta kuin ehkä normaalia. Paljon pidempiäkin päiviä on tullut tehdyksi. Sanoisin, että tämmöiselle ”etätyön tekijälle” saattaa tämäkin olla vaikeahkosti ymmärrettävissä.

      1. Tälläinen henkilö kuin Kalle voisi joutavana mennä vaikka keräämään roskia teiden varsille.

        1. Sitäkin on tullut tehtyä monena vuotena kyläyhteisön talkoissa. Joten tuttua hommaa.
          Yrittäjyydestä ja yrittäjän työajoista ei kenenkään ilman yrittäjäkokemusta tulisi kommentoida, yhtään mitään.
          Joutavaksi en toki itseäni enkä perhettäni koe; siksi paljon meillä on autettavia tuttavia.
          Muuten, toisen blogistin nimeäminen joutavaksi; korostanee kaiketi nimeäjän korkeata (perusteetonta ja henkilökohtaista ylemmyyden tunnetta), työura kannattaisi savotoida ensin sinne eläkkeelle ja sitten voisi ehkä eläkkeensä ansainneita kritisoida, jos edes tarpeen.

          1. Niin, ja sanoisin, ei ”korpisoturina” eläminen paljon eläketiliäsi kartuta; työpaikka, vaikka vähän huonompikin sen sijaan sitä eläkekertymää ainakin vähän vähintäänkin kartuttaa.

            1. Taas et tiedä mitään. Makoisat naurut. Korpisoturi kuittaa. Päivän paras veto Kallelta 💪🤣

  4. Tämä tietenkin halutaan käsittää tarkoituksellisesti väärin, eli suomennan:

    Edellytys työajan lyhentämiseen vähitellen, ajan kanssa, voidaan toteuttaa työn tuottavuuden ylittäessä entisen tuottavuuden tason, eli tulevaisuudessa tehdyillä tunneilla niiden taloudellinen arvo on suurempi kuin entisten työtuntien.
    Työajan vähennys voidaan toteuttaa siten, että vähemmällä ajalla saadaan suurempi taloudellinen tulos ja, se suhteutetaan työajan vähennyksen pituuteen. Se voi olla aluksi esimerkiksi puoli tuntia tms.
    Ne, millä keinoilla se saadaan aikaan, ovat avaimet toteutukselle. Eikä se tule olemaan helppoa.
    Jos nämä eivät toteudu ei myöskään työajan lyhentyminen voi toteutua.

    Tämä kuvio on hyvin käytännön läheinen, pragmaattinen, eikä se vaadi irvailuja ja harhaan johtamista.

    1. Jotenkin olen mieltynyt ajatukseen työaikapankista, jossa sesonkina ja kiireaikana tehdään pidempää päivää ja hiljaisempina ajanjaksoina lyhennettyä tunti/viikonpäivää.
      Ansiot pysyvät samana ja vältytään lomautuksilta.

    2. Kiitos vaan suomennoksesta,kyseinen teoria on kuitenkin jo useaan kertaan aiemmin toistettu, mutta eihän tätä varmasti olisi ilman suomennosta sitä kukaan ymmärtänyt.

      Nyt kun saa oikein asiantuntijalta kysyä niin miten teoria toteutuu esim. julkisella sektorilla ja vaikkapa sen järjestämässä terveydenhuollossa?

      1. Julkisen puolen mittarit ovat periaatteessa samat, nutta ”tuote” on täysin eri sekä ”tuotantotapa” mutta myös kannattavuusarviointi.
        Esperti ja kasperit ovat soveltaneet vain yritystuoteiden malleja.
        Pirun vaikea, jos tuote on ihmisen terveys ja millä lääkkeillä ja millä tuotantovälineellä pelataan.

  5. Jo edellisen hallituksen tavoitteena oli turhien säännöstöjen purkaminen.

    Ehkä työntekoa koskevia lakeja pitäisi höllentää. Mielestäni parasta olisi, että työntekijät ja työnantajat voisivat sopia työehdoista koskien esim. työaikoja, palkkoja ja lomia. Laeissa olisi määriteltynä ehtojen väljät raamit.

    1. Todellakin asia on niin kuin Heikki sanoi. Miten on mahdollista että työaikaa on lyhennetty vuosikymmenten kuluessa, ensin kahdeksaan tuntiin päivässä ja myöhemmin tekemällä lauantaista toinen vapaapäivä? Se on ollut mahdollista vain koska työn tuottavuus on noussut. Ja nytkö työn tuottavuus ei enää nouse? Kyllä nousee, koska siihen pyritään koko ajan ja tulee uutta tekniikkaa, tekoäly jne. Kun työn tuottavuus nousee niin palkatkin nousevat yleensä. Nyt elimtasomme on jo aika korkea ja lisäkulutus merkitsee usein myös lisää ympäristön pilaamista. Entäpä jos palkkojen nostamisen sijaan työntekijä voisi saada lisää vapaa-aikaa? Moni arvostaisi ehkä sitä enemmän kuin rahaa.

      On tietenkin selvä, ettei työajan lyhentämistä voida tehdä siten että tuotantokustannukset nousevat koska sitten tuote ei enää kay kaupaksi. Mutta onko järkevää tavoitella jatkuvaa ansiotason ja sitä kautta kulutuksen nostamista? Jollain rahantarve on tietysti suurempi kuin toisella joten asia voisi olla valinnainen. Esimerkiksi vanhempi työntekijä joka on maksanut asuntolainansa ja jolla ei mene enää rahaa lasten ylläpitoon voisi valita lyhyemmän työajan mielellään. Samalla työtä vapautuisi nuoremmille ja ehkä työssä jaksaminen paranisi vanhemmilla ja eläkkeelle jääminen myöhentyisi. Kehittämisen arvoinen asia mielestäni.

  6. Töitä on monenlaisia – teollisuudessa, rakennusalalla, palvelualoilla, suunnittelussa, opetustyössä. hallinnossa, hoitoalalla, viihdealalla, valvonnassa j.n.e.

    Joillakin aloilla tuotavuuden mittaaminen on helppoa, joillakin todella vaikeaa.

    Epäilen vodaanko hallinnollisilla, vaikkapa alakohtaisilla, säädöksillä parantaa tuottavuutta. Tuottavuuden nostamiset ovat tapahtuneet työpaikolla tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä. Työaikojen lyhentymiset ovat poikineet, aikojen saatossa, seurauksena tuottavuuden kasvusta.

    Vientiteollisuus on luku sinänsä. Monilla tuotannon aloilla kilpailussa ovat vastakkain Aasian maat ja toisaalta n.s. länsimaat, joihin Suomikin kuuluu. Ajatellaanpa voitaisiinko vaikkapa Suomessa tuottaa kenkiä kilpailukykyisin hinnoin? – rajoilla ollaan. Samoin älypuhelimien, tietokoneiden (j.ne.) tuotanto on keskittynyt Aasiaan. Kodinkoneet valmisteen Aasiassa tai jossain halvan työvoimakustannuksen maassa.

  7. Utopiat loistavat realismin puutteessa.
    Jos tuottavuus per tunti nousee 25%, yksi työntekijä tekee 6 tunnissa entisen 8 tunnin työn.
    Käytännössä firma ei tarvitse uutta työntekijää sille 2 tunnille, ellei myynti kasva saman verran.
    Jos tuottavuus per tunti ei nouse, uusi työntekijä sille 2 tunnille nostaa palkkakustannuksia 33% eli tuotteen tuotantokustannukset nousevat ja myynti vaikeutuu.
    Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää Karjalainen?

      1. Sinä Karjalainen puolestaan elät puhtaassa utopiassa ymmärtämättä matematiikasta ja tosiasioista miytään.

  8. – Tuotteen tai palvelun tuottavuuden laskenta on monen tekijän summa, johon vaikuttavat oleellisesti tuotteen elinkerroin markkinoilla ( uusi, vakiintunut, ylläpidettävä ja sammuva). Ja siihen kytkeytyvät markkinointipanokset, osaaminen ( kokemus/ koulutus) ja laatu.
    – Tuotantotavan tehokkuus ml. ostamisen osaaminen kuten raaka-aineiden laatu ja hankintakustannukset.
    – Jossakin kohdassa tulee vastaan raja-arvo kokonaispanosten lisäämiselle, jossa kustannukset kasvavat logaritmisesti yli tuottavuuden raja-arvon.
    – Eli tuottavuuden parantamisessa pyritään löytämään uusia lähestymistapoja ja ideoita sekä saamaan aikaiseksi tuotantoprosessi markkinoille pienemmin panoksin kuin edellinen malli ja, tai löytää myös uusia markkinointiväyliä.
    – Ne parantuneet erotuspanokset voidaan siten sijoittaa uusiin tuotteisiin ja oppimiseen.

    Mutta, uuden tuotteen markkinoille saaminen on äärimmäisen kallis projekti kannattavasti ja sen kysynnän vakiinnuttaminen vaatii panoksia ja aikaa.

    Tuottavuuden kautta säästynyttä työaikaa ei välttämättä kannata käyttää vapaa-ajaksi, vaan rakentaa erotuksella uutta hyvinvointia tavalla tai toisella. Ellei sitten se hyvinvointi ole sitä vapaa-aikaa ja kuluttamista.

  9. … jatkan

    Meidän tehtävänämme Unileverin osastolla, Central Operation Planning ( COP), oli etsiä tuottavuuden raja-arvoja. Oleellisin englannin kielinen sana oli ”yield”= tuotto, saanto, tuotavuus. Sen optimointia opetti hollantilainen Mr. van Doornweerd. Se oli matematiikkaa ja sen soveltamista käytäntöön tulosmittauksin.

    1. Kaikki mitä kirjoitit on hyvin ymmärrettävissä, mutta jos laskeudutaan hetkeksi maan tasalle ja ajatellaan sitä, miten valtaosa uusista työpaikoista on jo pitkään syntynyt pk-yrityksiin ja hyvin pieniin sellaisiin esim. erittäin kilpailluille palvelualoille,niin ei niissä yrityksissä ole mitään prosessaja säädettäväksi vaan kyse on hyvin yksinkertaisesta toimintamallista, josta on jo kaikki ”löysä” otettu pois.

      Mielestäni siirtyminen 6 tunnin työpäivään aivan vääjäämättä nostaa työvoimakustannuksia ja koen kovin vaikeaksi uskoa, erttä mainitsemillani yrityksillä olisi siihen varaa, tai on siinä tapauksessa, että kustannukset siirtyvät suoraan hintoihin, jonka seurauksena palveluiden kysyntä vääjämättä laskee, joka liene ristiriidassa demarien tavoitteiden kanssa?

      Toisaalta olet vakuuttanut, ettei demarivetoinen hallitus ja eikä demarit paisuta julkista sektoria, huolimatta siitä, että esim. ”sote-uudistus” toteutuessaan nimenomaan tekee sitä, niin miten 6 tunnin työpäivä voisi olla paisuttamatta julkista sektoria jos ajattelet kaikkia yhteiskunnan 24/7 pyöriviä toimintoja?

      1. Asiasta tullaan keskustelemaan ja paljon. Kukaan, Marinkaan ei ole esittänyt mitään suoraan siirtymistä 6 tuntiin,vaanse on pitkä tie mutkineen. Se on tällä hetkellä sdpn tavoite. Kyllä pinet yritykset ovat nopeita oppimaan ja soveltamaan. Siellä harvoin on löysiä. Isoissa organisaatioissa ne kustannukset ovat piilossa.

      2. Julkiselle puollelle, parillekin apo:lle, olen esittänyt (Tampere) työntutkimuksia- prosessitutkimuksia.
        Vastaus on ollut, että asialla on ollut julkistalouteen perehtynyt korkeakoulutasoinen prosessi-työntukija.
        Tuloksia vaan en ole nähnyt missään, enkä kustannustehokkuuden paranemista.
        Hallinto-organisaatioissa voidaan ottaa mallia tehokkaista yritysorganisaatioiden johtamisjärjestelmistä. Mutta se ei käy joidenkin mielestä. Paljastuvat suojatyöpaikat itse apo:jen osalta.

  10. Työajan lyhentäminen vaatii uutta teknologiaa ja sitä on tulossa. Kun tuotantomäärä kasvaa tai automatisoituu niin vaaditaan vähemmän työtä. Haittapuolena on kyllä ainakin rakennetyöttömyys, sama automaatio vie tietysti myös työpaikkoja.

  11. Joissakin tehtävissä se voi toimia, mutta ei kaikissa.
    Niissä, missä se läsnäolo on osa työstä, lyhentäminen lisää kustannuksia.

    1. Voisihan se joissain toimia, ei siinä mitään, mutta esim. pelkästään sosiaali ja terveydenhuoltoon tarvittaisiin karkeasti noin 100 000 uutta työntekijää, kun veikkaan vaikeuksia löytää se runsas 4000 joka tarvitaan hoitajamitoitukseen.

      1. Huomaa että vaalit lähestyvät, kun satukirja taas otetaan avuksi demareiden fisioinneissa.

  12. On monia aloja, joissa tuotavuuden kasvattaminen on vaikeasti hahmoteltava asia – otetaan esimerkkinä baarimikon homma.
    *
    Kumpi on ollut syy ja kumpi on olut seuraus? Väitän, että työajan lyheneminen on olut seurausta tuottavuuden kasvusta eikä päin vasoin. On vaikea kuvitella, että työajan lyhentäminen lisäisi kaikilla aloilla tuotavuutta automaattisesti.

    Mielestäni on parasta, että tuottavaa työtä tekevät päättävät itse ratkaisunsa kilpailukyvyn parantamiseksi, eikä asiaan puutu poliitikot, jotka evät ole koskaan tehneet tuottavaa työtä.

  13. Edellinen hallitus onnistui parantama suomalaisen työn kilpailukykyä marginaalisella työajan pidennyksellä. Nyt utopistit kuvittelevat suomalaisen työn kilpailukyvyn paranevan 25 prosentin työajan lyhentämisellä.

    ***************************************************************************************
    https://www.is.fi/politiikka/art-2000006614087.html

    Ex-pääministeri Esko Aho oudoksuu Sdp:n tulevaisuusvisioita – ”En ole ihan varma, olemmeko samassa maassa”

    Ahon mukaan sellaista vaurautta ei ole näköpiirissä, jolla työajan lyhentäminen mahdollistettaisiin.

Vastaa käyttäjälle Kalle Pohjola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *