Onko suosituksessa käyttää kertakäyttönenäliinoja mitään järkeä?

Esimerkiksi THLn kuukausia pyörineessä koronaohjeessa suositellaan/käsketään käyttämään kertakäyttönenäliinoja, miksi?

Kun siihen kertakäyttönenäliinaan niistetään nenä tai aivastetaan, niin mihin se sitten laitetaan – heitetäänkö kadulle tai kaupan lattialle?

Itse käytän jatkuvasti vanhoja kangasnenäliinoja. Kun niistän siihen nokkani, niin pistän takaisin taskuun tai kotona voin pistää syrjään ja niistää siihen kohta uudelleen. Sitten pyykkikoriin ja aikanaan pesukoneeseen, yleensä 95 asteen valkopesuohjelmalla.

Toki karttalaukussa on kulkenut mukana vuosia sama paketti kertakäyttönenäliinoja varalta, että keksisin niille jotakin käyttöä.

21 Replies to “Onko suosituksessa käyttää kertakäyttönenäliinoja mitään järkeä?”

  1. On vaan selviö ettei koronan viirus kuole vesipesussa eli jos on korona päällä rätti liinat ovat parhaita taudin levitäjiä
    Paperiset pistät roska koriin joita kaupoissa on etkä näin levitä tautia eteenpäin terv tepivaari

    1. Väitetään rasvasaippualla pesemisen vaikuttavan heikentävästi viruksen tarttumiseen soluun. Jos pyyhkii pesun jälkeen kätensä liinaan, niin siihen tulee saippuajäämiä, jotka siis heikentävät viruksen tarttumista.
      Saippuajäämän pitäisi auttaa, vaikka välillä pesisi ilman saippuaakin.

      Rasvasaippua on tehokkaampi kuin shampoot tai käsidesit. Käsidesi on palvelupisteessä helpompi mutta huonompi.

      Mäntysuovassa on mäntyöljyä, joten sen teho lienee sama kuin rasvasaippualla. Oletan, että pintojen pesu mäntysaippualla on parempi vaihtoehto kuin rasvattoman yleispesuaineen käyttö.

    2. Valitettavasti törpöt munivat.
      Taysin pihalla on roskikset ja kertakäyttönaamareita on pitkin pihaa.

  2. Itse olen niin törö, että niistän sieraimet tyhjäksi kadulle, silloin kun katson että ihmisiä ei ole ihan lähellä. Kotona teen vesiniiston kraanan alla silloin kun sieraimet ihan tukossa,

  3. Jos nenuliina pestäisiin mäntysuovalla ja huuhdeltaisiin huolettomasti, niin suopajäämät saattaisivat tehdä virukset vaarattomiksi.

  4. Joo kyllä näinkin kehoitetaan se 95 astetta ei riitä tappaan korona viirusta terv tepivaari

  5. Kuinkahan monella prosentilla meistä suomalaisista mahtaa olla Koronavirus – ei juuri kenelläkään Uudenmaan ulkopuolella, no hyvä on joillakin myös Haaparannan hujakoilla.

    Miksi ihmeessä pitäisi käyttää kertakäyttönenäliinoja?

  6. Siinähän sillä samalla rättiliinalla saapi samat bakteert takaisin nenäänsä.Elleivät ole kerenneet kuolla. Ja taskukin täyttyy bakteereista.

  7. Ihan yksinkertaista asiaa Eemeli kertoo ja nuot rätti liinat ei ole koskaan bakteerittomia
    Ja tuo 95 asteen vesipesu ei riitä korona viiruksen tappamiseen
    Paperiliina on joka kerta uusi ja hygienia taso aivan muilla lukemilla sen vuoksi en omista tänä päivänä kun kolmen pukuni rintataskussa rätti liinan
    Mutteipa ne olekkaan nokan kuivaukseen tarkoitettu terv tepivaari

  8. Ainakaan täällä Varkaudessa ei ole aina näkyvissä roskiksia – ei kaduilla, eikä kaupoissa. Isossa marketissakin roskiksia on lähinnä hedelmäosastolla, ei juuri muualla.

    1. No eikös pitäisi siitä roskisten puutteesta viedä viesti varkauden kunnalle jos se ei tehoa sitten poliisille terv tepivaari

  9. No, onhan se Varkauden seutu sitten kumma paikka. Kyllä täällä pienissäkin kaupoissa aina roskiksen löytää ja isoissa marketeissa niitä on kaikkialla.
    Minä en kyllä räkäistä kangasrättiä taskuuni tunkisi. Autossa minulla on niitä kertakäyttöliinoja, taskussa en niitäkään kanniskele.
    Tuo Timon systeemi on minullekkin riittänyt aika hyvin.

  10. Minä olen aina kauhistellut tuota sormiin räkimistä, yök. Kyllä kangasnestuuki on ystävällisempi, varsinkin pikkunuhassa, jos ei ole pellavainen. Paperinestuukia on tietysti pakko käyttää, se on kerta ja laaki, sitten roskiin tai pesään. Niitä vaan pitää olla nippu mukana.

  11. Joka tekniikan osaa, ei sormiinsa räi. Sen verran ole erilaisissa olosuhteissa liikkunut, että jotain luulisin tietäväni.
    Lohisiimamiehellä ei nenäliinaa taskussaan ole, ei sotilaalla maastoharjoituksissa, ei rekikoirasafarin johtajalla reissun päällä, esimerkkejä löytäisin kosolti.
    Siltikään en ”räkäliinaa” taskuihini survoisi.
    En noihin roskisasioihin kauhean perehtynyt ole mutta kun aamusella autostani nousin; heti siinä rivissä puolentusinaa roskista, Prismassa hieman heikommin.

  12. Olen käyttänyt kangasnenäliinoja ”koko ikäni” ja tulen suurella todennäköisyydellä käyttämään lopunkin elämästäni. Minulla on hyviä kangasnenäliinoja melkoisen suuri määrä – myös täysin uusia käyttämättömiä, joita otan sitten käyttöön kun olen poistanut kuluneita puhdistusräteiksi.

    Ehdottomasti suurin osa kangasnenäliinoistani on kotimaisia valkoisia, mutta maastohousujen taskussa pidän suurempia, jotka ovat peräisin Saksan Bundeswehriltä – nekin pesen valkopyykissä vaikka eivät ole valkoisia.

    Ei tarvitse etsiä roskiksia, eikä heitellä paperinenäliinoja sinne sun tänne.

    Minusta roskien heittäminen luontoon tai kadulle on raskas rikos, josta pitäisi seurata hyvin suuri sakko, joka tuplautuu aina uusimisesta. Esimerkiksi ensimmäisestä roskittamisesta 50 euroa, seuraavasta 100 euroa ja seuraavasta 200 euroa. Se koskisi tietysti myös esimerkiksi tupakantumppeja.

  13. Minulle opetettiin ”Suomen Raskaassa” noin heinäkuussa 1972, että sotilaan lomavarustukseen kuuluvat nenäliina, peili ja kampa. Minulla ne luonnollisesti kuuluivat automaattisesti varustukseen. Nykyisin ei tosin ne peili ja kampa – mutta nenäliina on aina mukana – no uimahousuvarustuksessa uidessa ei ole mukana.

Kommentoi