Savusiikaa.

Tuli eilen tehtyä savusiikaa ja vähän erilaisella metodilla.

Siikojen sisään hieroin vain pikkuisen merisuolaa ja ruohosipulia.

Savustin ja kun mittasin lämpötilan, se oli 55 astetta paksuimmasta kohtaa. Nykyinen mittarini on siitä kätevä, että sillä saa sisälämpötilan asettamalla anturipuikon kalan paksuimmalle kohdalle, ei tarvitse rikkoa kalan pintaa, näin menetellen kala säilyy mehevänä.

Varovasti irroittelin nahan vatsapuolelta irti ja käänsin sen sivuun; lievästi merisuolaa (hienoa) ja ripaus aivan hienoksi hakattua tuoretta tilliä. Käänsin nahan takaisin ja kalan toiselle sivulle tein saman.

Asettelin kalan kala-alustalle (kartonkinen, toiselta puolelta aluminifolioitu). Kala-alusta pitää kalan ryhdikkäänä ja silloin rasvaa ei tartu vakumipussin reunoihin. Kala pussiin (rasteroitu), ilmat pois ja sulkeminen. Tunniksi ulkoilmaan ja kun mittasin siitä vakumipussin päältä, +6 astetta. Siis kala jääkaappiin vetäytymään.

https://lampomittari.fi/tuotteet/omavalvontalampomittari/#

Nämä digitaaliset ”kosketusmittarit”, aivan mainio keksintö. Niitä saa myöskin suolaisuusmittareina ja hintataso liikkuu siellä 35 – 150€; mittareita lähes joka käyttöön.

Tässä aamusella ruisleivän päälle savusiikaa, kyllä oli maistuvaa.

5 vastausta artikkeliin “Savusiikaa.”

  1. Kiitos taas kerran Kallelle vinkkien jakamisesta, joitakin olen jo aiemminkin kokeillut ja tämä on taas hyvin mielenkintoinen avaus.

    Siika itsessään on meillä ihan siellä aatelisten joukossa, ihan jopa kärjessä yhdessä parin mun kalan kanssa, kun ruoasta puhutaan.

    Emäntä varsinkin on suuri siian ystävä, siikaa ja sienikastiketta, sillä setillä emäntä hymyilee kuin se kuuluisa ”naantalin aurinko”.

    Aivan kertakaikkisen monikäyttöinen kala, jonka saatavuus on varsin hyvä.

    Teet sitten pannulla paistaen, keittoon kiehauttaen, graavina, savustaen tahi kuin oma ehdoton suosikkini, ristiinnauliten (loimu) niin lopputulos on aina jotai elämää suurempaa.

  2. Se loimutettu siika on sitten mainion maukasta. Valmistan loimutuskastikkeen konjakista, soijakastikkeesta, rypsiöljystä ja hunajasta. Sitä soossia sivellään kalan pintaan muutaman kerran. Suolauksen teen kun kala on valmista, suola nimittäin helposti ajaa nesteitä kalasta ulos; kala voi kuivua.
    Moni on minulta kysellyt, mikä on oikea kalan etäisyys tulesta? Kertoillut olen, että naulaat (puunaulat) kalafileen pyrstö alaspäin laudalle, pistä kämmenesi puoliväliin kalan ja tulen väliin, jos kättä kärsii hetken pitää siinä, etäisyys on oikea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *