Noita sivistyssanoja kun viljelee; kannattaa olla melko tarkasti selvillä sanan tarkoituksesta. Itse en juurikaan noita viljele mutta kyllä teksteissä näkyy ihan oikeasti huvittaviakin ilmaisuja.
Aika hyvä esimerkki viime yöltä; Töölän Punaiselle ja Heikki saa touttaa Agendaa Putkisn mandaatilla. (Marko).
Jos mandaatista nyt puhutaan ; Putkinen tuskin valtuuttaa ketäkään käyttämään mielipiteitään hänen suostumuksellaan.
Sivistyssanat ovat varsin monellekkin jopa kompastuskivi; siksi vältän niiden käyttämistä teksteissäni, ainoastaan jos selkeää suomen kielen vastinetta ei löydy, silloin olkoon.
Jos nimimerkki Marko/sgntmake, väittää minun hyökkäävän häntä kohtaan, väärässä on.
Kyseessä nimittäin ovat sivistyssanat, ei todellakaan kenenkään kirjoittajan henkilö.
Jos esimerkkitapaukset ovat henkilön kirjoittamia, lienee aivan eritapaus.
Minä kun olen täysin uuno näiden sivistyssanojen suhteen, joudun sitten melkein aina kysymään niiden tarkoitusta.
Kalle, jopa noissa sinun teksteissäsi on välillä sanoja, joita pitäisi kysyä. En nyt muista, mitä sanaa viimeksikin ihmettelin ja piti ihan sitten kysyä.
Mitä tämä sitten tuolta viereiseltä blogilta ” UPM keissi ”, Jotenkin kyllä ymmärrän, tai ainakin yritän.
Kieltämättä, kuten mainitsinkin, joskus on käytettävä sanaa, sanontoa, jolla en aivan tarkasti suomenkielistä vastinetta ole löytänyt; lienee anteeksiannettavaa?
Joka tapauksessa, niillä briljeerausta en liene harjoittanut.
Äläpäs Kalle häpeile briljeerata kalastusaddiktiollasi. Mens sana in corpore sano.
Käytinpä tuota briljeeraus sanaa; en oikein suomen kielistä merkitystä sille löytänyt hatarasta muististani.
eikös briljeerauksessa ole myös keikailun sivumaku
narratiivin eli kertomuksen tuputtaminen riepoo
energiatehokkuus -sana pitäisi peruuttaa kielitoimiston toimesta ja suositella energiataloudellisuutta
keskustan piirissä oli taannoin muotia puhua ongelmatiikasta, miksi ei kauneustiikasta
Suomen kieli ei ole indoeurooppalainen kieli kuten lähes kaikki muut kielet ovat. Tästä johtuu että sanastomme on omaperäistä, muista kielistä eroavaa. Äidinkielen ja ”sivistyssanojen” eroavaisuus on meillä paljon suurempi kuin muualla. Meidän on vaikeampi omaksua ja käyttää ”sivistyssanoja” kuin muiden, joille ne ovat monessa tapauksessa arkista omaan äidinkieleen sisältyvää käyttökieltä. Mutta meille opetellen omaksuttavia. Sivistyneistö ja osittain myös lukeneisto oppii antiikin kreikan ja latinan kieleen.pohjaavia ”sivistyssanoja” luontevasti käyttelemään Wannabe-sivistyneistökin yrittää näitä viljellä, mutta pohjatietojen puuttuessa kompastelee asiassa. Wannabe-sivistyneistöllä on ihan oma näennäis-sivistyssanastonsa, englannista väännelty vulgaari merkonomikieli, jonka sanastoa on mm. yllä mainittu ”keissi”. Englannin kieli, huomattavan vaikea vähänkin paremmin oppia ja hallita, pohjautuu sinänsä vahvasti kreikkaan ja latinaan.
Tämän kirjoittaja ei lukeudu sivistyneistöön – ei edes lukeneistoon – eikä hallitse ”sivistyssanojen” luontevaa käyttöä. Kielitaitokin on perin heikko.