Sotavankien pako Muurmannin ratatyömaalta.

Olen viimeisen parin kuukauden ajan lueskellut tri Matti Lacmanin kolmea historiantutkimusta, ajoittuen Itävalta-Unkarin ja keisarin saksan I maailmansodan aikaisiin sotavankien pakoihin Muurmannilta ja vähän muualtakin Veäjältä Kainuun kautta Ruotsiin. Jatkossa luin valtavan teoksen; Suomen vai Saksan puolesta. Teos käsittelee jääkärien taustoja ja aikaa Saksassa, sekä sisällissodan jälkeistä aikaa, Villi itä, taas käsittelee heimosotia, vapaajoukkoja ja balttian maiden itsenäisyystaisteluja, sekä suomalaisten osallisuutta niihin.

Kaikki nämä teokset käsittelevät jääkäreiden vähän tuntemattomampaakin aikaa itsenäisyyshankkeistamme, sisällissodasta mutta nykypäivän tutkimusten valossa.

Asioita ei käsitellä aikalaiskertomuksina, siloiteltuina voittajan historiankirjoituksina, eikä minään ”sankarikertomuksina”.

Tuo I maailmansodan aika käsittelee ns etappimiesten toimintaa Muurmanin sotavankien auttamiseksi Kainuun läpi Ruotsiin.

Samalla valaistaan muun muassa merkittävän kainuulaisen, jääkäriaktivistin ja etappimiehen, Juho Heikkisen (Hallan Ukko), elämää ja merkittäviä toimia itsenäisyysajatuksemme edistämiseksi ja jopa taloudelliseksi auttajaksi, vaikka asuikin Hallan tilalla Hyrynsalmella vuokraviljelijänä. Maalaisliiton kansanedustajakin oli kahteen kertaan.

Tuo kirjan kuvaama ajanjakso aina itsenäisyyteemme asti sisältää koillismaan ja Oulun-seudun monenkirjavaa elämää. Salakuljettajia, etappimiehiä, poromiehiä, jääkäriaktivisteja, huijareita, venäläisiä virkamiehiä, ts koko elämän kirjo. Kaikkia noita sisältyi mm itsenäisyysaktivisteihinkin.

Tämän kirjan tapahtumat ikään kuin loppuvat sisällissotamme päättymiseen ja rauhansopimukseen. Saattaapa muuten olla, että monelle on uusi asia se, että myös Saksa pakotti Suomen allekirjoittamaan Suomen ja Saksan välisen rauhansopimuksen, huolimatta siitä, ettei sotatilaa ko maiden välillä edes ollut. Saksa halusi tehdä Suomesta eräänlaisen saksalaisen provinssin, satelliitin.

Ken haluaa saada selkoa noista runsaan sadan vuoden takaisten aikojen historiasta; suosittelisin näitä tri Lacmanin teoksia, ei tarvitsisi uskoa kaikenlaisia sotakirjoja, elämänkertomuksia ja sopivasti kiillotettuja aikalaisteoksia.

Kuva; Agricola.

 

 

5 Replies to “Sotavankien pako Muurmannin ratatyömaalta.”

  1. ,,,vielä, kun kävin siellä muutaman kerran, hautausmaalla on myös venäläisten radanrakentajien ikivanhoja hautoja. Hautausmaa on hankalassa paikassa, Kouvolan-Helsinkin-moottoriten ja vahan Kouvolantien (Villlähteen) risteyksen keskiössä, mäen kumpareella.
    Sitä en tiedä, liittyykö tämä hautausmaa avauksen aiheeseen.

  2. Kyllä se itseasiassa saattaa jotenkin liittyäkkin. Venäjältä vankeja I maailmansodan aikana pakeni myöskin Viipuri – Helsinki reittiä mutta varsinaista etappitoimintaa ei siellä ollut, tiettävästi.
    Tämä etappitoiminta sekä jääkärien värväystoiminta keskittyi Kuhmon – Hyrynsalmen – Oulun, sekä Nurmes – Oulu reiteille.

Kommentoi