Tuleva sota.

Tällä asiallahan tämä sivustojen ”sotasiipi” herkuttelee tuon tuostakin, latelee jopa määrävuosia Venäjän invaasiosta, … jne.

Kannattaisi lukea liiteartikkeli, tekisi hyvää russofobian riivaamille aivoille … ehkä.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/156904/Tuleva_sota_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Artikkelin ovat kirjoittaneet mielestäni melkoiset auktoriteetit.

Ongelmallisinta lienee kuitenkin näiden ”pyssyuskovaisten” varsin laimea halu ottaa todella selvää tosiasioista. 

Kuitenkin jos jotain aivan oikeat nähdäkseni tosiasiat kiinnostavat; artikkeli lienee varsin hedelmällinen.

Siinä muuten otetaan melkoisen vahvasti kantaa; reserviläisarmeijaan NATO:on, sotilaallisen invaasion kannattavuuteen, … jne.

Suosittelisin lukemaan ja vähemmän luulemaan ja hysterisoimaan.

7 Replies to “Tuleva sota.”

  1. Hysterisointi ei rajoitu ainoastaan sotiin, myöskin tämä korona-virus, nyt jo tälläkin saitilla esitettiin ihan vakavalla naamalla skenaario, että korona-virus olisi Pohjois-Korean aikaansaannos, … hohhoijaa.
    Yleensä nämä virukset jopa pandemiatkin lähtevät maista, joissa väentiheys, korkea, elintaso erittäin matala, ihmiset elävät kotieläinten kanssa liki kylki kyljessä ja se yleinen hygienian taso?
    Sunnuntaina kun Tallinnaan saavuin, ei ollut aasialaisperäisiä turisteja, yhden perheen näin.
    Sotaa se tietenkin on aina ollut virusperusteinen sotakin; pernarutto hyvä esimerkki.
    No, koronaviruksesta huolimatta; tänä iltana pitänee taas kotiutua, ellei sitten Venäjä taas satu hyökkäämään Suomeen, valloittaakseen koko Suomen.

  2. Vallan keskittyminen yksiin käsiin nostaa vaaraa kuten historiasta voidaan todeta.
    Viruksia on ollut maailman sivu ja niiden vaaraa on pienentänyt nykyinen tiedonsaanti. Yletön matkailu pahin virusten levittäjä. Parhaiten on suojassa viruksilta asuja syrjäisessä kolkassa.

  3. Mistä tuo hyökkäysinto toisia blogisteja vastaan sikiää?
    Teoksen olisi voinut esitellä asiallisestikin.

  4. Blogin avauksesta. ”Kannattaisi lukea liiteartikkeli, tekisi hyvää russofobian riivaamille aivoille … ehkä.”
    *
    Onkohan blogin avaajan lukenut suosittelemansa artikkelin? – epäilen

    *******************************************************************************************
    Tuleva sota – Otteita

    Reflektoitava ennustus on Alvin ja Heidi Tofflerin alun perin vuonna 1993 englanniksi ilmestynyt teos, joka ilmestyi suomeksi seuraavana vuonna. Teoksen nimenä oli ”Sodan ja rauhan futurologia – Miten selviydymme hengissä 2000-luvulla” (Otava 1994)
    [ Pitäisikö käydä kirjastossa?]
    *
    Venäjän asevoimien kehittyminen ja joukot Suomen lähialueilla Selontekojen mukaan Venäjän asevoimien haasteena oli pitkään jatkuneesta heikosta rahoituksesta johtunut vanhentunut kalusto ja joukkojen heikko koulutustaso. Tämän takia Venäjä painotti ydinaseen roolia, vaikkakin pitemmällä aikavälillä tavoitteena arvioitiin olevan perinteisten asevoimien merkittävä kehittäminen. Uusimman kaluston suorituskyky oli taloudellisestikin heikkoina aikoina kyetty säilyttämään ja osin jopa parantamaan modernisointien kautta. Uuden kaluston mittavampaan hankintaan arvioitiin päästävän taloushaasteiden takia vasta 2010-luvun puolessavälissä. Samalla Venäjän arvioitiin pyrkivän nostamaan puolustusbudjetin BKT-osuuden 3,5 prosenttiin.

    Venäjän maasotatoimiin kykeneväksi voimaksi arvioitiin noin 600 000 miehestä, josta 70 000 kuului kymmeneen korkean valmiuden yhtymään. Loput joukot kuuluivat 20–30 alemman valmiuden yhtymään sekä aselajija tukijoukkoihin.

    Asevoimien kokonaisvahvuuden arvioitiin jäävän noin miljoonaan, mutta sopimussotilaiden määrän arvioitiin kasvavan etenkin erikoisjoukoissa ja korkean valmiuden yhtymissä. Venäjän arvioitiin pyrkivät kehittämään korkean valmiuden yhtymistä ammattisotilaista koostuvia, nykyaikaisia, liikkuvaan laajamittaiseen sodankäyntiin ja huipputeknologian käyttöön kykeneviä joukkoja, joita voitaisiin käyttää tavanomaisen sodankäynnin lisäksi myös kriisinhallintatehtäviin ja alueellisten konfliktien rajoittamiseen. Tämän arvioitiin myös onnistuneen niin organisoinnin kuin koulutuksen tehostamisen osalta. Voimavirastojen ja muiden sisäisten joukkojen ja rajajoukkojen vahvuudeksi arvioitiin tulevaisuudessa noin 450 000 sotilasta.51 Suomen lähialueilla Kuolan niemimaan ja Pietarin alueen sotilaallisen merkityksen arvioitiin kasvaneen.

    Leningradin sotilaspiiri arvioitiin Venäjän ensilinjan sotilaspiiriksi, jolla olisi etusija asevoimia kehitettäessä. Venäjän arvioitiin ylläpitävän alueella merkittävää sotilaallista voimaa ja valmiutta. Pääosa strategisista ydinsukellusveneistä arvioitiin keskitettävän Kuolaan, ja Leningradin sotilaspiirin alueella arvioitiin pidettävän jatkossakin taktisia ydinaseita.52

  5. Albanus; et tainnut oivaltaa että koko Doria-sarjaan kuuluvan teoksen asialinjaa.
    Se on nyt jo Maapuolustuskorkeakoulusta eläköityneen sotilasprofessorin toimittama laajalti asioihin ja viitekirjallisuuteen paneutuva teos. Tulee kuulumaan kolmiosaiseen sarjaan; Tuleva sota.
    sarjan aineistoa ovat keränneet mm Sotataidon laitoksen johtaja evl Riku Suikkanen, prof R Kuusisto, … j ne.

    1. Mistä kuvittelit, etten oivaltanut? – tuskin mistään

      Avasin tiedoston ja jopa lainasin siitä osia.

      Uudestaan . Onkohan blogin avaajan lukenut suosittelemansa artikkelin? – epäilen’

      ********************************************************************************************
      ”Albanus; et tainnut oivaltaa että koko Doria-sarjaan kuuluvan teoksen asialinjaa.
      Se on nyt jo Maapuolustuskorkeakoulusta eläköityneen sotilasprofessorin toimittama laajalti asioihin ja viitekirjallisuuteen paneutuva teos.”
      ***********************************************************************************************
      https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/156904/Tuleva_sota_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
      *
      Kirjan esittely netissä
      :
      https://www.doria.fi/handle/10024/156904

      Kädessäsi on kolmiosaisen TULEVA SOTA kirjasarjan keskimmäinen osa, joka käsittelee vuosituhannen alussa ennakoitua nykyhetkeä suomalaisesta näkökulmasta.

      Nähtiinkö Krim, nähtiinkö hybridi? Mitä liittyminen Natoon olisi voinut tarkoittaa? Mitä tehdyistä ennakoinneista voidaan oppia? Onko pienelläkin maalla oikeus tehdä tulevaisuutensa itse?

      Kirja käsittelee nykyhetkeä puolustusvoimien kokonaisuuden, nykyisin hybridisodankäynniksi kutsutun ilmiön ja tietokoneelta odotetun sodankäynnin vallankumouksen kautta. Kutakin teemaa tarkastellaan kahdella artikkelilla. Kirjoittajiksi valittiin henkilöitä, jotka itse olivat 2000-luvun alussa virkansa puolesta ennakoimassa tätä hetkeä ja siten silminnäkijöitä raottamassa tulkinnoillaan myös päätösten takana edelleen olevien salaisuuden verhoa.

Kommentoi