Minä aina vaan pohdiskelen

Onko siitä mitään hyötyä ja johtaako se mihinkään, on toinen juttu.

Mietin sosialismia ja kapitalismia. Niiden hyviä ja huonoja puolia.

Mietin, mihin minä poliittisessa kentässä voisin kuulua. Kommunistinen liike on ollut jo muutaman kymmenen vuotta hajallaan ja hukassa.

Mitään hyötyä siitä ei ole ollut, ei kenellekään. Tai siis onhan, porvaristolle.

Omistavalle luokalle siis.

Vaikka minullakin on muutamia kiinteistöjä ja huoneistoja vuokralla, en kuulu omistavaan luokkaan. Tai kuulun käsitteen ahtaassa merkityksessä.

Mutta ei mietiskelyni pointti ole nyt luokkajaon käsitteissä.

Vaan siinä, että mitä hyvää oli sosialismissa? Ensinnäkin.

Tuotanto oli yhteiskunnallista, samoin sen omistus. Työttömyyttä ei ollut. Ei ainakaan Neuvostoliitossa. Se kehittyi kovaa vauhtia, ainakin 70 luvulle tultaessa.

Sosialismi keksi monenmoista, kuten vaikkapa kaarihitsauksen (neuvostoliitto).

Avaruusteknologia maailman huippua.

Jako oli oikeudenmukaisempaa kuin kapitalismissa.

Kapitalismissa demokratia on elinehto. Työväki pitää olla vapaata. Se on kapitalismin elinehto.

Työvoiman pitää saada liikkua ja tehdä ainakin näennäisiä valintoja, kenelle menee riistettäväksi.

Kapitalismi on neuvokasta. Innovaatio huipussaan. Usein keksitään ja kehitetään turhakkeita, joita voi myydä ja saada ihmiset kuluttamaan. Välillä hyvinkin kekseliäitä keksintöjä, jotka oikeasti ovat hyviä.

Kapitalismissa mikään ei saa kestää, koska muuten, jos tavara ei hajoa, tai ettei se menisi vanhaksi, on huono juttu.

Sosialismi teki kestäviä tavaroita ihmisten tarpeisiin, ei aina niinkään esteettisiä. Nooh, kauneus on katsojan silmissä.

Mutta mietin, mikä neuvoksi, jos sosialismi ei ole hyvä, ja kapitalismi tuhoaa ihmiskunnan?

Yhteiskuntajärjestelmästä kuitenkin on kyse. Aina, perimmältään.

Mietin myös, mihin minä kuulun. Tarkoitan, puoluetta. Omasta mielestäni olen kommunisti, vaikka sosiaalisilta suhteiltani olen enemmänkin pikkuporvari.

Kannatan oman luokkasuhteeni kannalta itseäni vastaan. Miksi en ole kokoomuslainen, porvari siis?

Oman suhteeni voin ymmärtää, mutta en sitä, että moni äänestää ja kannattaa kokoomusta, tai persuja, vaikka ovat täysin mitään omistamattomia, eivät riistä toisen työn tulosta eivätkä riistä ketään. Ovat vain palkkatyössä, useimmiten lisäksi pienellä palkalla.

Maailma on varsin hienovaraisesti käännetty päälaelleen.

Omasta luokka-asemasta on tehty oman itsensä vastakohta, itselleen.

On luotu mielikuvapolitiikkaa, joka on kuin kuva siitä mitä elämä voisi olla, kun vain haluaa ja yrittää.

Kaikki on ideologiaa, kaikki on myös politiikkaa. Vaikka sitä ei haluaisi.

He, jotka haluavat olla politiikan ulkopuolella, ovat juuri se otollisin ryhmä politiikan teolle, heillä tehdään poltiikkaa.

On jo arkipäivää, että noin puolet eivät äänestä ollenkaan.

Kokoomus voi julistaa, että he ovat Suomen suosituin puolue, jota he eivät ole missään nimessä.

40-50% eivät äänestä ollenkaan. Kommunistien kannatus noin promilllen luokkaa, vasemmistoliiton kannatus 7-9% välillä.

Kommunistit erityisesti eivät mieti pätkääkään miksi näin on, vaikka ilmiselvästi puuhastelevat joko mukamas vasemmistolaisten femisnismin ja sateenkaarijuttujen parissa painottuen, ja tai kuvitellen että työväki makaa liian pehmeillä patjoilla ja kurjistumisteoria pätee ja kurjistuessaan kansa alkaa äänestämään kommunisteja, ja tai lyömällä marxilla tai marxismi-leninismillä kansaa päähän jne….

Vasemmistoliitto taas luopunut sosialismista kokonaan. Vai onko?

Jos retuseerataan kapitalismia paremmaksi kansalle, mutta ei sen enempää, on puhdasta reformismia. Ei muuta eikä mene eteenpäin. Toivoa paremmasta ei ole eikä tule, joten kansa voi äänestää siten demareita…tai kokoomusta tai jotain siltä väliltä, ja vasemmistoliiton kannatus ei voi olla kuin 7-9%. Muuhun se ei etene.

Ei se tarkoita , että vasemmistoliiton pitää alkaa toitottaa sosialismia ja vallankumousta, alkaa hulmuttaa punalippua ja huutaa ”NO PASARAN”!.

Ei, ei se sitä tarkoita. Siksi pitää osata tehdä päivän politiikkaa ja toisaalta pitkän ajan tavoiteitta.

Strategia ja taktiikka: mitä tavoitellaan ja miten siihen päästään.

Siksi tässä kaikesta vuodatuksesta voitte päätellä miksi olen pattitilanteessa.

En näe lähellekään toivoa kommunistisen liikkeen noususta, kun koheltavat koko kolme kommunistista puoluetta aivan samoin eväin eri sektoreilla. Vasemmistoliitto, joka olisi ehkäpä se tällä hetkellä kaikkein paras vaihtoehto, ei etene sekään, ainakaan aatteellisesti. Tai aatteellisesti kenties sopii minulle, mutta ei etene siis…

Mitä teen hyvät toverit?

18 vastausta artikkeliin “Minä aina vaan pohdiskelen”

  1. Sosialismi oli hyvä teoria. Vapaa markkinatalous oli hyvä teoria.

    Lisää soppaan erehtyväinen ihminen kaikkine geneettisine perusominaisuuksineen niin suossahan sitä ollaan.

  2. Kyuu: Subjektivismi se ei senkään vertaa ole oikeaan osuvaa.
    Ei ihmisen teot ja motiivit voi liittyä genetiikkaan, ei mitenkään.
    Juuri siten selitetään: ihminen on toiselle susi, kuin luonnostaan ihminen olisi sellainen.
    Ei se mene siten, ollenkaan.
    Ihminen, kuten luonnon muutkin eläimet, ovat ympäristönsä tuotteita, joihin/johon pätee evoluutiokin.

    1. Lienet lukenut Erik Allardtin johtopäätöksiä.Tutkimuksiinsa nojautuen hän on väittänyt, etteivät kieli, rotu tai kulttuuri riitä etniseen erottaututumiseen. Täytyy eristäytyä sosiaalisesti.

      Allardtin aatteen johtamana RKP:n taxellistit eristäytyvät valtaväestöstä niin kuin USAn saksalaisperäiset amishit.

      Myös sosialistit ovat mm.
      Matti Kurikan johdolla eristäytyneet Argentiinaan, missä sellainen oli mahdollista.

      Oliko vika Argentiinassa vaiko ideassa?Joka tapauksessa yhteisö on kuihtunit olemattomiin.

      1. Muistin väärin. Kurikan kokeilut liittyivät lähinnä Australiaan ja Kanadaan.

        Kuitenkin olettaisin, että tuollaisiin kokeiluihin osallistuminen edellyttäisi geneettistä perintöä.

        Ihmisellä on kolmet aivot.
        – Aivorunko, joka ohjaa aisteja ja vaistoja.
        – Väliaivot, sosiaalisiin suhteisiin ja empatiaan
        – Isot aivot ajatteluun

        Ihmiset käyttäytyminen riippuu paljon siitä, mikä hierarkia noiden aivojen kesken kullakin vallitsee

        Melkeinpä arvelisin, että kurikkalaisten aivohierarkiassa väliaivot olivat ylimpänä ja aivorunko alimpana.

        Tällainen versio on yksi kuudesta mahdollisuudesta, mutta esiintymisen yleisyydestä en tiedä.
        Jos yhteisöön vahingossa liittyy jäseniä, joiden aivohierarkia onkin toinen tai jos yhteisöön syntyy lapsia, joiden aivohierarkia on toinen, tulee yhteisöön hajaannusta.

        Vaarallisten uskonnollisten tai poliittisten villitsijöiden aivohierarkiassa lienee aivorunko eli liskoaivot ylimmäisenä. Samoin lienee libertaarien suhteen.

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Matti_Kurikka

        1. Henkilön kokemukset saattavat rampauttaa toimintaa. En pitäisi mahdottomana, että sosiaalisissa suhteissaan pettynyt sosiaalinen henkilö ryhtyisi erakoksi, menisi metsään ja alkaisi seurustella hiirien, hirvien ja susien kanssa.

  3. Kyllä minä Markku nyt vähän opponoin tässä. Tietyt käytöstavat ovat kovin periytyviä. Ihminen on luonnostaan keskimäärin esimerkiksi…
    1. Ahne – koska vaistot opettavat varautumaan pahan päivän varalle, jos metsästysonni ei käykään hyvin huomenna.
    2. Laiska – koska energiaa on pitänyt säästää.

    Näille on historialliset syyt vaikkei nykypäivän tarvetta niin olekaan, mutta ihan tuhannessa vuodessa ei näistä opita irti.

    1. Miksi nuo eivät voisi olla opittuja: malliopittuja/opetettuja ja käytännössä koeteltuja?
      Ennen jauhettiin, ”mitä Jumala on säätänyt yhteiskunnassa” (kun tarkoitettiin oma kuppikunnan etuja…) – nykyään jautan yhtä paskaa, että ”mitä Keeni”?

      1. Nuo molemmat liittyvät TIETOISEEN TYÖNTEKOON yhteiskunnassa – joka on koko ajattelukielettömässä eläinkunnassa täydellisen tuntematon ilmiö!

  4. Olet Kyuu oikeassa. Ihminen on ympäristönsä tuote. Tässä yhteiskuntajärjestyksessä ihmisen pitääkin olla ahne. Siihen opeteaan. sitä tarkoittaa: ihminen on ihmiselle susi. Laiskuus, sitä en nyt ymmärrä. Ihminen on tekevä. Luonnostaan. Vaistonvaraisesti. Mutta kaupunki voi nujertaa…esimerkiksi..ihmisen täysin, jossa tekemisen rajat on määrätyt. Ihminen on työvoimakarjaa. Kaupungissa.

  5. Sosialismi on edelleenkin hyvä teoria, mutta myös käytäntö.
    Sosialismissa toimi suurin osa hyvin. Porvarista, eli kapitalistista, ei halua, eivät puhuneet yhtään mitään sosialismista, sen toimivuudesta, koska eivät halunneet sen toimivan. Porvaristolle sosialismi ei ole vaihtoehto, ei koskaan. Valta osa eivät ole porvareita, todellakin suurin osa. Mutta todella pieni osa ihmiskunnasta miettii vaihtoehtoja oikeasti demokraattisia vaihtoehtoja. Porvaristo ei sellaisia halua meidän ihmisten ajattelevan. Miksi?

  6. Ahneus ei ole geneettinen perintö. Ei rikkauden tavoittelu. Meillä on siitä todisteet. Ihminen ei siis ole toiselle susi. Kun ihmiskunta, sen kehityksen femalistisessa vaiheessa, kun yhteisö oli siis naisvaltainen, ennen yksityisomistusta, oli ehdottomasti alkukommunistinen. Patriarkkaalinen yhteiskuntamalli alkoi yksityisomistuksen alkioiden myötä. Samoin alkoi myös naisen alistamisen aika. Yksityinen omistus.

  7. Niin. Kyuu. Maailma kehittyy. Aina. Jopa ihmisistä huolimatta. Meillä on kehitysvaiheita: Alkukommunismi, orjanomistus yhteiskunta, feodalismi, kapitalismi ja sosialismi. Oletko kartalla?

  8. Sosialimikokeilut ovat kaatuneet katastrofeihin ja kansalaisoikeuksien polkemiseen.
    On turha haikailla teoreettista toimimatonta utopiaa, kun yhtään toimivaa kokeilua ei ole saatu toteutetuksi.

  9. Ei kapitalismiakaan saatu ainakaan 10000 vuoteen toimimaan, vaikka yrityiksiä piisasi – ja usein yritettiin siinä yhteydessä tai erikseen tasa-arvoista valtiojohtoista yhteiskuntaa: ainakin Mesopotamiassa, Persiassa, Egyptissä, Kreikassa, joskus päästiin aika lähellekin , esimerkiksi Inkavaltakunnassa laamatkin olivat ”kansalaisia”, joita e saanut esimerkiksi tappaa kuin tarkoin säädellyissä menoissa temppelissä. Kaikki valtakunnan alueelle tulevat otettiin kansalaisiksi ja asutettiin syrjäkulmille. Kaikkilla oli 3 kuukauden kesäloma, 7 kk piti työskennellä valtiolle. Ruokaa ja kaikkea tarpeellista varastoitiin. Inkat tappelivat kymmeniä vuosia lähes pljain käsin konkvistadoreja vastaan, vaikka johtoklikki oli petksella äkkiä kukistettu.

  10. Tottakai ihminen kehittyy ja se mitä Markku kertoo on aika kaunista, mutta sitä muutosta ei voi pakottaa. Sitä voi tukea ja rohkaista, mutta marxismi-leninismi oli sen pakottamista. Siksi se ei toiminut.

    Ja väitän kyllä yhä että ”laiskuus” on ihmiselle ominaista. Tottakai ihminen on tekevä, mutta se ei ole poissulkeva sille että ihminen pyrkii etsimään minimaalisen määrän tekemistä maksimaaliselle tulokselle – noin keskimäärin. Filosofit ovat tosin parituhatta vuotta rohkaisseet ihmisiä näkemään asiaa toisin ja se on jo joihinkin alkanut uppoamaan.

  11. Yksityiseen omistukseen perustuvaa yhteiskuntajärjestystä on ollut olemassa muutamia tuhansia vuosia.
    Se on ollut ihmiskunnan luonnollinen järjestys.
    yhteisölliseen tuotantotapaan vuorostaan ihmiskunta oli ennen yksityistä omistusta ollut olemassa satoja tuhansia vuosia.
    Se, että kapitalismin jälkeen tulee kehtittyneempi yhteiskunta, on selviö, eli fakta.
    Se tulee olemaan yhteiskunnalliseen omistukseen ja tuotantoon perustuva yhteiskunta. Miten ja milloin siihen päästään, on jo olemassa orastavaa suuntausta. Välillä otetaan takapakkia, sillä kapitalismi ei luovuta sovinnolla.
    Ihminen mukautuu hyvinkin nopeasti uuteen ja erilaisieen, mutta silti, kun ihmiskunta on tottunut yksityiseen omistukseen perustuvaan yhteiskuntamalliin tuhansia vuosia, ei ihan hetkessä ihminen siihen mukaudu. Ei ainakaan kaikki. Näin oli myös Neuvostoliitossa jossa sosialismi ehti olla noin 70 vuotta.

  12. Laiskuus on suhteellista.
    Kapitalismi on yhteiskunnan loinen ja parasiitti.
    Omasta mielestään kapitalisti on mitä ahkerin, kun pistää muut tekemään ”paskaisen” työn ja mukamas kapitalisti itse ahkeruudellaan laittaa rahaa ”poikimaan”.
    Ihminen ei ole luonnostaan laiska, vaan päinvastoin, luonnostaan aktiivinen tekijä.
    Ympäristö, ja nimenomaan kaupunki lannistaa ihmisen toimeliaisuuden, nimenomaan LANNISTAA.
    Ihminen on ympäristönsä tuote.
    Kapitalismi mahdollistaa laiskuuden, nimenomaan kapitalismi.
    Kapitalismi on kilpailu yhteiskunta, jossa kaikki on kaupan.
    Työläinen myy omaa työvoimaansa, mahdollisimman kalliilla, ja kapitalismi, jos tarvitsee työvoimaa, ostaa sitä mahdollisimman halvalla.
    Kummalla on etulyöntiasema?
    Kapitalistilla tietenkin.
    Työläisellä on mahdollisuus liittyä yhteen ja joukkovoimalla saada etuja myös itselleen, ja liittyä liittoon.
    Ennen, kapitalismin alussa työläinen kuvitteli oman pahoinvoinnin johtuvan koneista, joilla teki työtä, ja rikkoi niitä, ennenkuin tajusi oman voimansa liittyvän liittoutumiseen toisten työläisten kanssa ja syypää onkin omistava kapitalisti.

  13. Laiskuus on paljolti aloitekyvyn puutetta. Nytkin vain makailen, vaikka hiihtoretki tai luistelurupeama toisi mielihyvää.

Vastaa käyttäjälle markku huhtala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *