TVstä tulee loputtomasti ruoka- ohjelmia. Kovasti niissä mielestäni on konstailun ja astian makua.
Kun pinseteillä asetellaan jotain murusia tai kastiketippoja sirotellaan lautasen reunoille on se mielestäni ruualla leikittelyä.
Mutta lienenkin perusluonteeltani karu ja konstailematon ihminen, vähän kai ajasta jälkeen jäänyt mielensäpahoittaja, Kalle Päätalon savottien aikaan jässähtänyt.
Kyllä minä olen ihan samaa mieltä, enkä juuri koskaan niitä ohjelmia enää katsele.
Samoilla linjoilla. Kun ”huippu”kokki asettelee pinseteillä keto-orvokin kukkia ruoka-annoksen päälle koristeeksi, niin kyllä silloin on kauaksi etäännytty ruuanlaiton perustarkoituksesta.
Kyllä ruoka-annos minunkin lautasellani saa kaunis olla ja aseteltu, mutta liika on liikaa kikkailussakin.
Minulla kyllä on tuommoiset 40cm pitkät Heirolin kokkipihdit, joku niitä saattaisi pinseteiksikin tituleerata.
Nuo kokkipihdit ovat esim pihvin paistossa paistolastaa paljon kätevämmät. Samoin paistettujen muikkujen ja muikkupihvien käsittelyssä lastaa kätevämmät.
Noista tv-kokeista olen kyllä edellisten kanssa aivan samaa mieltä.
Kauas on harhauduttu Kolmosen ja Vanamon ajoista.
Aivan kuin Matti sanoi; ruualla leikkimistä.
Hernekeitto muhii liedellä ja pannarin teen jälkiruoaksi, ei paljon kikkoja kaipaile ja on aina yhtä hyvää.
Mika, ei kai muuta, pitää vaan olla torstai?
Hernekeitto on aivan oivallinen ratkaisu ruokailuun; varsinkin jos se tehdään hitaasti hauduttaen. No, se pannukakku, meillä lienee ainakin puolen tusinaa versiota pannukakusta.
Minullahan ei ole varaa Suomessa ravintolaruokailuihin; Eestissä senkin edestä.
Se tuo kansainvälinen Tripadvisor kokemuskommentteineen on hyvä valintaperuste, ruokailit vaikkapa Tampereella. Jos eestiläisen ravintolan keittiön kuvailussa lukee fine diner, kiinnostukseni sammuu jos taas lukee eestiläinen tai venäläinen; kiinnostukseni herää oitis.
Varsinkin perinteinen eestiläinen ruoka on minulle mieleen. Siinä yhdistetään eestiläisiä perinteitä, venäläistä keittiötä sekä jonkin verran saksalaista.
Vanamon ja Kolmosen ruokafilosofia oli tervehenkistä ja valistavaa. Se kyllä paistoi läpi että herrat olivat taustaltaan ravintolan keittiömestareita. Tiskiä syntyi surutta kun oli totuttu siihen että ravintolaoloissa apulaiset ja suurkoneet hoitivat sen puolen. Aikaakin käytettin surutta ruokalajien valmistukseen. Suositeltiin mm. aamupuuroa ennen työhönlähtöä jonka kypsymisaika oli tunnin verran. Ravintolan tapaan he valmistivat aikaa vievästi varsin pieniä annoksia, varsinkin nuorempi Kolmonen oli tässä kovin ”nuuka”. Mutta ohjelmasarja oli viihdyttävä. Niitä on vielä nähtävissä Areenassa ja YouTubessa.
Olen syönyt ns. ensi luokan ravintoloissa vain muutaman harvan kerran – vain kun työnantaja on muutaman kerran tarjonnut henkilökunnalleen illallisen siellä. Kokemus on ollut joka kerran sama. Ruoka on ollut hyvää, mutta sitä on ollut niin surkean vähän että on täytynyt illallisen jälkeen syödä tukevasti kotona tai kioskilla. Työelämässä ruokatunnilla kävin takavuosina syömässä läheisessä ravitsemusliikkeessä hyvin ja edullisesti. Mutta se ei ollut nimeltään ravintola eikä mikään vieraalla kielellä ilmaistu. Sen ikkunassa luki ruokala. Sitä ei ole enää.
Kanuniisti aseteltuna nautintoa ja ruoka lisäksi.
Lahdessa käyn joskus ravintola Lokissa syömässä : Arkisin seisova pöytä 9.50 euroa ja saa syödä niin paljon kun jaksaa. Jälkiruoka ja kahvi päälle. Aina on ollut tarjonta siellä hintansa väärtti.
Noista mausteista sanoisin; aika iso osa sisältää terveysvaikutteisia elementtejä, ruoka-ainesten säilyvyyttä lisääviä … jne.
Taas sellaiset ruoka-ainekset kuin esim savustetut kalat, lihat jne, eivät kyllä mausteita kaipaa.
Pidän eritoten eestiläisistä savustetuista sika- ja villisikatuotteista ja kyllä reissuiltani toisin jos se olisi laillista. Villisikaa ei vuosiin ole saanut tuoda ja sianlihakielto on ollut jo toista vuotta (afrikkalainen sikarutto).
Kun taas valmistan pihviä, kyllä pihvin kylkeen pitää paistaessa muutama rosmariinin oksa laittaa. Tuoreyrttejä käytän paljon juuri niiden terveysvaikutusten vuoksi. Valkosipuli/yrttivoi on ehdoton mm kievin kanassa.
Aasialaisperäisiä, kuten chaman, kurkuma, erilaiset chilit yms, niitä käytän paljon.