Historia: teot, kontekstit ja kipeät tarinat

Osana halki maailman pidettyjä mustien oikeuksien ajavia BLM-protesteja ja -mellakoita on tuhottu yksi jos toinenkin historian merkkihenkilön patsas. Etenkin Yhdysvalloissa paikallinen julkinen valta on myös pitkälti hyväksynyt teot, tai ainakin ymmärtänyt niitä – eikä orjakauppaa tehneen ihmisen tuomitseminen sinänsä paljoa vaadi. Historian tuomitseminen nykypäivän kriteereillä, ilman kontekstia, voi johtaa kuitenkin historiattomuuteen, joka on vaarallinen polku.

Tekojen summa

Parhaassa tapauksessa ihmiset nähtäisiin tekojensa summana. Jos nostat henkilön jalustalle tai tuomiset hänet yhden teon perusteella, satutat ennen muuta itseäsi. Tällöin suljet silmäsi tiedolta ja se on pahinta mitä itselleen voi tehdä. Se todella, todella vaikea asia ymmärtää on että ihminen voi olla sekä hyväntekijä että ihmishirviö. Esimerkiksi Edward Colston, jonka patsas taannoin tuhottiin, on tästä esimerkki. Kyllä, hän harjoitti julmaa orjakauppaa. Kyllä, hän lahjoitti omaisuutensa hyväntekeväisyyteen ja perusti säätiöitä jotka ovat tehneet hyvää vuosisatojen ajan. Mikä mies hän siis oli? Hirviö vai sankari? Yksi ei poissulje toista. Tämän ymmärtäminen on vaikeaa.

Yhtä tärkeää on nähdä asiat kontekstissa. Andrew Carnegie oli yksi historian suurimpia filantrooppeja, joka kuitenkin tienasi rahansa sisäpiirin tietoa väärinkäyttämällä ja työntekijöitä polkemalla. Hän ei tehnyt rikoksia aikanaan, mutta tänä päivänä nämä ovat paitsi vääryyksiä, myös rikoksia. Myös orjakauppa oli aikanaan normaalia, kiistatonta arkea Colstonin aikaan. Monia historian suuria kirjailijoita ripitetään tänä päivänä surkeasta naisten tasa-arvon ajamisesta – vaan kun koko konseptia ei ollut yhteiskunnassa olemassakaan heidän elinaikanaan. Laitamme historian henkilöille jälkikäteen sellaiset vaatimukset, joita he eivät olisi elinaikanaan voineet noudattaa. Vaan tämä trendi voi jatkua. Sadan vuoden päästä parhaatkin meistä nähdään sen ajan standardeilla hirviöinä. Sitäkö haluamme?

Minä en halua, että kiellämme historiasta hyvää tai pahaa. Lahtasimme toinen toisiamme veljessodassa vuosisata sitten. Hyysäsimme Leniniä pitkin Suomea aikanaan. Fanitimme Stalinia vähän myöhemmin. Saamelaisia kohtelimme kuin eläimiä ja tähän kaikkeen osallistuivat maamme sen ajan kirkkaimmat nimet. Heidän tarinat pitää kertoa, ja korostaa, ja hyväksyä että heistä monet olivat suuria naisia ja miehiä, historian merkkihenkilöitä. Sen yhteydessä pitää museoissa ja kirjoissa kertoa henkilön tekojen lisäksi ajasta, olosuhteista, puitteista. Heidän teot pitää lukea aikajanaan, jotta ymmärrämme mikä johti siihen aikaan missä he olivat, ja mihin se aika johti seuraavaksi. Historia ei ole piste, eikä edes jana, vaan miljoonia janoja jotka kohtaavat toinen toisensa, tuon tuosta, melko kaoottisesti.

Patsaista voi silti keskustella

Tietenkin voidaan, ja on tervettäkin kysyä pitääkö minkäkin henkilön patsaan näkyä paraatipaikalla. Ymmärrän virolaisia veljiämme, jotka näkivät punaista julmia neuvostosotilaita juhlistavassa Pronssisoturissa. He tekivät viisaan kompromissin: patsas säilyy, mutta siirtyy sivummalle ja siitä kerrotaan historiallisessa kontekstissa. Varmasti jotkut patsaat sopii siirtää toreilta museoihin, mutta toisaalta joskus on hyvä olla rohkea ja antaa kontroversiaaleidenkin patsaiden pysyä esillä. Kumpikin vastaus voi olla oikein.

Vaan joka kerta, kun annamme huligaanijoukon tuhota historiaamme, tuhoamme jotain tärkeää. Historiamme tehtävä ei ole juhlistaa vain kunniaa, vaan muistuttaa virheistä, kivusta, surusta, sekä henkilöistä jotka ovat osallisia tarinan molempiin puoliin. Jos jokin historiallinen patsas satuttaa sinua, hyväksy se kipu ja näe sen toinen puoli: se tarkoittaa, että sinulla on etuoikeus saada kokea historiaa vailla sensuuria.

33 vastausta artikkeliin “Historia: teot, kontekstit ja kipeät tarinat”

  1. Lyhyesti. Yhtään mustaa ei olisi pitänyt viedä orjina esim Amerikkaan. Yhdellekkään mustalle, ei olisi pitänyt viedä aikoinaan tuliaseita Afrikkaan.

    Niin, nyt on kasa ongelmia ja liekit ruokkii itseään. Vähemmistöön kuuluvat valkoiset voivat vain katsoa syyllistä peilistä.

    Semmottii.

  2. Viro voitti oman Vapaussotansa Venäjää vastaan:
    http://jput.fi/Viron_vapaussota.htm

    Virolaiset olivat tietysti voitostaan ylpeitä, juhlivat sankareitaan ja surivat kaatuneitaan. Niinpä virolaiset rakensivat kaikkialle Viroon Vapaussodan muistomerkkejä.

    Sitten Venäjä miehitti Viron:
    http://jput.fi/Viron_miehitys_1939-41.htm

    Kuinka ollakaan venäläiset miehittäjät hävittivät käytännöllisesti katsoen kaikki Viron Vapaussodan muistomerkit kaikkialta Virosta. Joitakin muistomerkkejä tai ainakin niiden laattoja virolaiset onnistuivat pelastamaan kätkemällä niitä.

    Venäläiset miehittäjät kielsivät myös kirjat, jotka kertoivat Vapaussodasta ja sen sankareista. Sellaisen kirjan omistaminen johti Siperiaan vankileirille – kuolemaan.

    1. Totta on, että Eestiläiset kävivät vapaussodan, toisin kuin suomalaiset.
      Eestiläiset taistelivat ensiksikin bolshevikkien, Venäjän ja menshevikkien yhteisisä joukkoja vastaan, koko kansa. Sitten ajoivat keisarin Saksan joukkojen rippeet sekä von der Golzin vapaajoukot Latviaan; suomalaiset vapaajoukot avustivat eestiläisiä; tosin loppuvaiheessa ryhtyivät ryöstelemään avustettaviaan ja vähällä oli, etteivät joutuneen sotatoimiin eestiläisiä vastaankin, joskin sitten käskystä poistuivat maasta. Kovin maineikas tuo H Kalmin johtama joukko ei ollut; eivät tuoneet palatessaan kultaa eikä kunniaa, monet sukupuolitaudin kylläkin.
      Historiaa kannattaisi lukea ja opiskella nykytutkimuksen valossa. Tunnetustihan historian kirjoittavat ensin voittajat ja sittemmin vakavasti otettavat historiantutkijat, Seppo Zetterman ja prof Matti Lackman ovat kirjoittaneet useitakin Eestin historiaa käsitteleviä teoksia.
      Mitä tulee Eestin vapaussodan muistomerkkeihin ja patsaisiin; äkkiseltään niitä tarkastelin tietämäni perusteella, ainakin puolensataa patsasta on pystytetty 20 – 30 luvuilla ja vieläkin jäljellä. Toisaalta, jos maan tuntemus perustuu vain Tallinnaan (sielläkin kymmenkunta patsasta/muistomerkkiä), ei oikein saa käsitystä maan muilta paikkakunnilta. Patsaita/muistomerkkejä löytyy useita esim paikkakunnilta; Tallinna, Rakvere, Naambermaa, Narva, Kuressaar, Muunsi, Kärtla, Viljandi (mm Johan Laidonerin ratsastajapatsas), Paju, Rouge, Valga, jne.
      Historia on mielenkiintoinen alue, sotahistoriakin tosiasioiden valossa.

      1. Tuo Jüri Vilms muuten liittyy melko oleellisestikkin Eestin vapaussodan vaiheisiin. Matka Suomeen oli tarkoitukseltaan avunhakumatka.

        1. Eipä sellaista valtiota 1920 ollut kuin Venäjä. Neuvosto-Venäjäkin oli vielä sisällissodan keskellä. Sisällissota päättyi n 1922 ja syntyi Neuvostoliitto, viimeiset rauhansopimukset tehtiin 1930, ulkovaltojen kanssa.

  3. Venäjä syyttää tuon tuosta Viroa historian uudelleenkirjoittamisessa – se taitaa kuitenkin olla lähinnä historian pelastamista, kun neuvostovallan alla sitä tuhottiin kaksin käsin.

    1. Muistaa kait pitänee myöskin se tosiasia, että eestiläiset vapaussotataistelijat olivat aatesuunnaltaan sosialisteja, kommunisteja ja meidän Kepuamme vastaavia maanomistajia. Vasta Tarton rauhansopimuksen jälkeen syntyivät Vapsit (Suomesta kopioitu), jotka yrittivät jopa vallankumoustakin.
      Historiankirjoitus lienee kohtuu vaikea laji.

  4. Yhdysvaltain tummaihoiset ovat vuosien saatossa kokeneet vääryyttä. Heitä on pidetty orjina, evätty oikeuksia ja kohdeltu muutenkin toisen luokan kansalaisina. Tänä päivänä tilanne ei kuitenkaan välttämättä ole sama.

    Uskallan väittää, että mikäli minkä tahansa suuren yrityksen, Applesta ja Googlesta, General Motorsiin tai Goldman Sachsiin, rekrytoinnista vastaava henkilö valitsee mieluummin tummaihoisen kuin valkoihoisen hakijan, mikäli hakijoiden taustat ja osaaminen ovat samalla tasolla. Näin siksi, että diversiteetistä, monimuotoisuudesta, on tullut yksi yritysten julkikuvaa ja mainetta parantavista tekijöistä. Uskallan myös väittää, että saman diversiteetin seurauksena köyhistä oloista tulevan tummaihoisen amerikkalaisen on vähintään yhtä helppo saada yliopisto-opiskeluun oikeuttava stipendi, kuin köyhistä oloista tulevan valkoihoisen, kunhan peruskoulu on hoidettu kunnialla.

    Parannettavaa silti löytyy niin yhteiskunnan kuin tummaihoisten itsensä taholta. Julkiset koulut eivät keskimäärin tarjoa yhtä hyvää opiskeluympäristöä, kuin yksityiset oppilaitokset. Yhtenä syynä asiaan on laitosten rahoitus, mutta myös monien tummaihoisten ja muiden köyhistä oloista tulevien oppilaiden oma asenne koulua ja koulutusta kohtaan heikentää oppimistuloksia. Ongelmia aiheuttaa myös rikkinäisten perheiden nuoriin iskostamat asenteet auktoriteetteja kohtaan, joiden seurauksena opettajan asema helposti kyseenalaistetaan ja vaikeuttaen siten opetustyötä.

  5. Tapahtumat Leopoldin Kongossa eivät varmasti olleet eettisesti hyväksyttäviä kyseisenä ajanjaksona 1800-luvun loppupuolella.

    ”Kun jokin kylä tai alue ei onnistunut täyttämään kumikiintiöitään tai nousi hallitusta vastaan, Force Publiquen sotilaat tai kumiyhtiöiden ”vartiomiehet” tappoivat usein kaikki käsiinsä saamansa ihmiset.”

    **************************************************************************
    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201709102200369410
    11.09.2017

    Belgiassa on ryhdytty vaatimaan maan historian pitkäaikaisimman valtionpäämiehen, vuosina 1865-1909 hallinneen kuningas Leopold II:n patsaiden poistamista julkisilta paikoilta.
    ********************************************************************************
    https://voima.fi/arkisto-voima/httpwww-voima-ficontentviewfull660/

    Ote:

    Vaikka suoranaiset tapot eivät olleetkaan merkittävin kuolinsyy Leopoldin Kongossa, ne on parhaiten dokumentoitu. Kun jokin kylä tai alue ei onnistunut täyttämään kumikiintiöitään tai nousi hallitusta vastaan, Force Publiquen sotilaat tai kumiyhtiöiden ”vartiomiehet” tappoivat usein kaikki käsiinsä saamansa ihmiset. Ne tapaukset, joissa joku silminnäkijä on sattumalta löytänyt luurankojen tai katkaistujen käsien kasan ja jättänyt siitä jälkipolville kertomuksensa, edustavat tietenkin vain pientä osaa kaikista joukkomurhista.
    .
    Vuonna 1896 saksalainen Kölnische Zeitung julkaisi uutisen, jonka mukaan pahamaineiselle aluepäällikölle Léon Fiévez’lle oli yhtenä ainoana päivänä tuotu 1 308 katkaistua kättä. Myöhemmin Fiévez myönsi, että käden katkaiseminen kuolleelta oli yleinen käytäntö. Hän kiisti jyrkästi ainoastaan sen, että olisi käskenyt katkaista käsiä eläviltä.
    .
    Vuonna 1890 upseeri Simon Roi kehuskeli komennossaan olleiden tappojoukkojen aikaansaannoksilla. Amerikkalainen lähetystyöntekijä Ellsworth Faris tallensi keskustelun päiväkirjaansa: ”Aina kun joku korpraali lähtee keräämään kumia, hänelle annetaan patruunoita. Hänen on tuotava takaisin kaikki käyttämättömät ja jokaista käytettyä kohti yksi oikea käsi! Puolen vuoden aikana pelkästään Momboyojoella oli käytetty 6 000 patruunaa, mikä tarkoittaa että 6 000 ihmistä on surmattu tai silvottu. Oikeastaan enemmän, sillä minulle on toistuvasti kerrottu, että sotilaat tappavat lapsia kiväärinperällä.”

      1. Takavuosina oli hauska idea kullata Hämeensillan patsailta munat.
        Turistit varmaan kuvittelivat alkuperäiseksi ideaksi.

    1. Ja taas meidän linkkiviidakkomies iskee. Tällä kommentillani ei ole mitään tekemistä sananvapauden tai lukemishalun kanssa, vaan sillä, että linkkien määrä korvaa oman osaamisen paitsi copy paste.

  6. Eipä Jenkkilässä intiaaneja myöskään arvosteta. Todellisuus on että maassa parilla prosentilla on lähes kaikki varat ja valta. Ei se juuri Ryssälästä eroa.

    Trump pitää saada loppuvuonna pois palliltaan, sen veroasiat ja veljeily ryssien kanssa pitää selvittää, rauhoittaa, tuomita ja pistää linnaan. Pahempi rosvo kuin toverinsa Putin.

  7. Montakohan vuotta tuota väitettyä Trumpin Venäjä veljeilyä pitäis vielä tutkia, että väitteisiin uskoneet olisivat valmiita edes pohtimaan sellaista vaihtoehtoa, jossa veljeilyä ei olisi tapahtunut?

    1. Jos veljeilyä ei ole tapahtunut, miksi Trump kaikin keinoin estää asian tutkimisen?
      Olisi nimenomaan Trumpin oma etu osoittaa kunnolla tutkimalla, ettei asiaa ole tapahtunut, mutta estäminen ja salaaminen viittaavat päinvastaiseen.

  8. Marko, toden totta. Alkuperäisasukkailla on tilanne keskimäärin huonompi kuin mustilla. Mutta he ovat…
    a)aivan liian valkoisia
    b)aivan liian pieni ryhmä
    …ollakseen poliittisesti mielenkiintoisia.

  9. Mitä asioita Venäjätutkinassa on estetty? Trump toki henkilökohtaisesti olisi halunnut lopettaa koko tutkinnan, mutta kiitos hänen alaistensa, tutkinta sai jatkua vapaasti.

    Trump tai oikeammin hänen lakimiehensä eivät suostuneet suulliseen kuulusteluun, mutta Muellerin teamin kysymyksiin kuitenkin vastattiin kirjallisena. Tämä toki esti mahdollisen valarikkeen, johon mm. Bill Clinton aikanaan sortui, mutta sitäkään ei voi katsoa itse tutkinnan estämiseksi. Vaikka Trump olisi katekorisesti kieltäytynyt vastaamatta kirjallisiinkin kysymyksiin, olisi sekin ollut täysin lakien mukainen toiminta (Miranda warning: ”You have right to remain silent. Anything you say can be used against you in court….”).

  10. Kertokaa nyt joku minullekin mitä hemmetin tekemistä historian merkkihenkilöillä ja parilla räyhäävällä steroidikasalla on keskenään?

    Kertokaa Putinin ja Trumpin rakkaustarinoista jossain toisessa kontekstissa, kiitos.

  11. Maailmalla ihmisten omantunnon herääminen alkaa näkyä vaatimuksena hirmuhallitsijoiden patsaiden poistamisessa. Belgiassa Leopold II’n patsaat kuitenkin ovat edelleen paikallaan lukuisista vaatimuksista huolimatta.

    Bristolissa päästiin kuitenkin eroon orjakauppias Edward Colstonin patsaasta.
    .
    Neuvostoliiton hajottua monet Stalinin patsaat poistettiin. Saddam Husseinin patsaan Bagdadissa kaatoivat miehittäjät ja osin oman maan kansalaiset, shiia muslimit – maan vähemmistö sunni muslimit, eivät ehkä olleet niin innoissaan Saddamin vallan kaatumisesta.

    **************************************************************************************
    Leopold II:n patsaan valonheittimet on tuhottu jo kauan sitten eikä Brysselin kaupunki ole enää uusinut niitä koska uudetkin rikottaisiin pian. [ lähde IL]
    .
    Vaatimuksen [ patsaiden poistosta ] taustalla on se, että Leopold II omisti henkilökohtaisesti Kongon vapaavaltion 23 vuoden ajan.
    .
    Tuona aikana maan silloisesta väestöstä väitetään jopa puolen menehtyneen orjuuteen, silpomisiin, raiskauksiin ja murhiin.
    .
    Eri lähteiden mukaan kuolleita oli enimmillään jopa kymmenen miljoonaa.
    [ lähde IL]

    ********************************************
    Orjakauppias Edward Colstonin patsas mereen Bristolissa
    .
    https://www.iltalehti.fi/formulat/a/0c1f9112-e153-433b-9844-baa8498b0781
    9.6.2020
    .
    Formulakuljettaja Lewis Hamilton iloitsee siitä, että mielenosoittajat kaatoivat ja vierittivät orjakauppias Edward Colstonin patsaan mereen Bristolissa.
    .
    Hamilton painotti, ettei kannata väkivaltaa tai rikollisia tekoja, mutta koki tässä tapauksessa kansalaisten olevan oikeutettua ottamaan vallan omiin käsiinsä.

  12. Minusta diktaattorien patsaat joutaa poistaa, niitähän onkin yleensä joka kadunkulmassa. Mutta olen ehdottomasti Kyuun kanssa samaa mieltä siitä, ettei historiallisten henkilöiden patsaita pidä alkaa romuttaa siksi etteivät nämä ole olleet pyhimyksiä. Muuten meillä on kohta jäljellä vain se yksi patsas Sao Paulossa. Historian konteksti on huomioitava, sillä jos esimerkiksi rasismin takia aletaan patsaita poistaa niin montako 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa pystytettyä patsasta jää jäljelle? Olkoot patsaat esimerkkinä niin hyvästä kuin pahasta. Nykyajan ihmiset syyllistyvät myös melkoiseen hurskasteluun luullessaan olevansa nyt moraalisesti parempia kuin menneiden aikojen ihmiset. Tulee nimittäin vielä sekin aika kun tukevat sukupolvet antavat historian tuomion meidän ajallemme. Kenties aikamme julistetaan typeryyden vuosisadaksi ja jos tuolla patsaiden poistolinjalla pysytään niin kaikki mielestämme hienoille henkilöille pystytetyt patsaat kaadetaan.

  13. Pitäisikö Roomasta nyt myös tuhota kaikki patsaat ja muistomerkit koska roomalaiset kannattivat orjuutta? Tuskinpa italialaiset sitä lähtisivät tekemään. Tuleepa mieleen hauska juttu siitä miten siellä on säästetty jopa Mussolinin patsas Milanossa. Se päätettiin kylläkin naamioida tekemällä Mussolinille turbaani. Kun Mussolinin leveä leuka kuitenkin paljasti edelleen kenestä on kyse niin patsaalle laitettiin vielä parta.

  14. Norppa pistää löylyä ja sopiikin.

    Mainittakoon, että Jeesuksen kuvia ja patsaitahan on myös hävitetty, ja vaadittu hävitettäväksi, jo pidemmän aikaa. Että heittäköön se synnitön vain ensimmäisen kiven…

    1. Jos Venäjä seuraavassa hyökkäyssodassaan koko Suomen valloittamiseksi onnistuu miehittämään koko Suomen, niin minunkin kirjahyllyjeni lukemattomat kirjat joutuvat roviolle.

      Patsaita minulla ei ole, mutta tässä huoneessani olevat pienoisliput joutuvat silloin taatusti roviolle, kuten myös seinilläni olevat taulut ja kehystetyt valokuvat, esimerkiksi:
      – suurikokoinen kopio E.Iston taulusta Hyökkäys (Venäjän kaksipäinen kotka hyökkää Suomi-neidon kimppuun, joka pitää kädessään Suomen lakikirjaa);
      – Suomen vaakuna;
      – mustavalkoinen kuva Mannerheimista, Mannerheimin omakätisellä allekirjoituksella ( http://jput.fi/kuvat/Mannerheim.jpg );
      – vastaava suurempikokoinen jäljennös/valokuva Mannerheimista;
      – kuva urheasta toimittajasta/kirjailijasta Anna Politkovskajasta;
      – Suomen kartta Tarton rauhan rajoissa ja Itä-Karjalasta vuodelta 1939;
      – jne.

  15. Palaan vielä vapaussotiin.

    Suomen Vapaussodan aikana Venäjää vastaan Suomessa oli ryssien kätyreiden toimesta punakapina Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan Venäjän hyväksi:
    http://jput.fi/Vapaussota.htm

    Vastaavasti Venäjä kätyreineen perusti Viron Vapaussodan yhteydessä Viron Työkansan Kommuunin, tai jotakin sellaista verhotakseen Venäjän aseellisen hyökkäyksen Viroa vastaan koko Viron valloittamiseksi. Siis Virossa oli Venäjän kätyreitä aivan kuten Suomessa. Kansallismieliset virolaiset taistelivat Venäjää ja punikkeja vastaan, aivan kuten Suomen Armeijan joukot Suomessa.

    Sekä Suomessa että Virossa rakennettiin vapaussotien muistomerkkejä ja merkkihenkilöiden patsaita.

    Kun imperialistinen roistovaltio Venäjä sitten onnistui miehittämään Viron, niin Virosta kyseiset muistomerkit ja patsaat hävitettiin miehittäjän toimesta perusteellisesti.

    JOS imperialistinen roistovaltio Venäjä olisi onnistunut yrityksissään valloittaa koko Suomi joko Talvisodassa tai Jatkosodassa, niin ryssät olisivat hävittäneet myös Suomesta muistomerkit ja patsaat – mukaanluettuna hautamuistomerkit.

    KUN Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vastaan ja saavutti suurenmoiset torjuntavoitot Talvisodassa ja Jatkosodassa jääden itsenäiseksi demokraattiseksi valtioksi, niin Suomessa ei ole harjoitettu muistomerkkien ja patsaiden tuhoamista – paitsi punikkien toimesta patsaita ja muistomerkkejä on töhritty ja niitä on jouduttu puhdistamaan.

    1. Aika mielenkiintoinen virke tuo viimeinen ja mielestäni kovinkin ”yksiniittinen”, olen ihan meidänkin seudulla havainnut montakin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden patsasta ja jopa hautamuistomerkkiäkin töhrityn ja vahingoitetun, asialla tuskin ovat olleet nämä ”punikit”, jolla nimellä kirjoittaja kait nimittelee vasemmistoon suuntautuneita.

  16. Jos kuvataan totuudenmukaisesti kartanoelämää 30-luvun Yhdysvalloissa, niin tarina on taatusti rasistinen.

    *******************************************************
    Koskahan Juuret (televisiosarja) häviää HBO-palvelusta?
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Juuret_(televisiosarja)
    ********************************************************

    https://www.is.fi/viihde/art-2000006537106.html

    Legendaarinen Tuulen viemää poistettiin HBO-palvelusta: syynä rasistinen sisältö

    Yhdysvaltalainen suoratoistopalvelu HBO Max tiedotti poistaneensa tunnetun Tuulen viemää -elokuvan valikoimastaan
    .
    [ Tässäkö tärkein syy?]
    30-luvulle sijoittunutta elokuvaa on kritisoitu jo aiemmin siitä, millaisen kuvan se antaa orjuudesta. Margaret Mitchellin romaaniin perustuvassa elokuvassa nähdään esimerkiksi orjien pysyvän uskollisina entisille omistajilleen vielä orjuuden lakkauttamisen jälkeenkin.

  17. Kun Englannissa poliisi ei kyennyt tai halunnut estämään patsaiden töhrimistä nyt äärioikeisto ja jalkapallo joukkueiden faniryhmät (vai huligaanit?) ovat päättäneet ottaa sen tehtäväkseen. Kun yhteiskunnan lainvalvonta pettää päädytään anarkiaan. Kohta tapellaan patsaiden takia. Kuningatar Viktorian patsaskin oli töhritty ”orjien omistaja” tekstillä vaikka Viktoria kruunattiin neljä vuotta sen jälkeen kun orjuus oli kielletty. Kohta kai patsaiden henkilöille aletaan järjestää taannehtivasti oikeudenkäyntejä jotta nähdään kenen patsas saa jäädä.

  18. Suomessa poistettiin Musta Pekka – korttipeli. Valmistaja alkoi saada sellaista vihapostia ettei pitänyt pelin säilyttämistä myynnissä sen arvoisena. Pelin nimihän oli jo aiemmin muutettu pelkäksi Pekaksi. Taas on maailma parempi paikka.

Vastaa käyttäjälle Norppa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *