Siirtolaiskriisi ja sietokyky

Turkki ohjaa siirtolaisia EU:n suuntaan. Seassa on niin sotaa pakenevia Syyrialaisia siviilejä kuin monia muitakin kansanryhmiä ja eri taustoista tulevia kulkijoita. Keskustelussa huudetaan siitä mikä on Suomen tai EU:n sietokyky tai kipuraja, montako voimme ottaa. Termi sietää pilkkoa osiin.

Tilastollinen sietokyky

Tällä viittaan globaaleihin tilastoihin siitä, kuinka suuri osa maan asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Esim. Suomen osalta argumentoidaan, että luku on kovin pieni verrattuna muihin.

Taloudellinen sietokyky

Turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanotto maksaa jotain, riippuen toki tulijoiden iästä, koulutustasosta, terveydentilasta, ym. On suoria ja epäsuoria kuluja. Jossain on se euromäärä, jonka kohdalla pieni budjetin tarkennus ei riitä kattamaan kuluja. Toki, jos kotoutus onnistuu, pitkässä juoksussa miinus voi muuttua plussaksi.

Poliittinen sietokyky

Riippuen minkä aatesuunnan poliitikot ovat vallassa, heidän on pohdittava omien äänestäjiensä asennetta asiaan. Mikä on sellainen määrä, joka vallassa olevan hallituksen on riittävän helppo myydä kannattajilleen, mieluiten vielä niin että kannatus nousee eikä laske.

Institutionaalinen sietokyky

Suorien talousvaikutusten lisäksi merkittävä määrä tulijoita voi aiheuttaa mainittavaa kuormaa esimerkiksi terveydenhoito- ja koulutuspalveluille, maahanmuuttoviranomaisille ja muille yhteiskunnallisille instituutioille. Vaikka rahaa olisi enemmänkin, koulutettua työvoimaa ei näihin tehtäviin yleensäkään saa kovin nopeasti.

Yhteiskunnallinen sietokyky

Riippumatta mitkä puolueet ovat vallassa, on kansalaisten yleisellä mielipiteellä merkitystä. Riittävän moni skeptisesti asiaan suhtautuva kansalainen voi aiheuttaa melkoista yhteiskunnallista painetta, vaikkei mitään laitonta tai asiatontakaan tehtäisi. Kovin suuri murina kansanjoukoista voi heikentää valtiovallan toimintakykyä. Oma lukunsa ovat toki äärimmäiset toimijat, rasistiset ja väkivaltaiset tahot, en tiedä onko tutkittu korreloiko tulijoiden määrä sinänsä suoraan ääriryhmien toimintaan. Ounastelen syy-seuraussuhteen olevan välillinen.

No mitä pitäisi tehdä?

Päättäkää kukin mietteenne tahtonne mukaan. Julistuksia on julkaistu kotitarpeiksi, ajattelin että mitäpä jos vaihteeksi vaan koittaisin jakaa argumentin pienempiin osa-alueisiin.

8 Replies to “Siirtolaiskriisi ja sietokyky”

  1. Taloudellinen sietokyky

    Jokin aika sitten väännettiin neuvotteluissa viiden minuutin työajan lisäyksestä per työpäivä – siis prosentti

    Ajatellaan, että Suomeen tulisi vaikkapa satatuhatta suomea hallitsematonta, osin omankielen kirjoitustaidotonta pakolaista. Useamalta puuttuisi ammattitaito, joka tukisi integrointia. Nostaisiko näiden ihmisten tulo Suomeen maan vientiä ja kotimaita tuotantoa kahdella prosentilla? – jos nostaisi, niin milloin?

    Nostamiseen voisi kulua jonkin aikaa ..

    [100*100 000 / 5000000 = 2]

    Mikä olisi lopputulos suomalisille taloudellisessa mielessä? – parin prosentin lasku . .

    **********************************************************************
    .Jaa, jaa, mutta kyllähän nämä satatuhatta ihmistä kuluttaisivat siinä kuin suomalaiset – veronmaksajilta kerättyjä varoja.

  2. Kyuu: ”No mitä pitäisi tehdä?”

    Nykyinen Kreikan hallitus tekee täsmälleen oikein:
    1. Yrittää estää sen kansainvaelluksen tulemisen Kreikan ja siten myös EUn alueelle;
    2. Jos laiton maahantulija sattuu kuitenkin pääsemään Kreikan alueelle, niin sen turvapaikkapyyntöä ei oteta vastaan vaan palautetaan saman tien sinne mistä tulikin;
    3. Pyytää apua EUlta torjumaan tätä Turkin masinoimaa kansainvaellusta.

    Siten Kreikkaa pitää auttaa torjumaan tämä kansainvaellus. Esimerkiksi Viro lupasi sekä Frontexille, että Kreikalle, antaa kaksi partiovenettä miehistöineen plus 20 virkamiestä Kreikan ja Turkin väliselle maarajalle.

  3. Todellakin näyttää siltä, että Syyrian pakolaisten lisäksi joukossa on myös afganistanilaisia, irakilaisia ja somaleita. Ja Turkki masinoi hommaa kuljettamalla lisää porukkaa rajalle ja osittain huijaamalla ihmisiä. Eräskin perhe kertoi, että kun kuuli uutisen ”avoimesta rajasta” niin perheen isä jätti työpaikkansa ja koko perhe vuokra-asuntonsa Turkissa ja lähti rajalle. Eli olivat jo kotoutuneet aika hyvin Turkkiin ja nyt tilanne on taas huono.

    Mitään massaa ei tietenkään tule päästää rajasta läpi. Lesbokselle porukkaa näkyy vuotavan, vaikka maalla raja pitää paremmin. Se, ketä päästetään mahdollisesti joskus tulemaan, pitää pysyä Euroopan hallinnassa.

    Turkin Erdogan näyttää todeliselta ”valtiomieheltä”. Kohta hän sotii Syyriaa ja Venäjää vastaan, riitelee EU:n kanssa ja USA:n kanssakin suhteet ovat heikommat kuin aiemmin.

  4. Laitoin alla olevan kannanottoni ja otteen IS: artikkelista jo toiseen blogiavaukseen – ehkä se sopii tännekin

    EU-maiden kansalaiset, kiittäkää kreikkalaisia – he näyttivät, mitä rajavalvonnalla tarkoittaan.

    ************
    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006426485.html
    3.3.2020

    Viime viikonloppuna vuoden 2015 pakolaiskriisi näytti uusiutuvan.

    Nyt vastaanotto Kreikan rajalla oli kuitenkin kova. Uutiskuvissa kreikkalaiset alukset hätistelevät heiveröisiä kumiveneitä ja ampuvat niitä kohti varoituslaukauksia. Yksi lapsi hukkui rantautumisyrityksessä. Turkkilaiset väittävät kreikkalaisten myös ampuneen miehen, minkä Kreikka kiistää.

    Viikonlopun jälkeen Eurooppaan haluaville näyttää selvinneen, että tie on tukossa.

  5. Norppa totesi että tosiaan monen maalaisia on. Mutta mielestäni Syyriakin on syytä avata.
    1. Keskiverto syyrialainen siviili on todennäköisesti hyvin kotoutumispotentiaalinen. Ennen sisällissotaa siinä maassa oli tilanne varsin vakaa, perustason koulutus oli, ei uskonnollisia skismoja isommin, yms.
    2. Sisällissodan myötä moni syyrialainen on opetettu tappamaan veljiään, on tehty aiemmin rauhallisesta kansalaisesta terroristi. Nämä ovat siellä siviilien joukossa myös.
    3. Al-Assadin voiton myötä aika moni tyypin 1 henkilö on jo voinut palata kotimailleen, mutta tyypin 2 henkilöille ei paluuta siellä ole sattuneesta syystä. Tämä voi näkyä luvuissa, spekuloin.

Kommentoi