Kun Tampereen 140 vuotista, Suomen merkittävimpää teollisuushistoriaa plarataan, täällä nousee ylivoimasesti ruotisinkieliset suvut ja myös venäläiset ja saksalaiset perässä. Tampereen vanhalla Aleksanterin kirkon hautausmaalla on merkittävä galleria heistä.
Alla oleva AL:n juttu on tomituksellisesti huonosti rakennettu. Se on toimittaja Vesa Laitisen tapaan sekava luettelo historiallisita nimistä ja sekavasti jäsenneltynä. Mutta siitäkin selviää tähän avaukseen monta tunnettua sukunimeä taustoineen ja kytköksineen eri teollisuushaaroihin.
Yksi harvinasuuskin julkaistiin joku aika sitten: Martti Mörttisen kirjoitus – ”Poju” Zabludowiczin tarina (alla). Hän asui naapurinamme muttaessamme Tampereelle Mariankadun ja Tiiliruukinkadun kulmille, aivan tuntemattomana.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008255986.html
Perilliset: Takon tehdas Tampereella oli Elvingin suvun valtakuntaa – Hyvä elämä – Aamulehti
Tottahan tuo toki on.
Vanhojen ruotsalaisten läänitysten jälkeen tulivat vauraat ruotsalaiset siirtomaahan vuolemaan kultaa itselleen ja toki myös kuninkaalle.
Olihan se suomalaistenkin etu, kun aikanaan päästiin siirtomaariistosta eroon ja vauraus jäi Suomeen.
Näinhän se on oikeasti niitä oli monia firmoja Tampereella mutta kovin nuoreksi laitoit Tampereen kaupunkin taitaa olla 240 vuotias kuitenkin terv tepivaari
Tampere on perustettu 1779 on siis 242 v terv tepivaari
Kyse oli Tampereen 140 vuotiaasta teollisuushistoriasta, ei Tampereen perustamisesta- lue oikein ja AL:n linkki.
Noinhan se oli kun luki tarkemmin 242 v Tampere silti on ja monia firmoja täällä on ollut ja onneksi on vieläkin
Ja jatkuu edelleen tuo teollisuus vieläkin mm Sandviikki on yksi niistä terv tepivaari
Ruottin kunkku antoi Tampereelle kaupunkioikeudet ja jakoi Suomesta maata kartanoineen esim häntä palvelleille sotaherroille.
No itse kirjoitus oli hyvä pyrkimys paneutua Tampereen teollisuushistoriaan.
Valitettavasti yksi toisensa jälkeen on hiipunut.
Eipä tullut tuohan omistukseen kiinnitettyä mitään huomiota, kun oli nuorena harjoitteleijana niin korjauspajoilla kuin kartonkikoneilla. Enqvist, Selrachius, Tako.
Sen sijaan Enqvistin ”herrat” ja pääasiallinen johto olivat Chrisiansen, Saxen Skogberg, Boxberg, Andersson, Collin jne…
On monia joilla oli firma Suomessa mm fazer eikä hän ollut Ruotsalaista sukujuurta
Entä Tampereella toiminut James finlaysson tietääkseni lähtöisin Skotlannista
Eikä ne tampaereella olleet ainoita
Tampellan johto oli alunperin Ruotsalaista mutta aika alussa ne joutu poistumaan koska he eivät asiaa saaneet toimimaan mitenkään hyvin
Mutta kaiken kaikkiaan Ruotsalaislla oli iso osa teolisuuteemme joskin nostajana oli myöhemmin tulleet sotakorvaukset jotka nosti teollista tuotantoa terv tepivaari
No, se ruotsinkielisyys jatkuu näillä kulmilla kouluissa ja päiväkodeissa. Juuri hetki sitten tulimme lenkiltä Koulukadun takana olevan märyrinteen kautta. Siellä ruotsinkielisen päiväkodin lapset olivat harrastamassa, nyt piirtämässä Pyhäjärven maisemia.
Siinä muutama sana vaihdettiin ja kysyin lapsilta ( n. 3-4 v) att, hur kan man rita på svenska ? Nå, vet inte, mutta me ostaankin puhua suomeksi !
Tampereella on kuitenkin aivan pieni osa Ruotsin kielisiä jotenka se siitä terv tepivaari
Joillekin se ruotsinkielisyys on kaiken perusta ja ainutlaatuinen hypetyksen aihe.
Mutta sitäkin vaikutusvaltaisempia suhteessa määrään.
Taloudellisesti kyllä on liiankin iso valta muutoinhan niistä ei haittaa ole minulle terv tepivaari