Vesa Laitinen Aamulehdestä osaa sanoa sen ytimekkäästi AL 28.5.2021 tämän alustuksen jälkeen.
Meidän jälkeisillä nuorilla ei ole sitä luontoa, minkä me varttuneemmat, heidän vanhempansa, olemme kokeneet ja nähneet. Minun on turha lisätä tuohon muuta kuin sen, että metsiä meillä ei enää ole , on vain raiskioita ja puupeltoja. Vanhoja metsiä ja niittyjä ei löydy mistään hyönteisten ja koko lintukannan ylläpitämiseksi ja, sen seuraukset ovat kamalat ihmisellekin. Suot on ojitettu. Maaperä kohta hoitamattomien kaivosjättien saastuttamia kuoppia ja kivikasoja täynnä.
Metsät ovat vain metsänomistajien ja yritysten rahasampo. Metsiä kasvatetaan ”vastuullisesti” = ”kasvatetaan ” ? Mihin ja miten niitä kasvatetaan ? Kuuliaiseksiko Ponssen harvesterille ? Osaamme vain kaataa metsät matalaksi ja viedä ne kattilaan tai sahata höttölaudaksi. Huonekaluja emme osaa suunnitella ja tehdä enää, kun ei ole edes oikeaa puuta. Puujalatkaan eivät kestä nykylasten painoa.
Ei ole vielä näkynyt kottaraisia eikä pääskysiä vaikka ”västäräkistä vähäsen” on jo kulunut kuukausi. Silkkiuikku jo 6 poikasta selässään purjehti Pyhäjärven rannassa.
Panee kyllä miettimään, että tarttis tehdä jotain:
Onko asia hoidettavissa? Onhan se. Päättäjien toimesta.
Tässä törmätään siihen, ettei edes nuoremmat poliitikot ole nähneet kukoistavaa luontoa muualla kuin suojelualueiden plänteillä jossakin kaukana heistä kotoa.
Äläs nyt Heikki synkistele; onhan täällä blogisti, joka samoilee kahden irrallisen koiransa kanssa kirveen koskemattomassa korvessa.
Täytyyhän sitä nyt sitten sitä ”korpeakin” näinollen löytyä.
Siinähän se taas nähdään ja kuullaan, nuoriso ajattelee jo eteenpäin ja heidän suuri toiveensa on maalle. Vihreät halaavat harvoja puistojen puita, kun ovat jo nuorena totutettu siihen.
Yksikin tuttu ei ollut koskaan käynyt maalla, osti sitten yksi kesä rantamökin lehtitiedon mukaan. Loman alkessa meni sinne ja oli kaksi päivää, kun tuli takaisin ja kolmantena töihin. Hiukan häntä ihmeteltiin, mutta oli käynyt aika pitäksi, kun sanoi etteihän siellä ollut mitään tekemistä.
Nyt koronan myötä ihmiset ostelevat kiihkossaan mökkejä ja taloja maalta ja pian sitten myyvät niitä, kun se ei ollukaan niin auvoista ja ihanaa kun olivat itselleen uskotelleen.
Tämä menee juuri näin kuin Arvi sanoi. Kun näkevät edes yhden vuodenkierron, tulevat katumapäälle, että siellähän ihan pitää jotain osata tehdä eikä pelätä mörköjä.
Nyt ovat hinnat korkealla, ja parin vuoden päästä myydään pilkkahinnalla edellyttäen, ettei korona ota uudestaan pahaa otetta kaupungeista.
Kuljen metsissä päivittäin ja olen tyytyväinen niiden nykytilaan, sillä en ole absolutisti. Jokamiehenoikeudet ovat riittävät ja hienot.
Ei se nyt ihan niin mene, toki moni seilaa edestakaisin. Joukossa on paljon perusmuuttajia, niitä on nyt jo.
Perusmuuttajat kyllä ymmärtää.
Perusmuuttajat = eläkeläiset palaavat juurilleen ja kun kuolema koittaa, niin taas tulee kiinteistöjen alennusmyynnit lähes ilmaiseksi, eikä silloinkaan mene kaupaksi.
Olenkohan minä perusmuuttaja vai mikä. Tänne Tammelaan yli neljäkymmentä vuotta sitten muuttaneena; sopeutunut olen, enkä pois halaja.
Kyllä olet Kalle.
Minä olen puoliksi maalla ja puoliksi kaupungissa asuva, eli olenkohan sitten puoliperusmuuttaja.
Minä nyt vaan en tunnusta olevani mikään Perus…. En aatteellisesti, enkä poliittisesti. No, se perusmuuttaja saatan ollakkin, tai oikeasti jo kauan sitten.
Toisinajattelija, tai oikeammin vain ajattelija, Pentti Linkola kertoi takavuosina olleensa tuttavansa huvilan uudisrakennuksella talkoissa. Hän oli astunut saappaallaan maassa makaavan nykymetsän kasvattaman uuden laudan päälle. Lautaan oli jäänyt saappaan pohjan mukainen pysyvä painanne. Linkola oli kauhistunut.
Minulla on tuolla pinottuna pihtakuusilautaa; ei takuulla jää jälkiä vaikka korkokengillä laudan päälle astuisi.
Se pihtakuusilauta on varsin kevyttä, vajaat 350kg/pinokuutio, lehtikuustakin minulla on, paljon pihtaa painavampaa; n 550kg/pinokuutio. Siis koivun painoista.
Meille on kertynyt noita jalopuita tuon Mustialan kuninkaankartanon ansiosta; sieltä levinneitä.
Lehtikuusta taas istutin viitisenkymmentä tainta 25v sitten; komeita jo ovat.
Minäkin istutin lehtikuusia aikoja sitten monta sataa, sitten myyrät söivät suuren osan. Minä istutin taas ja sattui kuiva kevät ja suurin osa kuivui. Minä istutin taas ja muutaman vuoden päästä peurat kuorivat ne. Minä EN istuttanut enää, eivätkä ne ole yhtään hyvän näköisiä ja minä ajattelin että huolehtikoon valtio oman karjansa ruokkimisen.
Lehtikuusi on niin kovaa, ettei tahdo naula mennä läpi ilman etuporaa, eikä mätäne koskaan.
Kyllä nuo lehtikuuset menestyivät, nyt jo melkoisen pitkiä, olisivatkohan 7 – 9m korkeita.
Varmaan jotain samaa mittaa, jos eivät osa hiukan pidempiä ne harvat säilyneet meilläkin. Niisssä on paljon mittaeroja, kun on niin monikertaista paikkoistutusta.
Sitä minä en usko, että Linkolan painolla on jäänyt saappaan painannetta yhteenkään puuhun, vaikka olisi balsamipuuta.
En tiedä mitä tekivät pari äijää Linkolan metsässä reput selässään, maantieltä katselin kirkolta tullessani.
Mitä tulee Vesa Laitisen kirjoitukseen, olemme ihan ”metsässä” elinkeinojen ja luonnon arvostuksessa suhteessa, mistä seurauksia olemme olleet jo pitkään aiheuttamassa luonnon monimuotoisuuden hävittäjäpolvena.
Tämä monimuotoisuus ja sen keskellä elävinäkin, sellainen luonto suojelisi meitä mitä moninaisimmilta sairauksilta. Mutta ei !
Syödään pillereitä, koska vastustuskyky on hävinnyt. Pillerihumalaisina teemme uusia lapsia, jotka ovat geneettisesti entistä heikompia ja, jotka jatkavat edelleen pillerikännissä uusien tekemistä.
Luonnon antama normaali vastustuskyky on vain kohta harvoilla ilman vääristynyttä pilleriengeneetikkojen perimää.
Eli lääketehtaat pitävät ihmisiä hengissä entistä riippuvasemmin, siis vain lääketehtaat. Mieti, mitä siitä seuraa !
… Ja kun luonto olisi tuossa vieressä auttamassa meitä ihan ilmaiseksi.
Ihmiskunta siis tekee luontoa ja ilmastoa hävittämällä hidasta itsemurhaansa.
Linkolahan tämänkin ennusti.
Minusta ei tule maalle muuttajaa missään tapauksessa pitää aina muistaa ihmisen ikä
ja itsellä se onkin sen verran korkea että terveyden hoito pitää olla lähellä
Sellasta tuskinpa löytyy kovin läheltä maalla
Ja muutokset terveydessä voi tulla kelle hyvänsä ja nopealla aika taululla tänään hyvin huomenna eri juttu
Olen toki saanut elää maalla lapsena jolloinka vietin siellä aika paljonkin en enää jos tuota asiaa olisi minulta kysytty n 3-40 vuotta sitten olis voinut käydäkkin
Kokonaan eri juttu onkin talvet terv tepivaari
Korpisoturin päivitys. Kävin tänään kahden koirani kanssa sienessä ja sain korvasieniä hyvin. Korvessa on hyvä liikkua kun on 🐶 koirat kaverina. Keli oli ”Kepuli” satoi ja paistoi, mutta ei se haittaa.
Aikansa kutakin sanon myös minä. Olen ollut umpimaalainen, omakotilainen, umpilähiöläinen, umpihesalainen, kaupunki-maalaispovoolainen, hollola-nastola-lahtelainen, tilapäisukomaalainen, siirtolapuurathalainen, ylöjärveläinen ja tamperelainekin.
Nyt urbaani tamperelainen luonnon harjumaisemissa, järven rannan tuntumassa, palvelujen vieressä ja kävellen keskustassa.
Niin. HK. Me ollaan oma itsemme. Se ei ole keneltäkään pois 🇫🇮👍. Ollaan sitä mitä ollaan, se ei muille kuulu.
Ai niin, unohtui, että olen asunut myös Ikaalisissa, ihan vahassa keskustassa, omakotitalossa.
Olemalla ”oma itsensä”, tietyissä tapauksissa se lienee äärimmäistä itsekkyyttä, piittaamattomuutta muista; nyt korona-aikaan varsin hyvin korostuen. Ei yksin korona-aika vaan kaikenlainen sääntöjen noudattaminen, säännöt, jotka pääosa mieltää keskinäisen elämän sujuvuudeksi, vaan eivät ikävä kyllä kaikki.
Kylä se kuolema korjaa komiankin miähen, vaikka asuisi sairaalan kivijalassa.
Ihmisillä on tapana kuolla. Eri asia on missä järjestyksessä…
Taidanpa tehdä luontoteon, ottaa paperia mukaani ja käydä kyykistelemässä.Vähän potkia sammaleita sivuun ensin. Ja se on siinä. Päivän ensimmäinen hyvä työ, yhdennellätoista hetkellä.
Joka kesä kutsun ryhmän kulttuuripuolen nuoria vapaaehtoistoimijoita mökille. Siihen liittyy metsässä vaeltelua. Enpä ole heiltä vielä pahaa sanaa kuullut.
Nuorissa on tulevaisuus koska nuoriso on hunningolla. Kuten aina. Siksi heidän pitää itse löytää tämä kaunis maailma. Näin se on mennyt, näin se menee.
🤠👍
Kyllä pääskysiä on näkynyt, kottaraisia en ole nähnyt oikein vuosikymmeniin. Lapsuudenkodin pihakoivuissa niille oli pönttöjä ja niihin koivuihin ne kokoontuivat aina syksyisin parviksi ennen muuttoa. Mutta sitten lähistöllä olleelle pellolle rakennettiin taloja ja kottaraiset katosivat, liekö ollut korrelaatio niiden suhteen.
Mitä tulee luontoon niin sitä pitäisi sekä suojella että käyttää. Laitinen haukkuu sellutehtaat mutta emme me täällä Suomessa silti voi vain istua mättäällä luontoa ihailemassa. Nykysin on myös noussut ääniä joiden mukaan eläinperäinen maatalous pitäisi ajaa alas. Siinäkin katoaisi osa vanhaa suomalaista luontoa josta osa tarvitsee niitä lehmiä laitumellaan.
Luin ajatuksia antavan artikkelin metsänhoidosta. Jos SINULLA olisi metsää, niin miten toimisit sen kanssa? Pitäisit suojelualueena? Hakkasit puut heti nuorena ja myisit selluksi? Vai tekisit harvennushakkuita, myisit harvennettua puuta selluksi ja pyrkisit kasvattamaan komean metsän jonka puut myisit tukkipuiksi vasta kun ne ovat järeitä?
Metsänhoidossa ei ole yhtä oikeaa mallia käytännössä.
Pienmetsänomistajien kannattaa hoitaa metsänsä jatkuvan kasvatuksen mallilla eli poimintahakkuilla.
Kaikilta suurmetsänomistajilta pitäisi vaatia n. 10 % pinta-alasta suojelluksi ilman erillistä korvausta, sen yli suuremmista alueista jotain korvausta vaikka verotuksessa tms.
Aukkohakkuiden koko ja määrät pitää määritellä alueellisesti tarkkaan myös maisemallisesti ja myös naapuruuslaki pitää tarkentaa.
Yksipuiset istutetut alueet pitää kieltää. Luonnollisesti syntyneet mäntykankaat ok. Lehdot ok. Sekametsät ok. Huom. Metsä itse pystyy valitsemaan itselleen parhaan kasvualustan.
Idea kirjoituksessa oli että myös metsänomistajan etu on kasvattaa kunnon metsä jossa on suuria puita koska vasta niistä saa parhaan hinnan.
Kävin keskiyön taaperruksella metsässä, nousin Viinamäelle ilman asiaan kuuluvaa varustusta. Mitään eläimiä ei näkynyt matkalla. Ei edes hyttysiä. Linnutkin olivat vaiti.
Tuomet kukkivat kaikkialla ja ymmärsin, miksi Suomessa on niin paljon Tuomisia. Siskoni perhekin on Tuomisia.
Virralla kuulin kaksi majavan läiskäystä. Sillan kaiteeseen nojatessani ymmärsin, miksi Suomessa on niin paljon Virtasia. Toisen siskoni perhekin on Virtasia.
Vasta keskiyön jälkeen kokeili pari laulurastasta kauempana, miltä uudet laulut maistuisivat.
Vähän elämää suurempi laulu:
https://m.youtube.com/watch?v=Ctpa95BoVTw
Keli ei ole morsian. . .yritin ottaa välillä aurinkoa mutta kananlihalla oli koko ukko 🤠