Mitä tapahtuu (laser)valon säteelle ympyrän kehällä, kun kehänopeus ylittää 300 000 km/sek? Eli, säde on esimerkiksi n. 110 km pitkä ja se pyörii keskiöstä 1 000 krs / sek, jolloin kehänopeus on ylittänyt valon nopeuden 300 000 km / sek.
Eli, jos säteen pää ylittää tuon n. 105,5 km ( tarkka) esim. 120 km ? Nopeus on keskiössä on sama, niin onko valonsäde edelleen suora, taipuuko se vai häviääkö se säteen päässä kehältä ylittäessään 300 000 km / sek.
Väitetään, että valon nopeus on nopeuden maksimi. Teoriassa ei !
Hyväksyn vain omakohtaiset näkemykset ja perustelut, en linkkejä ja muiden näkemyksiä kuin ensisijaisesti omasi.
Lue Stephen Hawking Ajan lyhyt historia.
Valon nopeutta ei voi ohittaa ellei aika-avaruus taivu…
Hawkingsin teoriasta voidaan voidaan tulkita, että valon nopeuden ylittyessä alkaa toinen aika. On myös teoretisoitu, että musta aukon takana alkaa käänteinen aika.
Mutta nuo eivät vastaa kysymykseeni siitä mitä, tapahtuu valon säteen päätepisteen jatkeessa, kun säteen pään kehänopeus ylittää valon nopeuden.
Tämä jos mikä on muistutus siitä miksi tarvitaan paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia sivistyksen kehittymiseksi.
Mielenkiintoinen asetelma.
Kuulenpa ( siis todella luulen) , että vastausta on haettava sähkömagneettisen säteilyn hiukkaluonteesta.
Teorian isä on Albert Einstein. Fotoni on massaton ’energiapaketti’
Minä ajattelen asian näin:
Valolla (fotonilla) on sama sivuttaisliikenopeus kehälle saapuessaan kuin sillä oli laserin kärjestä lähtiessään.
Säteen suuntainen nopeus on luonnollisesti 330 000 km / sek.
*************************************************************************************************
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoni
Modernin fotonin mallin kehitti Albert Einstein vuosien 1905 ja 1917 välillä selittämään kokeiden tuloksia, jotka eivät käyneet yhteen perinteisen valon aaltomallin kanssa
Valonnopeus nopeus on 299 792 458 m/s – asetelmassa säteittäinen nopeus.
No’jaa ..
Luulenpa, että Albert Einstein ei hyväksyisi ajatustani fotonin sivuttaisnopeudesta laseria käännettäessä.
Nimittäin jos tällainen sivuttaisnopeus olisi olemassa, niin fotonilla olisi jo laserista lähtiessään valon nopeutta suurempi nopeus.
Kiitos linkeistä, mutta en ole pätevä väittelemään Einsteinin eri teorioista olivatpa niistä kuka tahansa mitä mieltä.
Valon ja fotonien sekä spektrien olemus on pitkä juttu sekä niiden eteneminen eri massoissa, tyhjiössä, ilmassa, vedessä, prismoissa jne.. Niitä kaikki ovat nähneet omassa elämässäänkin. Mutta ne eivät ratkaise tuota ongelmaa joka on sidoksissa matkan ja ajan suhteen = nopeus
Kiitos kiittämästä !
.
Muuten – linkistä ei linkeistä
*
Teoria sähkömagneettisen säteilyn hiukkasluoteesta, fotonista, ei ole enää pelkästään Max Planckin ja Albert Einstein’n hyväksymiä. Tiedemiehet ovat jo vuosikymmenet hyväksyneet heidän väittämänsä.
.
[Alla oleva teksti on Wikipediasta. On kyllä tunnustettava, että olen opinnoissani törmännyt yhtälöön: E=hf. Ihmiset joutivat oppimaan kaikenlaista – hyödyllistä ja hyödytöntä]
.
.
Vakio on nimetty Max Planckin mukaan, joka vuonna 1900 oletti, että sähkömagneettinen säteily syntyy tietyn suuruisina kvantteina, joiden energia on suoraan verrannollinen säteilyn taajuuteen. Tämän ilmaisee lauseke
E=hf
jossa E on kvantin eli fotonin energia, h Planckin vakio ja f säteilyn taajuus.
Aivot solmuun heti aamusta, jostain olen oppinut mielenkiintoisen ja yllättävän jutun eteen tullessa toteamaan mielessäni, että no jumal***a.
Hyvä avaus, mutta pitää kyllä herätä ensin.
Ajateltavaa:
Massan ääretöntä nopeutta ja rajaa mitataan valon nopeudella, jota ei ole pystytty ylittämään paitsi:
Ajatuksen nopeus voi kulkea rajattomilla nopeuksilla tästä miljardien valovuosien päähän aina alkuräjähdykseen saakka. Eli aivot ovat ajan/matkan suhteen rajattomat niin kauan kun ne pystyvät ajattelemaan.
Silmillämme näemme niin kauas, että sekin tähti, jonka valo tänne on tullut valon nopeudella, on sammunut jo valovuosia sitten.
”Hubble” on mielenkiintoinen avaruuden luotaaja.
Nopeuden rajaa määrittelee aika, jossa mielenkiintoisinta on ihmisen viipyminen avaruudessa esim. 30 000 km/ h nopeudella vuosien ajan. Kun hän sitten palaa maahan on hän sen ajan/nopeuden/ valon nopeuden erotuksella nuortunut. Mennäänpä avaruuteen nuortumaan.
Mutta edelleen tuo valon käyttäytyminen kehänopeudella säteen päässä, on ratkaisematta. Eli pysähtyykö säteen päässä oleva valo kuin seinään ja nopeuden kasvaessa alkaa ottamaan aikaa menneisyyteen tai tulevaisuuteen tai häviää.
Vai taittuuko sen ”häntä” roikkumaan spiraaliksi kiinnitettynä valon nopeuden ylittävän säteen päähän.
No sehän riippuu mistäpäin asiaa tarkkaillaan, ei se valo mihinkään taivu muuten kuin painovoiman vaikutuksesta. Keskutassa mukana pyöriessä valo kehällä näyttää kulkevan samaa nopeutta, mutta jos taas mennään kehällä valonnopeutta, näyttää kaikki hidastuvan murto-osaan kun keskustakin pyörii vaan paikallaan. Ja jos tarkkaillaan muualta niin eihän näy kuin pelkkä viiva kehällä. Eli vain suoraan poispäin lähteestä valo etenee.
Molemmista voidaan tarkkailla myös yhtä aikaa, jolloin tapahtuu juuri se, että kehällä valonopeudella kulkevalla aika kuluu hitaammin, eli tässä vaikka kaksosten ollessa kyseessä on kehällä(kiertoradalla) kulkenut nuorempi kuin keskustaan(maahan) jäänyt.
Mutta ei tollasella tavallisella kiertoratanopeudella mitä paljon enempää ei oo toi 30000km/h, ole juuri mitään vaikutusta.
Kyllä se lasersäde taipuu alusta asti.
Entä sitten siellä päässä valonnopeuden saavutettuaan ?
Vastaaja oli Heikki, mutta WP- tunnuksella Juhani.
Tarkennus:
Lasersäde ei taivu, vaan fotonien synnyttämä valovana taipuu. Valo etenee suoraviivaisesti ulos päin valovanan muotoisena rintamana.
Kun laservalolähde tekee useampia kieroksia, niin luullakseni fotonit muodosta muodostavat laajenevan spiraalimaisen kiekon valolähteen ympärille. Fotonien nopeus säilynee, mutta fotonien etäisyys toisistaan kasvaa.
Valovanasta tulee toinen kuin mikä on fotonien rata. Fotonit liikkuvat ”keskipakoisesti” samalla nopeudella, mutta valon nopeus näyttää kasvavan.
Saatan toki erehtyäkin, mutta ilman ”neuvoa antavaa” en osaa ajatella toisin.
Laskujeni mukaan kämpässä pitäisi olla jossakin korkkaamaton punkkupullo, mutta en arvaa missä.
Näin kansakoulupohjalta voin vain kysyä, mitä kukaan tämänkaltaisella ”tiedolla” tekee!? Mielestäni ei kannata stressata asioista, joilla kukaan koskaan ei tule hullua hurskaammaksi!
Nopeuksista puheen ollen minulle riittää yleensä motarillakin 120km/h.
”kun pään kehänopeus ylittää valon nopeuden.” Saattaa huimata!?
Armotonta menoa, niinkuin laulussa sanotaan!
Ei ole rahasta pulaa, kun käytännössä tyhjyyttä tutkitaan!
Olisi ehkä hyödyllisempää panostaa tutkijoiden korvien välin äärettömään tyhjyyteen!
Eikä paniikia ilmaston tuhoutumisesta, eikä turhaa kerskakulutusta, eikä paljoa muutakaan turhaa. Ei olisi miljardöörejä eikä paratiisaarten piilopankkeja, eikä bitcoineja.
Mikä onni ja autuus!
Raamatussakin sanotaan, että jos laitamme toivomme vain tämän elämän ajaksi, olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat!
Leikin ajatuksella, että fotonit ovat valon alkulähde. Ne synnyttävät valosäteilyn, jonka etenemisnopeus voi olla sama kuin fotonien etenemisnopeus. Mutta väittäisin koemielessä, että valosäteilyn energia tulee pelkästään fotoneista.
Millä tavoin fotonit antavat energiaa?
Voisi olla, että fotonin nopeus vähenisi eli tällöin valosäteily tulisi liike-energiasta. Mutta valon nopeutta kai väitetään vakioksi.
Energia voisi tulla fotonin massan vähenemisestä. E=massa x valonnopeus toiseen potenssiin
Fotonin massan on melkein pakko pienentyä.
Pyörivä laservalo siis roiskaisee fotonihännän taivaalle. Mutta häntä ei voi pidetessään saada lisäenergiaa valonlähteestä sillä häntä pitenee valonnopeutta vilkkaammin.
Fotonien nopeus ei ylitä valonnopeutta. Valon käyttämä fotonienergia etenee suoraviivaisesti. Tällöin muodostuu illuusio siitä, että valonsäde etenisi, kun valovanan pituus kasvaa pyörivän valonlähteen tapauksessa.
Fotonit siis etenevät suoraviivaisesti alkuperäiseen suuntaansa vakionopeudella massaansa menettäen. Ulommilla kierroksilla fotonien välit kasvavat, joka on omiaan johtamaan etenevän valovanan alkuosan himmenemiseen, ellei fotonin energian luovutusnopeus lisäänny.
Fotonin energia ei riitä loputtomiin. Valon tuotto loppuu, Mutta fotoni saattaa jatkaa matkaansa alkuperäiseen suuntaansa pimeänä hiukkasena.
Liittyy Einsteinin suhteellisuusteoriaan E=mc2
”Pyörivä laservalo siis roiskaisee fotonihännän taivaalle. Mutta häntä ei voi pidetessään saada lisäenergiaa valonlähteestä sillä häntä pitenee valonnopeutta vilkkaammin.”
Eikös se häntä = säteen päästä jälkeen jäävä spiraali, ole hitaampi kuin yli valonnopeutta kehällä kiertävä säteen pää ? Mutta spiraali kasvaa hetkessä äärimmäisen pitkäksi vrt. säde, jolloin valon energia ei pitkään riitä ylläpitämän spiraalin valoa.
MeOT = Mikä ei Ole Todistettu !
”Einsteinin suhteellisuusteorian peruslähtökohta on se, että valonlähteen liike ei vaikuta valon nopeuteen. Valo liikkuu tyhjässä avaruudessa aina samalla nopeudella c.”
Edellinen voisi antaa vastauksen kysymykseni perusasetelmaan.
Eli: jos säteen pää liikkuu valon nopeudella kehällä, säde pysyy suorana kehälle saakka.
Ja, jos säde on pidempi ja tai liikkuu nopeammin kehällä kuin valo, sen pää alkaa taipumaan spiraaliksi ja vetämään valoa perässään max. valon nopeudella.
Valon nopeutta ei siis pysty lisäämään kehän ulkopuolelle pidemmällä säteellä tai suuremmalla kehänopeudella.
MOT
” ..säde pysyy suorana kehälle saakka.
Miksi valo taittuisi kehälle? – niin ja mille kehälle?
Fotoni kulkee suoraviivaisesti tyhjiössä.
Valo ei taitu millekään kehälle siinä kohdassa, missä kehänopeus = valon nopeus. Eli valo kulkee suoraviivaisesti säteessä kehän ulkoreunalle saakka, jossa valon kehänopeus saavutetaan.
… mutta, kun kehänopeus kasvaa suuremmaksi säteen pituutta kasvatettaessa tai kierrosnopeutta lisäämällä, valon nopeuskin kasvaa teoriassa. Sen ylityksen osuus siis täytyy taittua säteen päässä vedettäväksi ”hännäksi” = spiraaliksi, koska kehän yli menevässä säteen päässäkään valo ei voi ylittää maksiminopeutta. Tai sitten siinä maksimikohdan ylityskohdassa valo ”sammuu”.
Fotonit leikkaavat kehän suoraviivaisesti noteeraamatta oletettua kehää mitenkään.
Syntyvän valojanaspiraalin kierrosten välimatka pysyy vakiona, joka on se matka, jonka valo kulkee valolähteen yhden kierroksen aikana.
——-
Taidanpa tarkistaa, mikä olikaan alkuperäinen ongelman asettelu. 😐
Niin minustakin sanoi sen muin sanoin tai ei.
”Valo ei taitu millekään kehälle siinä kohdassa ..”
*
” ..valon nopeuskin kasvaa teoriassa”
[Vaan kun ei kasva edes teoriassa]
*************************************************************************
Blogin otsikko oli:
Valon nopeus ylittyy, mutta se on mahdotonta ?
*
Voitaneen vain todeta, että valo (fotoni) ei ylitä valon nopeutta blogin avauksessa esitetyssä asetelmassa.
Lyhyemmin sanota – ei niin missään muussakaan asetelmassa.
Edellä oleva funtsailuni olisi kulkenut toisin, jos olisin ensin tarkistanut fotonin ominaisuudet Wikipedia -tietosanakirjasta.
Mitä opimme tästä?
Ehkä sen, että paljon karsiutuisi netistäkin turhaa paapatusta, jos vähän katsottaisiin pohjatietoja.
En kuitenkaan kadu mokaani, koska tehtävänä oli pähkäillä ongelmaa kansanmiehen tiedoilla.
Wikipedian perusteella olen päätynyt käditykseen, että fotoni saa kaiken energiansa matkaevääksi lähtiessään. Energia sisältyy värähtelytaajuuteen ja alkunopeuteen, joka väliainetta kohdatessa hidastuu.
Koska fotonilla ei ole massaa, se ei voi saada energiaa massan vähentymisen kautta.
Ongelmaksi jäi Wikipedian pikavilkaisun jälkeen, voiko fotoni nostaa energiatasoaan muista lähteistä, jotka palauttaisivat nopeuden valon nopeuden tasolle tai nostaisivat värähtelytaajuutta.
Näkemiin
Mage, kiitos, että paneuduit asiaa ja toit uutta.
Eikö ollutkin m i e l e n k i i n t o i s t a ?
Joo ja hyäryllistä!”
Valoa ei voida nähdä ulkoavaruudesta päin, ellei valon lähteestä lähtevää energiaa siirry havainnoitsijan silmään.
Koska valosta säteilee koko ajan energiaa ympäristöön, niin en pidä mahdollisena sitä, että fotonin massa voisi pysyä vakiona paitsi sitä kautta, että valo voisi siepata energiaa jollakin tavoin ympäristöstä.
Pikkupoikana tuli paljon ihmeteltyä näitä asioita ja kyökin kattovaloa räpsyteltyä.
Jos taskulampun kytkimen panee ulkona päältä pois, niin valo ei suinkaan sammu, vaan fotonit jatkavat hirmuisella vauhdilla ulkoavaruuteen. Poistuvaa valoa on mahdoton nähdä, koska se pakenee valon nopeudella.
Jos valo osuisi satelliitissa olevaan peiliin, niin vähän voisi heijastua takaisin taskulampun sammuttua. Teoriassa.
Pikkuveli ihmetteli puolestaan perspektiiviasioita.
Mullakin oli lapsena mielikuvituskavereita.
Näin vanhana en paljoa enää leiki edes niitten kanssa.
Usko mulla on onneksi säilyny, vaikka en uskoni kohdetta ole nähnytkään.
Teidän uskonne kohde ei myöskään ilmeisesti ole käsin kosketeltava?
Aihetta liipaseva juttu:
.
Italiassa saavutettiin valoa suurempi nopeus – mutta ei sitten saavutettukaan
.
CERN sanoi, että tekniset häiriöt ovat saattaneet vääristää alkuperäisiä mittauksia, mitä löydösten kriitikot sanoivat epäilevänsä aina.
.
**********************************************************************************
https://phys.org/news/2012-03-italian-physicist-faster-than-light-resigns.html
Italian physicist behind ’faster-than-light’ test resigns
MARCH 30, 2012
An Italian physicist at the head of a team that made a cautious but hugely controversial claim that neutrinos may travel faster than the speed of light resigned on Friday following calls for his dismissal.
*
CERN said technical hitches may have skewed the initial measurements, something that critics of the findings said they had always suspected.
*
Valoa nopeamman testin takana oleva italialainen fyysikko eroaa
Italialainen fyysikko johti tiimiä, joka esitti varovaisen, mutta erittäin kiistanalaisen väitteen, jonka mukaan neutriinot voivat matkustaa valon nopeutta nopeammin, erosi perjantaina hänen erottamispyyntönsä jälkeen.
Eli tukee Einsteinin teoriaa, ettei valon nopeutta voi ylittää, mitä edellisessä kommentissani yllä yritin omalla tavallani kuvata.
Eiköhän tämä ole tässä, tuskin se täälläkään uutta ratkaisua saa.
Valojana voi pidentyä valon nopeutta nopeammin, mutta sen osaset eivät voi ylittää valon nopeutta.
Pyörivän valonlähteen fotonit kulkevat poikittaiseen suuntaan valolähteen ympärille luomansa spiraalina laajenevan valojanan kanssa.
Fotonin nopeus on vakio. Mutta tuskin mikään tutkimus pystyy osoittamaan, ettei olisi fotonia nopeampia hiukkasia.
Kyllä varmasti nyt fotonin häntä heiluu, kun on onnistunu noin hyvin sekoittamaan ”viisaat” päät!?
Aivopesulat pesee ja linkoaa, kun on hallituksen antamat aiheet!
Kertokaa ”viisaat”, mitä hyötyä kenellekään on lähettää luotain marssiin ja yrittää lennättää jotain lennokkia siellä?
Ymmärrän kyllä, että se on rahakasta hommaa ainakin toimijoille, mutta voisiko siitä olla jotain järjellistä hyötyä maksajille?
Veikko:
Ei voi tarkoin ennustaa, mihin löytöihin ja kehityskulkuihin perustutkimus johtaa.
Oli pakko mielikuvituksen seikkailun päätteeksi googlettaa ”fotoni”.
Yllätyksiä:
1 fotonin nopeus on valon nopeus vain tyhjiössä
2 fotonilla ei ole massaa
3 fotonin energia riippuu fotonin nopeudesta ja värähtelytaajuudesta
Tästä seurannee:
– Valoa ei voi nähdä tyhjiössä.
– Törmäykset atomeihin hidastavat ja sirottavat fotoneja, jolloin säde voidaan nähdä. Tällöin värähtelytaajuus ja fotonin nopeus voivat alentua.
– Fotoni voi upota aineeseen
Ei selvinnyt, että voivatko perässä seuraavat nopeammat fotonit pökätä hidastuneisiin lisää vauhtia tai nostaa niiden värähtelytaajuutta.
————
Kiitti Heikki mielenkiintoisesta aiheesta!
Ai niin, se linkki:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Fotoni
No, säde, joka lähettää valoa keskipisteestä äärimmäisyyksiin ja pyörii vinhaa vauhtia akselin ympäri, saavuttaa valonnopeuden kehällä riittävillä kierroksilla tai riittävän pitkällä säteellä.
Mutta se jää edelleen mystiikaksi, mitä lopulle valolle ääripäässä tapahtuu, joka ei voi ylittää valon nopeutta ? Kehälle piirtyy ilmeisesti maksimikohdassa pysyvä valojuova ? En tiedä eikä kukaan muukaan toistaiseksi.
Eräs alan tukija väitti minulle, että valo ääripäässään taipuu hännäksi spiraaliksi, joka ei ylitä nopeutta, mikä oli oma väitteenikin.
Kiitos kuitenkin, ehkä joku ratkaisee asian todistetusti.
Kyllä fotonit saavuttavat valon nopeuden välittömästi ja ylittävät oletetun kehän suoraan. Fotonien suoraa rataa ei muuta mikään. Myös kaikki spiraalissa olevat fotonit pakenevat suorinta tietä valon nopeudella (c)
Spiraalin pituus kasvaa nopeudella 2 x pii x c
Korjaan:
pitänee huomioda spraalikierrosten lukumäärä seuraavasti:
Pitäisin oikeampana spiraalin kasvunopeuden kuvaajana kierrosten ollessa 4:
4 x (2 x pii x c) + 3 x (2 x pii x c) + 2 x (2 x pii x c) + (2 x pii x c)
Jos valonlähteen oletetaan pyörähtävän kerran sekunnissa ympäri, niin tuo hätäpäissäni heittämäni kaava 2 x pii x c antaa liian suuren arvon sekunnin kuluessa muodostuvan spiraaliosan pituudelle. Laskemiseen tarvittaisiin korkeampaa matematiikkaa, koska kierroksen loppupäässä lähtevät fotonit olisivat vasta lähdössä.
Korkeampi matematiikka on jo päässyt unohtumaan. Intuitiivinen arvio kertoimen 2 sijasta olisi 1.2 tai jotain.
”Kehälle piirtyy ilmeisesti maksimikohdassa pysyvä valojuova ? ”
Vaan kun ei piirry
Kaikki laserista lähteneet fotonit jatkavat matkaa suoraviivaisesti äärettömyyksiin tai kunnes kohtaavat esteen.
Mikään kuvitteellinen ympyrä ei ole este fotonin kululle.
En minä stä epäilekään, vaan valonnopeustykin ”ammuksen” käyttäytymistä äärimmäisissä nopeuksissa.
Alkaa taas menemään taas asiallinen keskustelu pieleen ja saivarteluksi, en vastaa. Ja lopetan keskustelun kanssasi tähän. Kiitos.
” ..valonnopeustykin ”ammuksen” käyttäytymistä äärimmäisissä nopeuksissa.”
Miksei alla olla oleviin asiallisiin kysymyksiin voida antaa vastauksia?
Niin, että mikä tämä äärimäinen nopeus olisi?
Mikä on valonnopeustykki? – ja missä sellainen on?
[ Ehkei kelvollisia vastuksia ole olemassa]
Mutta kyllä meirän isä teirän isän voittaa!!!!!
Valeon nopeus c on tarkasti ottaen VALON (tai muun sähkömagneettisen säteilyn) KANTAMAN SIGNAALIN nopeus tyhjiössä, mutta voimme tässä yksinkertaistaa asiaa siten, että kukin erillinen fotni liikkuisi poukkoilematta ja hidastelematta juuri tuolla nopreudella. Se ei vaikuta tähän ongelmaan.
Valon nopeus on siis FYSIKAALISEN OLION, taaskin yksinkertaistaen ”kappaleen” (vaikka tällä kappalella ei olekaan sellaiselle tavallisesti ominaista massaa) MAKSIMINOPEUS, – EI MINKÄ TÄHÄNSA ”matemaattisen olion” kuten tuollaisen pyyrivästä läteetä tulevien säteiden, ERI kappaleiden!, jollekin varjostimelle piirtämän ns. valopisteen tenemisnopues: SE ”liikkuva” pite EI OLE KAPPALE. bSEn nopudelle ei ole mitään ylärajaa.
Täytyy jatkaa tutkimista- mielenkiintoista !
Boris Kuznetsovin Einstein/elamakerta ainakin on hyva, suomennettu 80/luvulla.
Valo ei taivu kuin painovoimakentässä.
Eli kaikki riippuu tarkkailuasetelmasta, pyöriikö keskustan mukana vai kehällä säteen päässä. Keskutassa pyörit vaan paikallas lähes valonopeutta ympäri, kun kehää pitkin kuljet valonnopeutta, jolloin aika keskipisteeseen verrattuna hidastuu, ja näin palatessa vastaavasti maan kiertoradalta olet nuorempi kuin maassa pysynyt kaksonen, eli ei mikään 30000km/h läheskään riitä.
Kehällä pitää olla pinta(esim lasi joka myös päästäisi suurimman osan valosta läpi) josta valon kulun kehällä voi todeta. Muutenhan valo vain jatkaa kulkuaan ”kehästä” ulospäin.
Ja miettikääpä vähän jos valonlähde liikkuisi sivuttain valonnopeutta niin eihän silloin näe kuin viiva kun valo kulkee saman matkaa sivuttain mitä on tarkkailijan silmiin matkaa.
Eli valon kulkiessa sivuttain myös valonnopeutta, kehällä on jatkuvasti lähes yhtenäinen viiva valon kulkiessa lähes välittömästi takaisin lähtöpisteeseen. Tai saa muuten olla aika pirun iso kehä.
Tai siis sehän olisi siis heijastus mikä kulkee kehällä, niin säätämällä valonnopeuteen alemmalle kuvitellulle kehälle, saisi heijastuksen näyttämään siltä kuin valo liikkuisi nopeammin mitä valonnopeus on.
Vaikka mikään ei siis oikeasti liikkuisi lähellekään valonnopeutta, vaan kyseessä olisi illuusio.
Tämmöstä mä tähän pari vuotta vanhaan aiheeseen tuumasi.