Miksi tarvitaan puolueiden rinnalle vaihtoehtoisia ryhmiä?

 

Mitä annettavaa Kyykystä ylös yhteislistalla on kihniöläisille? Entä muissa kunnissa ja kaupungeissa erilaiset vaihtoehtoiset listat? Miksi yhä enemmän alkaa puolueista irtautuneita listoja saada jalansijaa nimenomaan kunnallispolitiikassa?

Onko niin, että asukkaat kokevat ns. valtapuolueiden olevan liian kaukana ihmisten arjesta? Tälläkin hetkellä käydään kiivasta taistelua siitä, kenestä tulee valtakuntaan suurin puolue. Puolueet ovat jo kirjoittaneet kuntavaaliohjelmat, joissa luvataan jokaiselle kunnalle, sen asukkaille auvoista tulevaisuutta.

En käy kiistämään puolueiden merkitystä. Valtion taholla puolueet tekevät päätöksiä jotka koskevat kaupunkeja ja kuntia. Ongelmaksi tulee, kun puolueet sopivat valtakunnallisesti asioiden hoidosta, mihin siinä sijoittuu se pienen kunnan pieni ihminen?

Ei kunnallispolitiikassa haluta kovin herkästi hyppiä ”aisan yli” oman puolueen näkemyksistä. Olen ollut puoluepolitiikassa mukana jo -70 luvulta lähtien. Välillä pois jättäytyen ja välillä palaten, nyt taas pois jättäytyneenä, miksi?

En ole halunnut ”käsirautoja” itselleni. Väitän olevani yhteistyökykyinen, mutta jäykkä puoluebyrokratia jolla sananvapauttani rajoitetaan, toimintatapojani paheksutaan, sekä annetaan moitteita poliittisen linjan arvostelusta, joka on iät sitten vanhentunut, niin sellainen vaan ei sovi luonteelleni.

Vaihtoehtoiset listat ovat hyviä, siinä mielessä, että ne ovat puolueisiin sitoutumattomia, mutta se ei estä tulemaan listalle erilaisia arvo – ja aatemaailman omaavia. Ihmisen oma ajattelu, pohdinnat, mielipiteet jne. ovat hänelle tuikitärkeitä. Niitä ei saa polkea maahan jonkun puoluebyrokraatin toimesta. Ei sanella, mitä mieltä sinun tulee olla.

Kihniössä toimiva Kyykystä ylös yhteislista jonka valtuutettu olen, on kuntalaisten, asukkaiden ääni. Se on myös yhteistyön lista, mutta se ei merkitse olemista muiden ryhmien vankina. Kyykystä ylös lista on keskellä kuntalaisia, osa asukkaiden yhteisöä.

Valtuutettuna olen kokenut olleeni asukkaiden viestinviejä muille päättäjille ja viranhaltijoille, kuten myös toisinpäin. Ainoa mikä minua on ”jurppinut”, on ollut, etten ole avoimesti kaikista asioista voinut kertoa kuntalaisille.

Näen todella hyvänä ns. yhteislistojen ilmestymisen kunnallispolitiikkaan. Nämä kuntien ja kaupunkien listat pistävät ilman muuta vipinää myös perinteisiin puolueisiin, niiden sulkeutuneisiin ja osin byrokraattisiin toimintamalleihin.

Nykyaikana ihmisten tietoisuuden kasvun myötä, kaikkea ei enää purematta niellä. Siksi tarvitaan avoimuutta, yhteispeliä asukkaiden, yhdistysten, yritysten, kolmannen sektorin ja monien muiden kanssa.

Hannu Tiainen

Kyykystä ylös yhteislistan kuntavaaliehdokas

7 vastausta artikkeliin “Miksi tarvitaan puolueiden rinnalle vaihtoehtoisia ryhmiä?”

  1. Kirjoitithan Hannu juuri asiasta, josta oikeastaan sorvailinkin ajatelmia.
    En osaa ymmärtää ehdokasta, joka on esim sitoutumaton x-puolueen listoilla. Silloin olet joka tapauksessa puolueen vanki, tosin ehdokaskuvasi lienee melko hämärä.
    Meillä on useitakin yhdistyksiä ja niiden jäseniä ehdokkaana, eivät kulje minkään puolueen talutuksessa; puoluekartaltaan monet ovat tunnetusti jonkin puolueen kannattajia mutta vaaleissa omana ryhmänään; varsin hyvä
    asia, puoluekannasta riippumatta.

    1. En minäkään ymmärrä ”sitoutumatonta” x-puolueen listoilla.
      Ymmärrän toki, jos on vaaliliitossa, mutta en muuten.
      X-puolueen listoilla olet sitoutunut siihen puolueeseen enemmän kuin vähemmän.

      1. Kyllähän se niin on, että sitoutumattomana jonkin puolueen listalla, olet ”huutolaispoika” ilman todellista puhevaltaa puolueessa.

  2. Minä nostan hattuani kunnioituksesta korkealle niille, jotka ovat yhteisiä asioita valmiita hoitamaan valtuustojen kautta, olipa minkä värinen tai makuinen ryhmittyvä hyvänsä ja asiathan ne siellä sitten riitelevät, eivät miehet/naiset.

  3. Sanoisin että demokratiaa mitataan sillä, miten sen annetaan tapahtua. Puolueiden ulkopuoliset listat ovat tärkeä osa sitä. Pienpuolueet myös. Tällä hetkellä niitä ei kohdella reilusti, mutta ei nyt katastrofaalisestikaan näin Euroopan tasolla.

    Mutta loppujen lopuksi aina kun joukko ihmisiä puuhaa yhdessä, kun joukko kasvaa, vähenee liikkumatila. Puolue on iso, on kankea. Minulla meni viisi vuotta nykyisessä, kunnes löysin paikan missä minun avulle oli käyttöä.

    Ja sitten se yksi tosiasia: kun liityin isompaan puolueeseen, saamani uhkailut, väkivaltauhkaukset ja joskus ei vain uhkauksiksi jääneet, loppuivat melkein tyystin. Puolueiden sisältä on helppo lyödä sivullisia, mutta puolueet pelkäävät toisiaan. Toisen puolueen jäsen ei uskalla surutta lyödä toisen puolueen jäsentä, tietäen että asia voisi paisua.

  4. Henkilökohtaisesti olen puolueiden ulkopuolisten liikkeiden ehdoton kannattaja, vaikka itselleni osuva puolue onkin olemassa.

    Puoluetukiin varatusta rahasta pitäisi aivan ehdottomasti ohjata osa puolueiden ulkopuolella oleviin ryhmittymiin, jotka osoittavat toimintansa olevan lainmukaista ja lainmukaisesti tavoitteelista, ihan huolimatta siitä mitä ryhmittymät edustavat perinteisillä poliittisilla akseleilla.

    Verovaroin kustannetun YLE:n tulisi myös niin vaalien alla, kuin myös niiden välissä raportoida / uutisoida/ valistaa kyseisistä liikkeistä, koska niiden jäsenet maksavat YLE-veroa ihan siinä kuin kaikki muutkin.

    Ellei demokratia kestä demokratiaa, niin kyse ei ole demokratiasta.

Kommentoi