Uskottavuusongelma ilmastonmuutoskamppailussa

 

Ihmetellään, eivätkö ihmiset todella usko ilmastomme olevan hätää kärsimässä. Missä syy, ettei ilmastotalkoot saa tuulta purjeisiin, varsinkaan ns. tavallisen kansan parissa. Olisiko niin, että sanat ja teot eivät kohtaa?

Sotateollisuus, sodat, sotaharjoitukset, ohjuksien testaukset, uudet asehankinnat. Näistä visusti vaietaan, puhuttaessa ja vaatiessa kansalaisilta ilmastotekoja. Viime viikolla käytiin Ruska sotaharjoitus maassamme. Ikkunat helisivät sotakoneiden lentäessä yllämme. Sulkiko tai yrittikö sulkea Elokapinalliset lentokentän, jotta ilmaa saastuttavat sotakoneet pysyisivät maassa?

Eiväthän sodat ja sotateollisuus ole rikoksia maapalloa vastaan, eihän! Mutta pienyrittäjän nostama pala turvetta ja hänen kalusto tuhoaa ilmastoa, niin, että linnaan joutaisi.

Me punaisen lihan syöjät tuhoamme telluksemme. On vähennettävä lihan syöntiä tai hukka perii meidät. No, Atria riemuitsi muutama päivä sitten, kuinka huipputuloksen se teki. Eikö tässä koeta ristiriitaa? Talous kasvaa kohinalla. Kauppojen hyllyt notkuvat lihatuotteitta ja mainostajat yllyttävät, osta, osta, osta.

Me uskomme ja ostamme. Kaikkea mitä jättimarketit meille tyrkyttävät. Heissä ei nähdä mitään pahaa, vaan meissä kuluttajissa, jotka lankeamme mainosten uhreiksi. Näinhän se menee, vai kuinka? Meidän niskaamme kaadetaan syyllisyydet, mutta jättimarketit nyt vain kuuluvat osana markkinatloutta.

Nyt kauhistellaan kun rekkaralli Euroopasta Englantiin Brexitin takia on hiipumassa. Bensiiniasemilla tankit ovat tyhjinä. Mediassa taivastellaan Englannin eroa Unionista ja kuinka kurjaa on kun kansalaiset eivät voi kuluttaa.

Oletteko kuulleet medioissa sanaakaan siitä kuinka paljon ilmasto hyötyy rekkarallin hiljentymisen myötä? En ole minäkään. Markkinatalouden pyörien kuuluu kapitalistisessa järjestelmässä pyöriä, tuottaa maailmaan tokuttomasti krääsää.

Mutta hei, eihän kapitalismia sovi arvostella. Samoin kuin sotia tai sotateollisuutta. Miten muuten voisimme elää, perustellaan.

Ja sitten ihmetellään kirkkain otsin, kuinka vaikeaa kansalaiset on saada uskomaan, että ilmastomme on hätää kärsimässä.

Taas kerran koetellaan mielenterveyttäni käynnistäessäni vanhan bensavehkeisen Skodan ja lähden ajamaan armaani luokse Virroille. Kaiken huippuna illalla Tampereelle kirjasto Metsoon tilaisuuteen, koskien aluevaaleja. Olen minä paha ihminen.

7 vastausta artikkeliin “Uskottavuusongelma ilmastonmuutoskamppailussa”

  1. Kun on katsonut vaikka alla olevan ohjelman, niin häviää halu syytellä suomalaisia päästöistä.

    *
    https://areena.yle.fi/1-4481451

    Rekkareitti Etiopian läpi kulkee tulikuuman aavikon kautta maan tärkeimpiin muinaisiin ja moderneihin kaupunkeihin.

    *
    Samaa mieltä Norpan kanssa –
    ”Jos ei lennä omat sotakoneet niin kohta lentää toisen.”

  2. Kokonaistilanne on se, että me olemme se ilmastosotkun aiheuttaneet.
    Ei kannata katsoa kuin se konttiralli Kiinasta ja Kauko-Idästä Eurooppaan ja muille mantereille saastuttavine laivamäärineen, niin peli aukeaa.
    Länsimaat hölmöyttään siirsivät tuotantonsa 30-40 vuotta sitten Kauko-Itään halvan työn vuoksi ja antoivat niiden vakoilla ensin patentit. Sitten tuotanto perässä ja käärivät voitot pohjattomiin taskuihinsa.
    Ja me hölmöt ostamme, kun on pakko ja, kun ei edes nuppineulaa tai sytytystulppaa saa kotimaisena tai lähituotantona.
    .. ja sitten palautetaan kamat takaisin, kun on palautusoikeus.
    Ja kertakäyttöisyys hukuttaa maailman saasteisiin.

    Siinä ne syyt ovat ilmastonmuutoksen saasteineen.

  3. Älkää unihtako Afrikan ja Aasian alueiden holtitonta väestönkasvua.
    Sen aiheuttama lisäys kaikkiin päästöihin on paljon suurempi kuin Euroopan päästöt kaikkiaan.
    Lisäksi se aiheuttaa jatkuvan siirtolaisongelman, mitä ei kohta pystytä hallitsemaan.

  4. Eniten yksölö voi vaikuttaa omaan käyttätymiseensä, enkä henkilökohtaisesti koe tarvetta muuttaa nykyistä elämääni kuluttamisen suhteen ja taidan kyllä olla vihreämpi kuin moni soijarouhetta ja palmuöljyä tempova ituhippi.

  5. Aasian väestönkasvu ei ole enää ongelma jos sitä katsotaan kokonaisuutena. Afrikka on ainoa siinä suhteessa.

Kommentoi