Olisiko kyse sittenkin tahallisesta teosta?

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007883626.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=aamulehti.fi&utm_content=promobox

”Rabie kertoi aiemmin, että kova tuuli ei ollut suurin syy MV Ever Givenin reitiltä harhautumiseen. ”

Tämä tapaus osoittaa, kuinka helposti koko kansainvälinen rahtiliikenne saadaan sekaisin.

Lehdissä on ollut mielenkiintoinen kuva siitä, kuinka laiva ennen kanavaan tuloa ajoi likimain kikkelireitin, mille ei ollut järkevää syytä.

Jos kyse oli inhimillisestä syystä, olisiko mahdollista, että tämä oli tahallinen?

Sama laiva on ennenkin ollut jossain onnettomuudessa.

18 vastausta artikkeliin “Olisiko kyse sittenkin tahallisesta teosta?”

  1. Suezin kanava on sijainniltaan mielenkiintoinen; itäpuoli on tasaista hiekka-aavikkoa, Siinai ja länsipuoli on korkeampaa maanmuodostusta ja kaivettua vallia.
    On erittäin haastavaa ajaa hyvin korkean tuulipinnan; laivan lasti + runko-osa ja melkoinen syväys. Hidas maksiminopeus, 8kn, vaikeuttaa ohjaamista sekä syväyksen syrjäyttämä veden paine kanavan reunoihin ja aluksen n 400 m pituus ja n 60 m leveys, eivät kovalla tuulella paljon pelivaraa anna.
    Mitä tulee Rotterdamin satamassa tapahtuneeseen haveriin, ken on joskus Rotterdamin satamassa käynyt, saattanee ymmärtää. Ko sataman alueella Elbellä on todella vilkas laivaliikenne ja sataman edustalla jatkuvasti siirtyileviä hiekkapankkeja; siellä tapahtunee havereita vuositasolla useita, puhumattakaan laivasta, joka kuuluu Maersk-varustamon alusten kanssa maailman suurimpiin.

  2. Pitänee kuitenkin muistaa, että neljäsataa metrinen alus kulkee ohjailuyrityksistäkin huolimatta massallaan melkoisen ajan.
    Ei siinä mitään Wikipediaa tarvita.

    1. Kulkee se massallaan, mutta se ei selitä törmäystä kulkureitin sivuun rantaan.

  3. Kun otetaan huomioon, aiemmin mainitsemani; tuuli, hiekkamyrsky, laivan kansilastin tuulipinta, massa ja syväyksen aiheuttama vesimassan siirtävä vaikutus; voi vain arvata ehkä pienenkin virheen navigoinnissa aiheuttama vaikutus.
    Tätä lienee ehkä vaikeata arvioida jos ei mitään tiedä navigointiin vaikuttavista tekijöistä.
    Olen ollut sillalla kun Finnjet ajoi Kustaanmiekkaan; piti kääntyä paapuuriin mutta ruorikomento oli -10 astetta styyrpuuriin; se vesimassan vaikutus.

    1. Kaikki on suhteellista kuten tieto laivan/veneen ohjaamisesta tai navigoinnista.
      Rannikkolaivurina luulen jotain asiasta ymmärtävinäni.
      Samoin joskus aikanaan oli aika laaja juttu nimenomaan kapteenien pakollisesta koulutuksesta laivan ohjaamiseksi Suezin kanavassa.
      Siinä mm. kerrottiin siitä, kuinka maavaikutuksen vuoksi peräsintä piti tietyissä tilanteissa kääntää väärään suuntaa, ettei päätyisi penkalle.
      Luulisi, että tuollaisen laivan kapteeni ja perämies olisivat asiasta täysin perillä…

  4. Rannikkolaivuri??? Juupa juu, oliko ihan viirikin.
    Suomessakin on lukuisia sotilasväyliä, joissa pitää vahvasti huomioida aluksen syrjäyttämän veden vaikutus ohjailuun. Ei tule esiin pienalusten navigoinnisa.

  5. Niin, muuten minulla oli muutama vuosikymmen sitten pätevyyskirja, joka oikeutti vahtiperämiehen virkaan Itämerellä.
    Sittemmin kuusikymmentä täytettyäni en enää mennyt merimieslääkärille ja se jäi silleen.

  6. Kyllä Juhan kirjoituksessa saattaa perääkin olla, kun katselee kipparin toimia ennen kanavaan ajoa. Tuskin kukaan ns. selväjärkinen lähtee piirtelemään mitään kikkelikuvia lähes puolen kilometrin laivalla!

    1. Saattaapa olla niinkin yksinkertainen selitys kurssimuutoksille, että alus on odottanut kanavaanajolupaa ja vapaasti kellumaan ei tuon kokoista alusta, varsinkaan tuulisessa säässä voi jättää. Kanavan eteläpää on melko kapea kuitenkin.

  7. Eiköhän tässä jo olisi aika; kun alus on irrotettu ja päällikön meriselityksestä päästään lukemaan se mikä oikeudelle on tarjottu. Vasta sitten näidenkin sivustojen ammattilaiset pääsevät jakamaan mielipiteitään; miten olisi tullut toimia.
    Tähän päivään mennessä aluksen päällikön kantaa haveriin ei ole kuultu.
    Tuon mittaluokan alukset ovat vuosittain osallistuneet jos minkälaisiin havereihin.
    Ylipäätään liki neljäsataa metrisen aluksen ohjailua ei voine vertailla mihinkään veneluokan aluksen ohjailuun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *