Ei korona kiusaa.

Tuo meidän Mirri, elelee ihan omaa elämäänsä, koronasta huolimatta.

Se tuo 16.2. ilmestynyt ilves; Mirrin sukulainen, on muutamana yönä esiintynyt riistakamarassa.

Vaaraako Mirrille; tuskin, Mirri vetäytyy bunkkeriinsa, kuin Adolf Hitler aikoinaan, siinä iltahämärissä.

Ilves, uskomattoman hieno eläin sitten kruisailee joskus pihassamme.

Uskoisin Mirrin; erittäin ilveksen tiedostavan, vaaran ja siksi sinne bunkkeriinsa vetäytyy.

On se vaan meidän Mirri uskomaton tyyppi.

16 vastausta artikkeliin “Ei korona kiusaa.”

  1. Niin tuosta ilveksestä vielä; miksi sitä metsästetään, en koskaan ole kokenut ilveksestä mitään haittaa vaikka meillä noita kanojakin on, aivan vapaina.
    Ilves muuten on melko hyvä supikoirien saalistaja; varsinkin nuorten yksilöiden.
    Ilveksestä metsästäjä ei saa mitään todellista hyötyä; nahka, mihin käytät?

  2. Vähän kyllä sydän kylmänä ajattelen ettei vaan joutuisi ilveksen kynsiin. Sama pelko on Vilmani suhteen, mutta onneksi vielä nukkuu yöt sisällä.

    1. Niin kuin varmaan Hannu oivallatkin, tässä ei Mirri liene pääosassa, saattaa olla oma persoonani. Tämmöisessä tilanteessa usein nuo mielipiteet rönsyilevät ihan henkilötasollekkin.
      Taas näyttää tämä ohjelma heittelevän näitä kommentteja miten sattuu; tarkoitukseni oli vastata tämänpäiväiseen kommenttiisi.
      Kuriositeettina vielä; tuossa tuo Mirri näyttää istuksivan alle 10m ikkunastani, mönkijäni tarakalla. Ei siis hulmua missä sattuu.

  3. Niin katos Hannu; olen perustanut ajatuskuvioni siten, että Mirri todennäköisesti on useamman sukupolven ikään kuin villieläin. Sillä lienee varsin vahva itsesuojeluvaisto.
    Olisi minustakin kamalaa jos Mirri joutuisi ilveksen saaliiksi.
    Uskon kuitenkin, havaintojeni mukaankin, että Mirri tulee selviämään elämässä.

  4. Jospa ilves etsii seksiä.

    Aiemmin hiihtolenkillä ihmettelin eläinten häkkien vähyyttä. Sitten yks kaks pari viikkoa sitten oli metsä ja pihakin jäniksen jälkiä täynnä. Aluksi jäljet olivat yksinäiset ja kukkivat ristiin rastiin. Sitten alkoi löytyä polkuja, joka merkitsi vissiin kumppanin löytymistä.
    Jälkiä oli niin paljon, että porukkaa olisi löytynyt tarunomaisiin jänisten piirileikkeihin. Sellaisesta en kuitenkaan nähnyt jälkeä.

    Nyt ovat leikit ilmeisesti ohi ja jänis liikkunee vain ruokaa etsiessään.

    Mutta aina rinnan riemussa on myöskin ikävää.
    Jäniskannan lisääntyessä lisääntyy jänisruton vaara. Viime kesänä oli tehty jänisruttohavaintoja, mutta ei kerrottu millä seuduilla.
    Jäniksiä olisi siis syytä metsästää. Olisikohan vielä metsästysaika? Mutta intoa metsästykseen vähentää pelko siitä, että susi vie koiran.
    Susilla voi olla sudennälkä näihin aikoihin.
    Lehdet ovat kertoneet nälkiintyneistä pöllöistä. Myyrät ovat suojassa paksun lumen alla. Ei tule nälkää näkeville pöllöille poikasia ja se tietää myyräkannan kasvua.
    Viirupöllö vainoaa myyriä ja ihmisiä, mutta miksi sille ei kelpaa jänis? Meneekö pöllölle pupu pöksyyn? Wikin mukaan jänis ei kuulu viirupöllön ruokavalioon. Nyt nälkiintyneitä pöllöjä on viety hoitoon.

    Ilvekselle jänis maistuisi. Ehkä nälkiintyneet ilvekset pitäisi viedä hoitoon ja antaa niille metsästysvinkkejä.

  5. Onhan se ilves puhtaasti petoeläin, pyydystää kettuja, jäniksiä ja kissoja. Kelpaa sille pienimmät peuraeläimmet ja oli se aikanaan vaivana täällä meillä hautuumaallakin..

  6. No tulihan sitä minulle palautetta ja syytöksiä jopa roppakaupalla ihan tilaamatta.
    No, tekstistä kyllä saattaa, ken vähänkään tuntee eläinten käyttäytymistä, oivaltaa kirjoittajan kohtuullisen vähäinen tieto eläinten käyttäytymisestä.
    Olen lähes koko elämäni ajan elellyt koirien, lintujen, kovin vähän kissojen kanssa mutta kissoista nyt koetan kokemuksien ja teorian kautta opiskella. Kun minua (ei tosin nimellä) ikään kuin syyllistettiin; huomautan tähän, että en ottanut kissaa, se ilmaantui meille ja otti pihapiirimme ikään kuin omakseen, joten, koska meille ei sisälle kissaa voida vaimoni sairauden takia ottaa, tein päätöksen luoda Mirrille mahdollisimman hyvät olosuhteet; lämmitetty pesäkoppi, runsaasti ravintoa ja laadukasta.
    Nyt yli talven kokemusten mukaisesti; kuten kirjoitellutkin olen, Mirri näyttää sopeutuneen hyvin olosuhteisiin.
    Pintaloisten sekä sisäloisten häädöstä olen huolehtinut. Mitä vielä pitäisi tehdä?
    Ehkä runsaasta ravitsemustilanteesta johtuen, Mirri ei jahtaa pikkulintuja, mitenkään, myyrät ja hiiret saavat kyllä kyytiä.
    Kissoista; ihmisen parissa elävät sisäkissat, jotka eivät saa pihapiirissä ulkoilla vapaasti, niitä ei mitenkään voida asettaa samalle viivalle kuin jopa monenkin sukupolven villinä syntyneiden käyttäytymiseen.
    Minulla on riistakamerat; niiden taltioinnin perusteella olen muodostanut, niin Mirrin kuin alueen muidenkin, ehkä villintyneiden kissojen kuin myöskin ilveksen käyttäytymisen, olen kartoittanut aiemmin kirjoittamani perustaksi.

    1. Minä ainakin luotan sinun harkintakykyyn ja tiedät parhaiten oman kissasi hoidon. Toisten on ihan turha länkyttämään epäasiallisesti.

  7. Niin, kaikille tiedoksi, jos ei muuten ole tullut selväksi; minä en poista kenenkään tekstejä, koskee lähinnä henkilöitä, joita minun mielipiteeni ärsyttävät.

  8. Meillä Porvoon Kulloon lähimetsistä ei petoja puuttunut. Oli peurojen suosiossa, kun oli ruokinta-asemat ja hirville nuolukivet. Riistakameroista näki, että siellä vieraili kaiken maailman yöliikkujat ml. ilvekset kyttäilemässä.
    Karhukorveksikin joku aluetta kutsui eikä syyttä.
    Kettujen hiirienpyyntiä oli mukava seurata pellon ja metsän reunassa hyppyineen.
    Enemmän lähimaisemissa oli muita ”asukkaita” kuin ihmisiä.
    Kissat, Tiivi Ja Taavi kyllä kuljeskelivat aivan vapaasti ympäristössä kantaen hiiriä ja rottia näytille terasseille. Joskus kyttäilivät pöntön päällä pikkulintuja, jolloin saivat kyllä kyytiä.

    1. Olen harrastanut pöntöissä jyrkähköä ja pitkähköräystäistä peltikattoa, jolloin katolla kyttäys on saattanut vähentyä.
      Peltikatossa lienee se vika, että avoimella paikalla pesän lämpö saattaa nousta liikaa.
      Sateen ropina ei välttämättä häiritse.

      Lattia lepää kahden seinämien läpi pistettyjen rautapuikkojen varassa sivulautojen suojaamana ja sallien pehkuja kuivaavaa ilmavirtaa.

      Takaseinässä voi olla pari rimaa pitämässä pönttö irti puusta.
      Nailonista tehty väljä naru kestää ja antaa puun kasvaa. Odotan pöntön kestävän 30 vuotta. Tuonpuoleisesta sitten tarkastelen pöntön asukkaita.

  9. Tulihan siellä toisioblogissa sitten nimenikin mainittua.
    Pitänee kait vielä täsmentää vaikka sen jo kerran teinkin.
    Mirri on leikattu kolli, madotettu ja pintaloishäädetty. Kissaruttoa vastaan rokotteenkin sai leikkauksen yhteydessä.
    En ole koskaan havainnut Mirrin poistuvan pihapiiristä (riistakamerat ja omat havainnot).
    En todellakaan ole niin vähissä rahavaroissa, että en pystyisi Mirristä huolehtimaan.
    Huoletta Marko voit kommentoida blogilleni, minun blogillani ei niin liukas pinta ole kuin omillasi; täältä ei poistu yksikään kommentti.

  10. Metsästys- ja eläinsuojelulaki kieltävät lemmikin heitteille jättämisen ja ne velvoittavat omistajaa huolehtimaan eläimestään. Järjestyslaki itsessään ei poliisin mukaan varsinaisesti kiellä pitämästä kissaa vapaana.

    Lain mukaan omistajan on huolehdittava siitä, että kissa ei vapaana ollessaan aiheuta vahinkoa, tai että eläin ei itse joudu kärsimään. Omistajan kuuluu järjestyslain mukaan huolehtia, että irrallaan oleva kissa ei mene naapuritalon tai taloyhtiön pihalle eikä järjestyslaissa lueteltuihin kiellettyihin paikkoihin, kuten kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle.
    Järjestyslaki.

    Piti nyt tuohon ottaa ihan lainauksena ote tuosta järjestyslaista.
    Mikään SEY ei tosiaankaan minun pihalleni tule loukkuaan asettamaa; sillä ei yksityisalueelle ole mitään oikeutta.

  11. Juuri tuossa äsken kun poikkesin kanalassa; siellähän se Mirri makoili mökissään, siis ei haahuillut edes pihapiirissä. Vatsa täynnä muikkua.

  12. Ai täällä oli se kissa ja ilves, ihmettelinkin tuota Markon blogia, avaus oli outo, No, jos ilves syö kissan niin onhan se suru mutta niinhän se luonnossa menee että joskus syödään. Käyvät ne joskus sudetkin hakemassa koiran tai ottavat ruuaksi metsässä. Toivotaan että Missi pärjää, onhan sillä varmaan paikkoja joihin ilves ei pääse perässä tulemaan.

  13. Tottahan toki Mirrillä on bunkkerinsa. Talon alle johtavat tuuletusluukut ovat juuri ja aivan ”Mirrinmentäviä”, sinne ei mikään ilves eikä millään mahdu.
    Eilen illalla ”saatteli” vieraan kissan pois pihapiiristä ja vauhdilla, tuntuu olevan tarkka reviiristään.
    Muutenkin olen huomannut Mirrin tarkat aistit, tuolla kaukana pellolla esim kun kissa liikkuu, Mirri havaitsee sen jo kaukaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *