Meidän ”kotitiikeri”.

Tuota meidän Mirriä aamusta jos toisestakin on tullut tuossa aamunkajossa tullut seurailtua.

Mirri tuntuu liikuskelevan aivan omia reittejään mutta tarkkana kun meidän ulko-ovi rapsahtaa.

Pimeän aikaan ihmettelin, miten se Mirri osaa olla passissa postipolullemme lähtiessämme.

Sitten rutiineissani huomasin ehkä ratkaisun; kun panin otsavalaisemiseni paikalleen, sytyttäessäni se oli suunnattu pihalle; liekkö siinä Mirrille vinkki, äijä lähtee ulos? Tiedä häntä.

3 vastausta artikkeliin “Meidän ”kotitiikeri”.”

  1. Kyllä sanoisin että valokin mutta noilla kissoilla on sisäinen kello kohta se tulee ja kuulo on yks jolla ne on ajan tasalla terv tepivaari

  2. Kyllä tuo on totta, että kissa kuulee ja tunnistaa ääniä hyvinkin, korkeita ääniä, esim jyrsijöiden kimeitä ääntelyitä, niitä ihmiskorva ei erota. Meidän Mirrimme tunnistaa mm automme äänen jo melko kaukaa.

Kommentoi