Pikkumirrin mökki.

Näin kun tulivat näinkin kuivat kelit; testasin tuon Pikkumirrin ”mökin” sisälämpötilan, ulkona -13,3C ja sisällä -2,0C ja kuiva makuualunen tietenkin (Rutirex), sekä sähköisesti lämmitettävä makuualunen. Sisälämpötilan mittaus ilman Pikkumirriä.

Näyttää hyvin viihtyvän ulkosallakin, omia touhujaan näkyy kehittelevän.

Aamusella kun tuolla lumisella postipolullamme kävimme, ei ollut poika moksiskaan ”kuivasta kelistä”.

Näyttäisi hyvin siltä, että kyllä tuo maatiaiskissa pärjäilee talvellakin, vaatimuksena vain kuiva ja suhteellisen lämmin makuupaikka, sekä sateelta ja tuulelta suoja, sekä tietysti runsaasti ravitsevaa ruokaa, pakkasella tuplasti.

4 vastausta artikkeliin “Pikkumirrin mökki.”

  1. Vilma taas ei tiedä missä olisi, vintillä käy ja ulkona, mutta aika nopeasti tulee sisälle. On taas niin mukava lukea uutisia pikkumirristä.

  2. Tänä aamuna katselin kun Pikkumirri lumitöitteni jälkeen käppäili vain pihalla, keksi jos minkälaisia leikkkejä jopa jäätyneellä lihapullalla. Kyllä se poika keksii.
    Kaikenlaisia kissanleluja aikanaan olen myynyt; nyt ihmettelen, mitä leluja tuommoinen luonnonlapsi oikeastaan kaipaisikaan, itse se lelunsa keksii.
    Eri asia sitten sisälle vangitut.
    Mielenkiintoista muuten oli havaita; auratuilla poluilla Pikkumirri leikki, ei tehnyt näköjään mielki umpihankeen.

  3. No, se Pikkumirri muutti; sinne sokkeliin, tänään huomasin.
    Se palomuurin tyvi, hiekkapohjineen lienee näinkin ankarine pakkasineen valinta, nimittäin olettaisin sen palomuurin tyven olevan miellyttävä; kuiva hiekkapohja, lämmin palomuuri.
    Sieltä se Pikkumirri postipolullemme ilmaantui.

Kommentoi