Sienikesä.

Onhan tämä ollut mahtava sienikesä. Ainoastaan lampaankääpä, oikea herkkusieni, jäi puuttumaan.

Kesän sienisaalis alkaa olla jo nyt kasassa. Suppilovahveroakaan en taida enää kerätä, on se herkkutattisaalis niin mahtava ollut. Pihapiiristäkään ei ole ollut tarvis juurikaan poistua. Herkkutateissa on sekin hyvä puoli, se säilöminen, Kuivuriin ja purkkiin ja pimeään komeroon.

Kelpaa sitä sitten muhennosta ja soosia yms talven aikana laitella.

13 vastausta artikkeliin “Sienikesä.”

  1. Kun katselee esim. tuttujen julkaisemia kuvia sienisaaliista fb:ssa, ihmettelen, mitä he noilla korillisilla tatteja, karvarouskuja ja kanttarelleja tekevät, siis satoja litroja. Ja vielä suppikset keräämättä ???
    Toritkin ovat jo täynnä tolkuttomin litrahinnoin ja siksi hinnoittelu on pielessä.

  2. Katselin viikolla tuolla Forssan torilla noita tattihintoja ja varsinkin kun ainakin kahdella myyjällä oli herkkutattien seassa muutama sappitatti ja ne myyntihinnat … vaikuttivat kalliinpuoleisilta.

    1. Tatteja litrahinnoin kokonaisina tai halkaistuina ???
      Kusetusta parhaimmillaan, ja niitä myyjiä siellä piissa. Meillä on vain pari ns. rehellisten kastissa.
      Ja herneet ja marjat toinen juttunsa. Jos ostat valmiiksi mitoitettuja petyt poilkkeuksetta.

      1. Heikki osta marjat kiloittain et pety
        Ja kyllä sienet on monasti ns hintansa arvoisia ja niistä on menoja ennen kun ovat Alarannassa olet varmaan sellanen että sienen myyjän pitäis sulle antaa euro kilosta
        Sellasta se elämä on oikeasti terv tepivaari

  3. Kun ei ole pihapiirissä sieniä jos onkin ne on punaisia ja valkoisia pilkkuja täynnä silloin pitää mennä metsään
    Sinne menot maksaa kun bemsaa palaa jonkin verran ja kun ajelee ruisku koneella menee hiukan enemmän
    Hintaa sille itse hakemallakin tulee mutta samalla saa sivussa sitä liikuntaakin ja metsässä yksi km on melko pian tehtynä
    Pitää katsoa Tammelan torilta sienien hintoja ei ole hajuakaan hinnoista siellä tältä syksyltä loppu kesältä kait pitäisi sanoa
    Pitää mennä Kapeenkylään jossa tiedän hyviä puolukka maita samalla myös sieniä on vähän matkanpäässä terv tepivaari

  4. Kyllä meillä vuotuiset sienet ovat talven yli huvenneet; kiitos venäläisen keittiön sieniresepteihin.
    Myöskin ranskalaiset tuntuva mieltyneen villinä kasvaviin sieniin.
    Meidän sienivarantomme ovat katsoakseni ehtymättömät.

  5. Noinhan ne ovat kyllä Suomessa on sieniä minulla on aika lailla vähänen tuntemus niistä siksi mulla jää sieniä metsään
    Kun en tunne en koske annan ne jäädä kaippa joku ne huomaa ja poimii jos ovat syötäviä terv tepivaari

  6. Minä olen tällä iällä päätynyt tatteihin, lampaankääpään jos on, jonkin verran suppiksia. Kantarelliin en ole koskaan innostunut. Armeijan hommissa ollessani niitä kantarelleja tuli joskus maastossa paisteltua voin kera; mielestäni ei mikään erinomainen sieni.

  7. Eilen jouduin kävelemään metsässä minäkin, koskaan en ole noin paljon nähnyt sieniä. Kauttaaltaan oli metsä ihan punaisen maton peitossa siis kärpässieniä suurin osa.

    Ainoa sieni kärpässienen lisäksi on juuri kantarelli ja se ainoa jota minä suostun syömään. Se kasvaa vuodesta toiseen samassa paikassa melkein metrilleen.

  8. No kanttarelli on parhaiten tunnistettava sieni en tiedä olisko joku sieni keltainen väriltään
    Vaalea orakas on hyvä samaa laatua kun lampaan kääpä alapuolelta on erilainen päältä saman näköinen kun lampaankääpä
    Mutta esim tattien puolelta en tunnista ainuttakaan metsään jää jonkun poimittavaksi
    Suppiloia kerään ne vaan on huono löytää ne kun on aika myöhään syksyllä lehdet puista siinä päällä ne sitten huomaa niitä on paljon
    Kaippa ne metsässä tehdään sen hellppouden vuoksi nuot kanttarellit pelkkä paisto kun niissä riittää ei tarvii ryöpätä ja kyllä niitä metsäkeikoilla intissä tehtiin paljonkin ne oli jääkärille syötävää ja ne oli helppo tunnistaa edellä olevalla perustalla terv tepivaari

  9. Kalle Pohjola sotilas ja venäläisen keittiön asiantuntija ole erimieltä saat vihat päälle..

  10. Hieman ihmettelen kommenttiasi; en ole enää sotilas, en vuosiin ollut enää; mikään venäläisen keittiön asiantuntija en ole.
    Jos nyt vihat päälleni saan, lienee oma ongelmasi.
    Venäläinen keittiö nyt vaan on suosikkini, kuten suuressa osassa maailmaa.

Vastaa käyttäjälle Kalle Pohjola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *