Greenpeace ”suojelee” Ylä-Lapin ja Itä-Suomen ihmisiä: ”Kolonialismia suojelun kaavussa”

Päättääkö Greenpeace siitä, mitä yksityinen ihminen tekee omaisuudellaan? Kysymys on ajankohtainen ainakin Ylä-ja Itä-Lapissa.
Inarin yhteismetsällä on Ivalon länsipuolella vajaat 3000 hehtaaria vanhaa metsää. Sen omistaa tuhatlukuinen joukko ylälappilaisia.
Vielä suurempi kappale vanhaa metsää huojuu Pohjois-Sallassa. Sitä isännöi Värriön yhteismetsä, joka perustettiin taannoin Sallan pientilallisten tueksi.
Yhteismetsät jakavat yhteisen kohtalon: omistajat eivät voi hakata miljoonien eurojen palstojaan, vaikka niitä ei ole suojeltu.

Kummallisen tilanteen takaa löytyy tuttu nimi – Greenpeace.
Greenpeace tunnetaan Lapissakin monesta kärhämästä Metsähallituksen mailla. Viime vuosina se on iskenyt kyntensä häpeilemättä yksityisten metsänomistajien yhteismetsiin.
GP on kartoittanut sekä Inarin että Värriön yhteismetsien vanhimpia osia. Se on raportoinut puunostajille mm. lahopuun määrästä ja painostanut niitä näin luopumaan puukaupoista vanhoissa metsissä.

Värriöllä kiistanalaisen metsän naapurissa on valtion suojelualueita, joissa riittää lahopuuta. Inarilla on suojelun ylivoimainen Suomen ennätys: 70 prosenttia maapinta-alasta.
Sekään ei ole hillinnyt vaatimuksia, joiden työkaluna on metsäsertifiointi FSC. Sen takana seisovat mm. ympäristö – ja saamelaisjärjestöt.
Vain kymmenen prosenttia Suomen sertifioiduista metsistä on FSC:ssä. Lapissa sen osuus pinta-alasta on olematon.

Käytännössä FSC kontrolloi silti suurta osaa puukaupasta, koska suuret ostajat ovat sitoutuneet sen sertifikaattiin. Hakkauttamalla näitä ”korkean suojeluarvon metsiä” yhtiöt saisivat luontojärjestöt kimppuunsa.

Tilannetta hämmentää vielä se, että yhteismetsän puukauppa on ilmeisesti päätynyt saamelaispolitiikan pelinappulaksi. Hammastunturin paliskunta on asettunut poikkiteloin Inarin yhteismetsän hakkuille, koska pitää aluetta talvilaitumenaan.

Sallan Värriössä ei ole saamelaiskonfliktia eikä mitään muutakaan konfliktia kuin se, että Greenpeace estää Värriön yhteismetsän omistajia hyödyntämästä metsäomaisuuttaan.

Niin FSC kuin Greenpeace ovat ilmoittaneet, etteivät he ota kantaa siihen, mitä metsänomistaja tekee. Näkemys on hurskastelua. Jos ulkopuolinen suojelee ja paikallinen maksaa viulut, toiminta muistuttaa kolonialismia.
——————————–
Blogini lähteenä olen käyttänyt: Lapin Kansa 12.1.2021 Risto Pyykön kolumni ”Kolonialismia suojelun kaavussa”. (Kirjoittaja on toimittaja.)

13 vastausta artikkeliin “Greenpeace ”suojelee” Ylä-Lapin ja Itä-Suomen ihmisiä: ”Kolonialismia suojelun kaavussa””

  1. Vanhojen metsien suojelusta on lupa olla monta mieltä.
    Omaisuudensuoja ei sen sijaan ole näkemysasia.
    Yhteismetsät toimivat lainsäätäjän antamissa raameissa. Jos ulkopuolinen estää omistajaa – tässä tapauksessa yhteismetsän osakasta – käyttämästä omaisuuttaan parhaaksi harkitsemallaan tavalla, tilanne on kestämätön ja häpeäksi oikeusvaltiolle.
    ————————————
    Lähde sama kuin avauksessa.

      1. Katsokaapa näiden ”Greensakkien” bisnekset…sekä veronkiertoa, kiristystä ja huijausta. Ei ne nämäkään pelkillä paperi paloilla elä…

  2. Se mitä metsän hoidosta ymmärrän on, että metsää pitää hoitaa. Ja myös kaataa ajoittain. Siitä toki voi ja pitää kiistellä onko avohakkuu vai jatkuva kasvu suotava metodi milloinkin, mutta pääperiaatteena metsän käyttäminen ja huolenpito ovat paitsi taloudellisen itsemääräämisoikeuden mukaisia, myös ekologisesti viisaita valintoja.

  3. Hyvä, että on joitakin järjestöjä ja organisaatioita, jotka valvovat niin metsähallituksen kuin häpeilemättömien metsäyhtiöiden kyseenalaisia ja korvaamattomia luontoarvoja rikkovia hakkuita.
    Organisoitu, avoin, mutta samalla valvovan silmän alla olevat hakkuut ovat ok..omistipa ne kuka tahansa.

  4. Hyvä, että on joitakin järjestöjä ja organisaatioita, jotka valvovat niin metsähallituksen kuin häpeilemättömien metsäyhtiöiden kyseenalaisia ja korvaamattomia luontoarvoja rikkovia hakkuita.
    Organisoitu, avoin, mutta samalla valvovan silmän alla olevat hakkuut ovat ok..omistipa ne kuka tahansa.

  5. Hyvä, että on joitakin järjestöjä ja organisaatioita, jotka valvovat niin metsähallituksen kuin häpeilemättömien metsäyhtiöiden kyseenalaisia ja korvaamattomia luontoarvoja rikkovia hakkuita.
    Organisoitu, avoin, mutta samalla valvovan silmän alla olevat hakkuut ovat ok..omistipa ne kuka tahansa.

  6. Metsät ovat Suomen öljy, vieläpä uusiutuva luonnonvara.
    Varmaan luontojärjestöillä on osansa siinä, että Suomen metsätalous ja metsäteollisuus kelpaa esimerkiksi mille valtiolle tahansa.
    Suojelusta ei kuitenkaan saa tulla itsetarkoitusta.

    Ihmisen on hyödynnettävä luontoa elääkseen. Tämän voi tehdä moraalisesti tai moraalittomasti.
    Greenpeace oli aluksi oikealla asialla, silloin kun yksi sen perustajajäsenistä Patric Moore oli kansainvälisen GP:n johtaja. Patric Moore erosi järjestöstä 1986 kun huomasi että ulalle menee.

    Greenpeace ei ole luonnonsuojelija, vaan konfliktitaloudesta tulonsa ammentava terroristiluontoinen järjestö.

    1. Jatkuva GP:n solvaaminen kertoo ahneuden arvostuksesta. Terroristeja ova enemmänkin luontoterroristit, jotka tärvelevät yhteistä maallista omaisuuttsmme. Maat js metsät ovst vain meillä ”vuokralla”

  7. https://en.wikipedia.org/wiki/Criticism_of_Greenpeace

    Criticism of Greenpeace

    Prominent critics

    Early Greenpeace member Patrick Moore, is a critic of the organization. In addition, Moore had once spoken out against nuclear power in 1976, but today he supports it, along with renewable energy sources. In Australian newspaper The Age, he writes ”Greenpeace is wrong — we must consider nuclear power”. He argues that any realistic plan to reduce reliance on fossil fuels or greenhouse gas emissions need increased use of nuclear energy. Phil Radford, Executive Director of Greenpeace US responded that nuclear energy is too risky and takes too long to build to address climate change. Radford asserts that the U.S. can shift to nearly 100% renewable energy while phasing out nuclear power by 2050.
    .
    In 2016, 107 Nobel laureates signed a letter urging Greenpeace to end its opposition to genetically modified organisms (GMOs). The letter stated: ”We urge Greenpeace and its supporters to re-examine the experience of farmers and consumers worldwide with crops and foods improved through biotechnology, recognize the findings of authoritative scientific bodies and regulatory agencies, and abandon their campaign against ”GMOs” in general and Golden rice in particular. Scientific and regulatory agencies around the world have repeatedly and consistently found crops and foods improved through biotechnology to be as safe as, if not safer than those derived from any other method of production. There has never been a single confirmed case of a negative health outcome for humans or animals from their consumption. Their environmental impacts have been shown repeatedly to be less damaging to the environment, and a boon to global biodiversity.”

  8. Lähtökohdiltaan Greenpeace on ajamassa hyvää asiaa. Keinot ja päämäärät eivät ole aina kohdallaan.

    ****************************************************************************************
    https://www.cbc.ca/news/canada/sudbury/greenpeace-resolute-court-1.4012553

    Greenpeace court filing an admission of ’lying,’ forest company charges
    .

    ”Greenpeace has admitted that they were lying about our forestry practices. Their campaign has been peddling falsehoods.”

    ”Greenpeace on myöntänyt, että he valehtelivat metsäkäytännöistämme. Heidän kampanjansa on harjoittanut valheita.”

  9. Luontojärjestö Greenpeace on laajentanut vanhojen metsien suojeluhankkeita valtion, kuntien ja seurakuntien metsistä yhteismetsiin. Tuorein esimerkki tästä on Sallassa toimiva Värriön yhteismetsä, joka on yksityisomisteinen.

    Greenpeace inventoi yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa Värriön yhteismetsän noin 3 000 hehtaarin ja yhdeksän miljoonan euron vanhan metsän ilman maanomistajan suostumusta. Kohde sijaitsee Pohjois-Sallassa.

    Jos lahopuuta löytyy inventoinneissa enemmän kuin 15 kuutiometriä hehtaarille, luontojärjestöt ilmoittavat asiasta puunostajille, jotka ovat FSC-sertifioituja.

    Kun inventointiin perustuva suojelurajausesitys tuli puunostajien tietoon, puukaupat alueella pysähtyivät kuin seinään.

    ”Suuret puunostajat pelkäävät maineensa puolesta. Puun hankinta lahopuuta sisältävistä metsistä on ilmeisesti liian suuri riski metsäjättien kansainväliselle liiketoiminnalle”, Värriön yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Raimo Harju arvioi.

    Ensimmäisen inventoinnin jälkeen lahopuun määriä mittasivat myös metsäyhtiöiden, metsäsertifiointiyritysten ja ympäristöjärjestöjen edustajat yhdessä.

    ”Lahopuuta ei löytynyt läheskään niin paljon kuin mitä Greenpeace oli ilmoittanut”, kertoo mittauksiin osallistunut toiminnanjohtaja Juha Hänninen Sallan metsänhoitoyhdistyksestä.

    Harju toteaa, että kiistalla on ollut iso vaikutus Värriön yhteismetsän puukauppoihin.

    ”Suojelupainostuksen seurauksena iso osa meidän uudistuskypsistä metsistä uhkaa siirtyä talouskäytön ulkopuolelle, koska alueelta tuleva puutavara ei kelpaa metsäyhtiöille.”

    Harju huomauttaa, että kyseessä oleva vanha metsä rajoittuu valtionmaiden yhteensä noin 60 000 hehtaarin kokoisiin suojelualueisiin, jotka turvaavat alueen lahopuujatkumon.

    ”Lisäksi olemme suojelleet alueella omaehtoisesti noin 700 hehtaaria.”

    Suojelutoimien myötä yhteismetsän hakkuut vähenevät ja ylijäämän jako muuttuu epävarmaksi. Tämä on herättänyt suurta huolta yhteismetsän osakkaissa, jotka ovat enimmäkseen pienituloisia eläkeläisiä.

    ”Vuosittain jaettu ylijäämä on ollut varsin merkittävä elannonlisä lähes 200 osakkaalle. Huolestuttavaa tässä on myös se, että luontojärjestö kajoaa yksityisen omaisuuden käyttöön ja laillisen elinkeinon harjoittamiseen.”

    Metsäoikeuteen erikoistunut varatuomari Matti Kiviniemi toteaa, ettei ympäristöjärjestöjen harjoittamasta metsien suojelutoiminnasta ole annettu tuomioita Suomessa, eikä tämän kaltaisista tapauksista ole muodostunut oikeuskäytäntöä.

    ”Suomen tulisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan mukaan huolehtia omaisuudensuojasta, joka on huomattavasti tiukempi kuin meillä kansallisesti”, Kiviniemi sanoo.

    Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori, varatuomari Jarmo Kiuru arvioi, että Värriön yhteismetsän tapauksessa saattaa olla kysymys yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.

    ”Metsävaratiedot ja niihin liittyvät asiakirjat kuuluvat yksityiselämän piiriin, eikä niitä saa julkistaa luvatta. Tämä koskee myös lahopuumääriä.”

    Kiuru toteaa, että mikäli metsävaratietojen oikeudeton julkituonti johtaa siihen, että puukaupat estyvät, silloin teko lienee ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa.

    ”Omaisuuteen liittyvien tietojen kuuluminen omistajan yksityiselämän piiriin arvioidaan tapauskohtaisesti. Mikäli asiassa annettaisiin langettava tuomio, vahingonkorvausvaatimukset käsiteltäisiin samassa yhteydessä.”
    ———————————————–
    GP jälleen pahanteossa.
    E.o artikkeli Maaseudun tulevaisuus 8.1.2021 otsikolla ”Greenpeace inventoi nyt yhteismetsiin – Sallan Värriössä hakkuut pysähtyivät”.

  10. Sinänsä on mielenkiintoista, että greenpissi ei ole tehnyt mitään näkyviä julkisia toimenpiteitä Ruotsissa miesmuistiin.
    Jostain oudosta syystä ruotsalaiset metsäyhtiöt ja metsät ovat saaneet olla aivan rauhassa.
    Kerrotaan, että ruotsalaiset yhtiöt maksavat ”suojelurahaa” greenpissille, mutta kummatkin kiistävät sen jyrkästi.
    Silti ihmetyttää tuo toiminnan puute…

Vastaa käyttäjälle Heikki Karjalainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *