Pitäisikö Lauri Törnin sotilasarvo ja kunnia palauttaa?

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on ehdottanut huhtikuun alussa 2021 hallitukselle, että se ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin Lauri Törnin sotilasarvon palauttamiseksi ja merkitsemiseksi takaisin upseeriluetteloon. Peltokangas pitää häpeällisenä sitä, että ympäri maailman arvostetun ja tunnustetun sotasankarin kunniaa ja sotilasarvoa ei Suomessa vieläkään ole palautettu.

Lauri Törni palkittiin Suomen armeijassa toisen maailmansodan ansioistaan Mannerheim-ristin ritariksi, jonka jälkeen hänet ylennettiin ennen välirauhaa kapteeniksi.
Ammattisotilaana tunnettu Törni toimi SS-joukkojen erikoistehtävissä vuoden 1945 alussa, josta syystä hän sai kuuden vuoden poliittisen tuomion ja menetti sotilasarvonsa.

Lauri Törni oli kolmen maan armeijassa palvellut suomalainen sotilas. Hän palveli Suomen armeijassa kapteenina, kansallissosialistisen Saksan Waffen- SS-joukoissa 1941 ja 1945 kapteenina sekä Yhdysvaltojen armeijassa kapteenina vuodesta 1960.
Törni kuoli helikopterionnettomuudessa Vietnamin sodassa ja hänet ylennettiin kuolemansa jälkeen postuumisti Yhdysvaltain armeijan majuriksi.

Eduskunnalle on toimitettu aikaisemmin kaksi kirjallista kysymystä ja yksi toimenpidealoite Lauri Törnin sotilasarvon palauttamiseksi: Sulo Aittoniemi vuonna 2001 ja Bjarne Kallis vuonna 2004. Nämä eivät kuitenkaan ole johtaneet toimenpiteisiin.

– Törnin ansiot Suomen asevoimissa ovat kiistattomat ja hän oli arvostettu sotilas myös ulkomailla, hän on eittämättä yksi Suomen historian suurimmista ja arvostetuimmista sankareista, ja tämä tunnustetaan ympäri maailman, paitsi Suomen valtiovallan toimesta.

– On häpeällistä, ettei valtiovalta ole toiminut asian suhteen aikaisemmin palauttaakseen Törnin kunniaa ja sotilasarvoa, niin ettei asiasta jää mitään epäselvyyttä, sanoo Mauri peltokangas.
———————————
Lähteet: Suomen Uutiset, Wikipedia, Satakunnan viikko, Päivän lehti.

46 vastausta artikkeliin “Pitäisikö Lauri Törnin sotilasarvo ja kunnia palauttaa?”

  1. Kun pressana oli puna-Halonen, olivat kaikki yritykset jo ennalta tuhoon tuomittuja.

  2. Oli kunniakasta kun jopa John Wayne esitti Lars Thornea (Lauri Törnia) elokuvassa.

  3. Tietokirjailija Kari Kallonen (s.1960) on kirjoittanut yhdessä Petri Sarjasen kanssa 1977-1999 ilmestyneen kolmiosaisen Lauri Törnin elämäkertasarjan (Leijonamieli, Purppurasydän, Ristiretki). Kallonen kuului myös suomalais-amerikkalaiseen retkikuntaan, joka löysi ja tutki Törnin helikopterin onnettomuuspaikan Vietnamin viidakossa.

    Vuonna 2013 ilmestyi Juha Pohjosen ja Oula Silvennoisen kirjoittama kirja ”Tuntematon Lauri Törni”.

    Kari Kallonen ei purematta niellyt kyseistä kirjaa ja sen vuoksi hän kirjoitti vielä yhden kirjan Lauri Törnistä ”Lauri Törni- Mannerheim-ristin ritari ja USA:n vihreiden barettien sankari.”

    Kallosen mukaan ”Tuntematon Lauri Törni” sisälsi niin paljon virheitä, mielikuvitusrikkaita väitteitä, että ne oli pakko korjata.
    Dosenttien kirja alkoi Törnin väärällä syntymäajalla ja päättyi hänen kuolemaansa väärässä maassa.

    Yk­si niis­tä asi­ois­ta, jot­ka Kari Kal­lo­nen uu­des­sa kir­jas­saan kor­jaa on väi­te sii­tä, et­tä Tör­ni oli­si me­net­tä­nyt suo­ma­lai­sen so­ti­la­sar­von­sa py­sy­väs­ti.

    – Pre­si­dent­ti Paa­si­vi­ki­vi ar­mah­ti van­keus­tuo­mi­on saa­neen Tör­nin ja pa­laut­ti sa­mal­la hä­nen kan­sa­lais­luot­ta­muk­sen­sa. Sa­mal­la pa­lau­tui Suo­men lain mu­kaan myös so­ti­la­sar­vo. Sii­nä mie­les­sä puo­lus­tus­voi­main ko­men­ta­ja Aar­ne Sih­von myö­hem­min an­ta­mas­ta käs­kys­tä pois­taa Tör­ni up­see­ri­lu­et­te­los­ta so­ti­la­sar­von­sa me­net­tä­nee­nä ei ol­lut mi­tään ju­ri­dis­ta pe­rus­tet­ta. Sih­vo ve­to­si so­ta­vä­en ri­kos­la­kiin, mut­ta Tör­niä ei en­sin­kään ol­tu tuo­mit­tu sen pe­rus­teel­la, Kal­lo­nen il­moit­taa.
    ———————————————-
    Lähteet: Wikipedia, Satakunnan viikko, Päivän lehti.
    ———————————————-
    Putinin Venäjällä on kuulemma väärennetty sotahistoriaa ja muutakin historiaa Venäjälle, Neuvostoliitolle myönteiseen suuntaan.
    Pyritäänkö meillä Suomessa uuskommunismin nimissä toimimaan niinku päinvastoin? Tuli vain mieleen.

    1. Ei Suomessa mutta USAssa on ”Vihreät Baretit” Katso Marko edellinen kommenttini

      1. Se on nähty ajat sitten. Mutta elämänkerta leffa Törnistä. Sitä ei ole.

  4. Vaikka Waynen esittämä eversti perustui vain hieman Lauri Törniin

  5. ”Dosentti Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen julkaisivat vuonna 2013 kirjan ”Tuntematon Lauri Törni”, joka mainoskannen mukaan purki ”tosiasioihin perustumatonta henkilökulttia”. Törnin tarina alkaa kuitenkin kirjassa väärällä syntymäajalla, ja päättyy kuolemaan väärässä maassa”, – sanoo neljä kirjaa Törnistä kirjoittanut kirjailija Kari Kallonen.
    https://www.paivanlehti.fi/kansallisarkistosta-loytyi-todiste-tutkijat-mustasivat-lauri-tornin-mainetta-keksityilla-vaitteilla/

  6. Lauri Törnistä on kirjoitettu muitakin kirjoja kuin nuo edellisissä kommenteissa mainitsemani.
    J. Michael Cleverley: ”Lauri Törni, syntynyt sotilaaksi” (2003).
    Sotakirjailija ja jääkiekkovalmentaja Esa Siren (s. 1948):
    ”Törni kärkeen” (2015), ”Törni iskee” (2016), ”Törnin sissit” (2017), ”Törnin hurjat jääkärit” (2018).

    Amerikkalaisessa elokuvassa ”Vihreät baretit”(1968) John Waynen esittämän everstin esikuvana on tietojen mukaan tosiaankin ollut Lauri Törni.

    Että miksi Suomessa ei ole tehty elokuvaa Lauri Törnistä? En tiedä. Eihän Mannerheimistakaan ole tehty muuta elokuvaa kuin se ”Musta Mannerheim”. Ehkä me suomalaiset olemme niin vaatimattomia…

  7. Tuo palautus tuskinpa ketään loukkaisi on vaan aina olemassa monia joille se onkin vaikeaa onko ne asiaa vastaan todennäköisesti
    Asiasta he ei taida ymmärtää mitään terv tepivaari

    1. Pitikö Heikin tähänkin blogiin pistää persuilua? – ai niin se persufobia .

      Aihe: ”Pitäisikö Lauri Törnin sotilasarvo ja kunnia palauttaa?”

  8. Lauri Törni oli mies sodassa paikallaan ,,, mutta, kun pääosa suomalaisia palasi sodasta; alkoivat normaaleihin rauhanaikaisiin töihinsä ja rakensivat työllään isänmaataan kuntoon, Törni ei siihen enää pystynyt.
    Törni oli oikeastaan sotavammainen, ei enää pystynyt asemoitumaan rauhan töihin. Lopuksi liittoutui suomalaisten sotilaiden vihollisen kanssa ja sai käsittääkseni oikeutetun tuomion.
    Jatko Väli-Amerikassa, sittemmin USA:n armeijassa; sotaa ja tappamista, ei siitä eläissään enää irti päässyt, oikeastaan säälittävä tapaus.

  9. Minusta, vaikka en prenikoista niin perustakkaan, niin Mannerheim ristin olisivat ansainneet kaikki isänmaamme puolustajat, niin etu,-kuin kotirintamallakin, joten näillä argumenteilläni katson, että koska näin ei menetelty, niin olisi pitänyt nämä harvojen nimittämisetkin jättää tekemättä.

  10. Törni oli vuonna 1945 värväytyneenä aktiiviseen sotapalveluun Saksan armeijassa samaan aikaan kun Saksa ja Suomi olivat sodassa keskenään. Tämä on maanpetos tai valtiopetos. Tätä taustaa vasten kansanedustaja Peltokankaan ehdotus on mahdoton toteuttaa.

  11. Ei pidä. Vietnamissa tappeleminen USA:n puolella ei ole ansio vaan rasite.

  12. Miksi Törnin sotilasarvon ja kunnian palauttamista on muka mahdoton toteuttaa? Toisesta maailmansodasta on sentään yli seitsemänkymmentä vuotta.

    Oskari Tokoi oli maamme sisällissodan, punakapinan, millä nimellä vain, keskeisiä henkilöitä. Tokoi pakeni Neuvosto-Venäjälle, liittyi siellä Muurmannin legioonaan, luki pelimerkit oikein ja pakeni Yhdysvaltoihin.
    Tokoi armahdettiin 26 vuotta sisällissodan jälkeen.

    Niitä oli aika paljon isänmaallisia sotilaita, jotka osallistuivat asekätkentään ja joutuivat sen vuoksi pakenemaan etupäässä Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikkaan. Mikä heidän rikoksensa oli? Varautua sissisotaan, jos Neuvostoliitto miehittäisi Suomen.

    1. Eiköhän tuo Tokoin armahtaminen kuulune hieman eri sektorille kuin jonkin sotasankarin henkilönpalvontakultin pönkittäminen.
      Tokoi muuten toimi Muurmannissa brittiläisten rahoittaman, värväämän ja aseistaman joukon brittiläisen everstiluutnantin arvossa.
      Tokoin tuomio muuten ei ollut edes silloisen lainkäytön mukainen ja näinollen aika kyseenalainen, joten armahtaminen lienee ymmärrettävää.
      Valtiopetos tai maanpetos ovat hiukan eri mittaluokan rikoksia.

  13. Törni piilotti lokakuussa 1944 asealiupseeri Arvo Männistön kanssa joukon aseita Enon korpimetsiin siltä varalta, että venäläiset olisivat miehittäneet Suomen välirauhansopimuksen jälkeen. Törnin–Männistön asekätkö tehtiin Törnin aloitteesta, ilman yhteyttä varsinaiseen asekätkentäjuttuun. Miehet veivät metsään kolme laatikollista aseita, kahdeksan ammuslaatikkoa ja 36 käsikranaattia. Mukana oli Mauno Koiviston henkilökohtainen ase, Degtjarev-pikakivääri. Arvo Männistö paljasti asekätkön viranomaisille vuonna 1993. Kätköstä löytynyt Mauno Koiviston käyttämä pikakivääri päätyi Sotamuseoon. – Wikipedia.

  14. Kysymys ei ole Törnin osallistumisesta asekätkentän eikä myöhemmästä toiminnasta USA:n armeijassa, missä ei ole mitään juridisesti moitittavaa.

    Törnin rikos, joka estää kansanedustaja Peltokankaan ehdotuksen toteuttamisen, oli värväytyminen sotillaksi Suomen kanssa sodassa olevan vihollismaan, Saksan, vakinaiseen armeijaan.

  15. Tuntuu oudolta, että Törnin ja Männistön asekätkentä tapahtui ilman yhteyttä varsinaiseen asekätkentäjuttuun. Kahdestaanko kapteeni ja asealiupseeri aikoivat ryhtyä sissisotaan, jos Neuvostoliitto olisi vallannut Suomen?

  16. Kalle Pohjola: Eiköhän tuo Tokoin armahtaminen kuulune hieman eri sektorille kuin jonkin sotasankarin henkilönpalvontakultin pönkittäminen.

    Kuka on pönkittänyt mitäkin ja millä tavalla.
    Lenin pani alulle Neuvosto-Venäjän tuhoamisleirit sekä oli julmuudessa Stalinin luokkaa. Tämän ykkösmurhauttajan ruumis palsamoitiin, ja paljon on aatteen miehiä ja naisia, jotka ovat käyneet poliittisella pyhiinvaellusmatkalla Leninin ruumiin luona.
    Murhamies Che Guevaran kasvokuva on koristanut kymmenien vuosien ajan monen opiskelijaboxin seinää sekä on ollut melkoisen suosittu t-paidan rintamuksessa.
    Kuinkahan paljon kaikkien aikojen lahtarista Maosta on sekä isoja patsaita että pienoispatsaita.
    Listaa voisi jatkaa.

  17. Kalle Pohjola: Kommentti suoraan Wikipediasta kopioitu ilman kommentoijan omaa kantaa.

    Sääntö- Kalle iski.
    Poistan kyseisen kommentin, jos ylläpito niin vaatii.

  18. Olettaisin, että säännöt koskevat kaikkia. Mielestäni itse kukin voi netistä lukea, mikäli kiinnostaa, ainakin noin helpolla hakusanalla.

  19. Kalle Pohjola:Olettaisin, että säännöt koskevat kaikkia. Mielestäni itse kukin voi netistä lukea, mikäli kiinnostaa, ainakin noin helpolla hakusanalla.

    Millä mandaatilla Kalle Pohjola ohjeistaa minua politrukkimaisesti miten ja mistä minun pitäisi kirjoittaa?

        1. Sinulle pärjää vain toinen ”linkkiviidakkomies” linkkien määrässä eri lehdistä ja lähteistä päivittäin – en minä alkuunsakaan.
          Minä kopioin tekstejä harvoin ja silloin lähde on selvillä.
          Linkki silloin tällöin.

          1. Kerropa, milloin linkkini lähde ei olisi ollut tiedossa.
            Kyllä se sieltä linkistä aina löytyy.

          2. Olen pannut merkille. että H Karjalainen yrittää kirjoitella faktoja ihan omasta päästään – mennen usein metsään. Muisti tai tiedot eivät aina riitä.

            Kyllä hän myös osaa linkkien takana lymytä. Usein hänen kommenttinsa ovat yhden linkin mutaisia.

            ***************************************************************************************
            Viidakkoa ..

            https://www.pirkanblogit.fi/2021/heikki_karjalainen/halla-aholla-on-pikkupojan-murheet-mika-salmisella-miehen-murheet/comment-page-1/

            Blogin avaus on varsinainen linkkiviidakko. [ H Karjalaisen käsitteistöstä ]

            Valtava valitus, joo’o

            Linkit eivät anna paljoakaan pohjaa blogin avaukselle.

            1. Minä en ole tältä nimimerkiltä, albanus, nähnyt yhtään omakätistä kunnon kirjoitusta ja analyysiä. Linkkiviidakoita ja copy/pasteja toinen toisensa jälkeen määrättömästi.
              Kanattaisi hiukan tutkia omia juttujasi ja tehdä omakohtaista pohjatyötä ennen kuin puhuu potaskaa muista.

  20. Minulla sellainen tuntemus, että jotta joku voisi kopioida jotakin, niin jonkun on pitänyt ensin kirjoittaa mitä kopioida.

  21. Heikki Karjalainen: Minulla on vahva tuntemus, että pääosa kaikesta kirjoittelusta on suoria lainauksi kopioita tms.

    Minulla on tuntemus, että sinun pitäisi todistaa tuo.
    Ainakin itse olen aina ilmoittanut lähteet, jos sellaisia olen käyttänyt.
    Ja koska en ole tuntenut henkilökohtaisesti Lauri Törniä enkä ketään, joka olisi tuntenut Törnin henkilökohtaisesti, olen ollut riippuvainen siitä, mitä Törnistä on kirjoitettu/kerrottu.

  22. On selvää, että tänä päivänä Lauri Törnistä kirjoittavan on tukeuduttava lähteisiin.

    Kirjoittajan omat mielipiteet perustuvat läheistä saataviin tietoihin.
    [ Toinen vaihtoehto on, että nämä mielipiteet ovat hatusta vedettyjä.]

    ********************************************************************************
    IS Seppo Varjus 7.9.2020 :

    Mauno Koivisto tunnetaan kunnostautumisesta jatkosodan rintamalla.

    Hän palveli tunnetussa Lauri Törnin komppaniassa. Jatkosodan jälkeen Törni teki Koivistosta arvioin. Törnin mukaan Koiviston täsmällisyys, ahkeruus ja käytös olivat ”hyviä”. Sen sijaan tarkkaavaisuus ja sotilaallinen kehitys vain ”tyydyttäviä”.

    1. Koivisto taisi arvostella Törniä henkilönä, ei niinkään sotilaana, jos muistan oikein?

  23. Kunniaa Mannerheimristin ritari Törniltä ei ole kukaan voinut viedä. Pidän varmana, että jokainen isänmaallinen suomalainen kunnioittaa Lauri Törniä ja hänen muistoaan.

    Hänen sotilasarvonsa pitäisi palauttaa ja kirjata hänet uudelleen Suomen ”upseeriluetteloon”.

    Törni taisteli kolmen valtion armeijoissa – ja aina hänen vihollisensa olivat oikeita: ryssät ja kommunistit.

  24. Ihan sattumalta katsoin tänä iltana DVD-elokuvan The Green Berets. Katsoin sen elokuvateatterissa kun se aikoinaan tuli Suomeen. Se on edelleen hyvin suositeltava elokuva katsottavaksi.

  25. Googlettelin vähän ja löysin ja löysin täkkaista yietoa.

    Ensiksi Mauno Koiviston näkemyksiä Törnistä:

    ”Törni oli johtajana pidetty. Hän monella tavoin korosti, että olimme kaikki samaa porukkaa ja että hän osallistui kaikkeen toimintaan siinä missä muutkin, Koivisto arvioi.”

    ”Esa Sirénin mukaan Mauno Koivisto koki stressaavana sen, että reissuun lähtiessä Törni ei suostunut kertomaan, mihin ollaan menossa ja mitä aiotaan tehdä. Sirén puolestaan ymmärtää Törnin toiminnan motiivin. Neuvostoliiton tiedustelulla oli tarkat tiedot suomalaisten komppanioista ja niiden päälliköistä. Vangiksi joutunut sotilas olisi saattanut paljastaa kaikki suunnitelmat kuulustelijoille.

    Sotilaat eivät ymmärtäneet, miksi Törnin piti seikkailla aina itse porukan kärjessä.

    – Hän halusi toiminnallaan näyttää esimerkkiä. Näin hän ilmaisi, että on yhtä arvokas kuin kuka tahansa ryhmän jäsen, analysoi Sirén

    Sotilaat olivat ihmetelleet, että mitä tehdään siinä tapauksessa, jos Törni saa surmansa.

    – Törnin väitetään sanoneen, että ei siinä mitään, käännytte ympäri ja palaatte kotiin samaa reittiä, osaattehan te hiihtää kun latu on valmis, tietää Sirén.”

    Törni vaikuttaa siis johtajana olleen tärkeilemätön ja tavallisuutta ja tasa-arvoa korostava. Hän ei halunnut laittaa muita tekemään mitään mitä ei itse tehnyt. Samalla hän näyttäisi olleen myös hieman sulkeutunut ja halukas kantamaan vastuun yksinään. Toisaalta sulkeutuneisuus oli myös turvatekijä. Mitä vähemmän muut tiesivät, sen parempi.

    ”Törni toimi samaan tyyliin kuin kaukopartioporukat. Hän tiesi että fyysinen kunto on oleellinen, eikä hän antanut mitään armoa, jos huomasi että ryhmään tullut uusi sotilas ei selviä kuntoharjoituksista. Törni lähetti sotilaan tällöin takaisin entiseen yksikköön, selittää Esa Sirén.

    Törni karsi porukasta pois sellaiset, jotka pelkäsivät tai uhosivat. Hän pyrki kasaamaan samanhenkisen, fyysisesti kovan ja pelkäämättömän ryhmän.”

    Törni vaati siis paljon itseltään ja muilta. Mutta ei sellaisissa hommissa muuten pärjää. Löysyys johtaa tuhoon.

    ”Törni joutui usein hankaluuksiin ylempien kanssa. Karhumäessä illanvietossa Törni tappeli kännissä eversti- ja majuri -tason tyyppien kanssa, mutta selvisi ilman syytteitä, mikä lienee ainutlaatuista. ”

    Törnillä oli ongelmia alkoholin kanssa. Ryypätessä hänestä tuli riidanhaastaja ja hän osasi nyrkkeillä. Tavallisuus ja tasa-arvoisuus tavallaan korostuu myös siinä että hän tappeli joskus ylempiensä kanssa.

    ”Esa Sirénin neljä Törni-romaania päättyvät jatkosodan loppuun 1944, josta alkoi Törnin sotilasuran sekavahko välivaihe. Törni yritti mukaan Lapin sotaan, päätyi SS-joukkoihin koulutukseen ja mahdollisesti sotimaan Berliinissä. Palattuaan Suomeen hän joutui maanpetoksesta tuomittuna vankilaan, josta karkasi pari kertaa.

    Törni siis anoi päästä sotimaan Lapin sotaan saksalaisia vastaan, mutta pyyntöä ei hyväksytty.
    Tarina on sen jälkeen kuin jännitysromaanista. Törni livahtaa sukellusveneellä Saksaan ja liittyy SS-joukkoihin. Kotimaahan palattuaan hänet tuomitaan maanpetoksesta, koska hän oli oikeuden mukaan valmistellut natsi-Saksan tuella vallankaappausta. Lehdistö seuraa hänen epäonnistuneita pakoyrityksiään vankilasta. Viimein armahduksen jälkeen hän livahtaa Yhdysvaltoihin, jossa hän muuttaa nimensä Larry Thorneksi. Armeijaan päästyään Thorne kohoaa nopeasti erikoisjoukkojen eliittiin ja muodostuu legendaksi. 1960-luvulla Robin Moore kirjoittaa bestseller-kirjan Vihreät baretit, joka pohjaa Larry Thornen erikoisjoukkojen toimintaan Vietnamissa.”

    Törni näyttää halunneen sotia, ehkä hän ei enää osannut muuta. Aika oli sellainen että hänet voitiin tuomita tuon Saksan seikkailun takia ja jonkinlaista kumousta hän siis ilmeisesti myös valmisteli. Seikkailija ja hieman epämääräisiin juttuihin lopuksi sekaantunut hän näyttää olleen. Onko se sitten nykypäivänä yhä syy olla palauttamatta sotilasarvoa on toinen asia. USA:ssa Larry Thorne on arvostettu entisessä yksikössään.

  26. Yksi kommentti poistettu. Heikki Karjalainen sabotoikoon keskustelua ja harjoittakoon trollausta jossain muualla kuin tässä blogissa.

  27. Norpan keräämät lainaukset ovat mielenkiintoista luettavaa.

    Arvostan lukemani perusteella Lauri Törniä siksi, että hän piti itseään tasa-arvoisena johdettaviin nähden.

    ” Hän halusi toiminnallaan näyttää esimerkkiä. Näin hän ilmaisi, että on yhtä arvokas kuin kuka tahansa ryhmän jäsen, analysoi Sirén”
    .
    ”Hän ei halunnut laittaa muita tekemään mitään mitä ei itse tehnyt.”
    .
    *********************************************************************************************

    Lainaukset lienevät pääosin Koiviston ja Sirenin kirjoista, vai mitenkä?

    *

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201705122200135476
    .
    Mauno Koivisto muisteli kirjassaan kokemuksia jatkosodasta:
    .
    – Törni oli johtajana pidetty. Hän monella tavoin korosti, että olimme kaikki samaa porukkaa ja että hän osallistui kaikkeen toimintaan siinä missä muutkin, Koivisto arvioi.

    *************************************************************************************
    .
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/30/lauri-torni-oli-supersotilas-ja-raaka-johtaja-loytavatko-esa-sirenin
    .

    Esa Sirénin mukaan Mauno Koivisto koki stressaavana sen, että reissuun lähtiessä Törni ei suostunut kertomaan, mihin ollaan menossa ja mitä aiotaan tehdä. Sirén puolestaan ymmärtää Törnin toiminnan motiivin. Neuvostoliiton tiedustelulla oli tarkat tiedot suomalaisten komppanioista ja niiden päälliköistä. Vangiksi joutunut sotilas olisi saattanut paljastaa kaikki suunnitelmat kuulustelijoille.

Kommentoi