Koulutus on pilattu – olisi aika palata perusasioihin

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c04dca49-f242-495e-9b84-6353cd9896b8

”– Emme ole laittaneet oppimisen tukea kuntoon. Se on ollut keskeinen pulma peruskouluissa yli kymmenen vuoden ajan.”

Peruskoulussa ja myös ammattikouluissa on vuosikymmenet keksitty kaikenlaista kikka-kuutosta ja erilaista projektia, mitkä ovat lisänneet opettzjien työkuormaa ja vieneet aikaa asialliselta perusopetukselta.

Samoi digi-digi-hypetykselläon tosiasiassa vaikeutettu opetuta ja puhelinten räpläämisen salliminen tunneilla vie lopunkin oppimisen.

Valtettavasti poliittidetvirkamiehet ja ministerit ovat pihalla kuin lumiukko/-akka, eivätkä kylene ymmärtämään asiaa.

Koulutuksessa on menty tukka hulmuten kaikenlaisten ideoiden perässä pyrkimättä edes ajattelemaan, mitä se opetuksen ja oppimisen kannalta tarkoittaa.

Nyt pitäisi laittaa jäitä hattuun ja pysäyttää kaikki utopistiset ”kehitysideat” ja keskittyä perusopetukseen ja sen tukemiseen.

Kaikenlaisten poliittisesti ajettujen sulle-mulle-tukiaisten sijaan tukea on laitettava nimenomaan perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen tukemiseen ja asetettava tuo digi-dingi vain työlakksi – ei kaiken määrääjäksi.

22 vastausta artikkeliin “Koulutus on pilattu – olisi aika palata perusasioihin”

  1. Peruskoulun päättötodistukseen sain ruotsista armovitosen kun opettelin pari lausetta ruotsiksi.

  2. Eikös peruskoulun ja toisen asteen ongelmat ole jo ratkaistu kun oppivelvolisutta laajenettiin kestämään 18 ikävuoteen ja toinen aste muuttui ilmaiseksi?

    Opettajien lisäämiseen taisi rahat löytyä pariksi kolmeksi vuodeksi siis jostain löytyy niitä opettajia.

    Kouluihin luvattiin myös kuraattoreita ja koulupsykologeja, siis mikäli niitä jostain alityöllistettyinä löytyy.

    Eli kaikkea kivaa on jo tehty😅

    1. Siitä opetusvelvollisuuden pidentämisestä ei ole mitään hyötyä, koska asia on pilattu jo paljon aiemmin.
      Opetusta pitää tehostaa ja oppimistilannetta pitää parantaa jo alaluokilla ja se tarkoittaa, että luokissa on oltava kunnolla, häiriköt ulos erityisopetukseen jne.

      1. Velipoika oli opettajana sekä ammattikoulussa rakennuspuolella ja totesi ettei siitä tule mitään kun ei opiskelijat hallitse edes matematiikan perusteita, eivätkä osaa kunnolla edes lukea.

        No velipoika siirtyi opettamaan insinööriopiskelijoita, mutta eipä se opiskelijoiden taso sielläkään häikäissyt, ihmetteli usein, että miten ovat lukion matikan läpäisseet.

        No nykyään velipoika tekee vakuutusyhtiöille kustannusarviointeja vahinkojen korvauksista eikä tarvi katsella luupäitä, kuten hän tapaa asian ilmaista.

  3. Kaikki ratkeasisi sillä, että otetaan kännykät kokonaan pois koulun aikana.
    Laskukoneita ei saisi käyttää ennen selviytymistä kynällä, paperilla ja päällä laskennon eli matematiikan perusasioista.

    1. Kyllä sen nuorten osaamattomuuden on huomannut myös sotealalla, lääkelaskut vaikuttavat olevan kovin monille erittäin vaikeita ja joillekin täysin mahdottomia, eikä kyse ole edes kovin vaikeista laskutoimituksista

  4. Kännyköitä ei saa käyttää peruskoulussa oppitunneilla muuten kuin jos opetus niin vaatii. Kännykkähän on erinomaisen nopea tapa hakea joskus tietoa jota ei ole oppikirjassa tai vastata kyselyyn.

    Koulun harmi ovat opetusministerit jotka ovat halunneet sotkea asioita. Nykyinen hallitus ei ole onneksi sekoilut niin kuin jotkut edelliset.

    1. No en tiedä, kyllä minusta se jonkinlaista ”sekoilua” on kun tehdään juhlavia lupauksia kaikenlaisista tukipalveluista kouluihin, joita ei ole edes teoriassa mahdollista toteuttaa.

      Periaatteessa ilmiö on ihan sama kuin kaavamainen hoitajamitoitus, ajatus kaunis ja kannatettava, mutta mistäs ne hoitajat saadaan joka paikkaan?

      Mistä näitä koulupsykologeja, kuraattoreita jne.saadaan?

      Toivottavasti ei käy niin kuin hoivapalveluissa, että paikkoja joudutaan vähentämään koska laki saattaa hoivapakat laittomaan tilaan henkilöstövajauksen seurauksena.

      Entä jos koulujen tukipalveluita ei saada hoidettua, suljetaanko kouluja ja miten se vaikuttaa jo valmiiksi helisemässä oleviin yksiköihin?

  5. Eräs mielenkiintoinen kehityskulku on sekin miten suurissa kaupungeissa on päiväkoteja joissa ei juurikaan ole suomenkielisiä lapsia.Henkilökunta on ongelmissa jo muutoinkin, mutta kaiken lisäksi lapsille pitäisi opettaa suomen tai ruotsin kieli, mutta onnistutaanko tässä kuinka hyvin siihen mennessä kun lapsi siirtyy koulupolulle?

  6. Juhan esiin nostama asia oli hyvin pinnalla myös muutama kuukausi sitten. Suosittelen erityisellä lämmöllä tätä Tiedeykkösen jaksoa, jossa prof. emerita Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo hyvin tiiviisti, kansantajuisesti ja äärimmäisen vahvalla psykologisella perusteella näiden ”kikkailujen” haitat.

    1. Nyt vasta päädyin kuuntelemaan ehdotettua tiedeykkösen hyvin asiapainotteista ja erinomaiselta vaikuttavaa jaksoa, jota itsekin voin suositella kenelle vain lasten ja nuorten hyvinvoinnista, kasvatuksesta sekä koulutuksen tarkoituksesta kiinnostuneille:

      https://areena.yle.fi/podcastit/1-62509721

      ”Koulujärjestelmää on muuteltu nuorille monella tapaa armottomaksi. Moni nuori ahdistuu, kun strategisia päätöksiä tulevan koulutuksen suhteen pitää tehdä liian nuorena. Lisäksi nykyinen koulusysteemi rankaisee vääristä kurssivalinnoista ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu.

      Nykyongelmista ei voi syyttää ainoastaan koronaa. Nuorten ahdistuneisuuden ja muiden mielenterveyshäiriöiden määrä on noussut jyrkästi jo vuodesta 2017 alkaen. Esikouluissa ja alakouluissa on liian suuria ryhmiä ja niitä sekoitellaan. Ihminen on kuitenkin laumaeläinen, joka haluaa lapsesta alkaen kuulua johonkin ryhmään.

      Seuraukset näkyvät nyt kouluissa, kodeissa ja psykologien vastaanotoilla sekä PISA-tulosten laskuna. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut 10 vuodessa merkittävästi. Vanhempien koulutuksen merkitys lasten opinnoissa on noussut arvoon arvaamattomaan ja luokkaerot kasvavat jyrkemmiin kuin monissa muissa OECD-maissa.

      Asiantuntijoina psykologian professori, emerita Liisa Keltikangas-Järvinen ja psykologi, FT, Ville Ojanen. Toimittaja on Leena Mattila.”

  7. Koulupudokkaat ovat yhteiskunnalle tosi kallita eli jokaiselle pitäisi löytyä opintie.

    1. Ja löytyy, mutta kaikilla ei ole eväitä opiskella johtuen kodista. Jos tunne-elämä on sekaisin ei keskittyminen onnistu. Kuraattorit ja muut vain yrittävät paikata pahasti hajonnutta elämänhallintaa vaikeammissa tapauksissa.

  8. Turha väkisin kouluissa istuttaminen pois ja töihin osaavilta oppimaan!

    1. Sellaistakin opetusta on jo, ns. jopo – opetuksessa eli joustavassa peruskoulussa ollaan välillä töissä. Mutta ei se ole massojen koulu. Ei siellä koulussa ”turhaan istuta” vaan hankkimassa yleissivistystä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Nyt ei enää eletä 1800-lukua jossa työt opittiin vanhemmilta.

  9. Ärsyttävää on miten kaikkeen heti keksitään lääkkeeksi raha. Että köyhyys muka tekee kodistakin huonon! Minä olen ns köyhästä työläiskodista, mutta meillä eivät rahat menneet viinaan ja tupakkaan, lasten kanssa vietettiin aikaa ja koulunkäyntiä kannustettiin. Köyhyys on vain tekosyy jos eletään itsekkäästi eikä pidetä lapsista huolta. Ja miten paljon onkaan varakkaita koteja joissa kaikki aika menee työhön, lapset jäävät oman onnensa nojaan ja avioerot sotkevat vielä lasten tunne- elämää.

  10. Olen omien vanhempieni tarinat kuullut, etenki ne joissa oltiin heti sodan jälkeisissä vuosissa. Ei ollut yhteiskunnassa paljoa kenellekään, mutta ruokaa lapset saivat. Toki pelloilla piti hommiakin tehdä, mutta vasta koulun jälkeen. Haastavaa nykymittapuulla, mutta ihan ehtaa elämää, vaikka juuri mitään ei ollut tähteeksi.

Kommentoi