Punauskovaisten mielestä rikollinen on yhteiskunnan uhri ja sen huomaa demujen armahduksista

https://yle.fi/uutiset

”koko presidenttiaikanaan Niinistö on armahtanut 21 henkilöä.”

”Presidentti Tarja Halonen armahti vuosina 2000–2012 yhteensä 268 henkilöä. Martti Ahtisaari kirjautti vuosina 1994–2000 lukemaksi 183.”

Tämä osoittaa ideologisen suhtautumisen rikollisiin.

Vaurit alkoivat 60-luvulla ajaa läpi ideologiaa, minkä mukaan rikollinen on yhteiskunnan uhri ja todellinen uhri syyllinen.

Yrittihän oikeusministeriöön pesiytynyt punakaarti ajaa läpi lain, millä olisi estetty uhria nostamasta syytettä rikollista kohtaan perusteella, että ”ns. uhri vain haluaa kostaa”.

Uhrilta olisi estetty myos oikeus vaatia korvauksia vahingoista ja syytteen olisi saanut nostaa vain yleinen syyttäjä.

Onneksi se ei mennyt läpi, mutta samaa ideologiaa punademut edelleenkin edustavat.

 

24 vastausta artikkeliin “Punauskovaisten mielestä rikollinen on yhteiskunnan uhri ja sen huomaa demujen armahduksista”

  1. Kyllä rikollinen on ”palkkansa” ansainnut, eikä siitä pidä tinkiä!
    Vain Jumala armahtaa!

  2. Olin muutama vuosi sitten puukotuksen silminnäkijä. Vastaaja ei saanut edes ehdollista tuomiota vaikka työnsi leipäveitsen kahvaa myöten uhrin kylkeen. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajalle 3,2 vuotta vankeutta, mutta vastaajan asianajaja vei jutun hoviin ja siellä syytteet kumottiin siksi koska vastaaja oli säikähtänyt tekoaan ja soitti itse uhrille ambulanssin ja uhri jäi henkiin.

    1. Olikohan kyseessä Kouvolan hovi?
      Sehän kannatti tuota järjetöntä punaideaa.

    2. Tästä Timon kommentista tuli minulle mieleen hiljattainen tapaus arkiviikolta. Minulla oli ollut pyykkipäivä, jolloin useimmiten yöpukujeni pyykkitelineellä kuivuessa käyn illalla nukkumaan alasti, mikä näillä pakkasilla asunnon ollessa melko viileä, tuntuu epämukavalta. Noh, juuri kun olin saanut peittokääryleeni lämpimäksi, alkoi koputtelu: minulle jo tutuksi käynyt ilmiö, jossa naapurini ihanat öiset vierailijat ölisevät rappukäytävässä oveni takana yrittäen päästä kaverinsa/aineiden välittäjänsä asuntoon sisään vaihtelevin tuloksin, jossa ilmiössä toistuu välillä useiden tuntien mittainen rappukäytävässä oleilu huuteluineen-koputteluineen.

      Kerran tein sen virheen, että menin käytävään kysymään, että mikä maksaa — mistä seurasi sitten sitä, että minunkin asuntoni ovi oli siitä lähtien ns. ”vapaata riistaa” kun mies vailla tasa arvoa sekä sisäänpääsyä kaverinsa/ aineiden välittäjänsä asuntoon purkaa sitten turhaumaansa myöskin minun oveeni sekä ovikelloon.
      Käytävässä tuolloin aiemmin kohtaamani ölisijä oli niin jotenkin surkea reppana, etten ole halunnut soittaa poliisia, kun olen ajatellut niin, että kun kerran itse kerrostaloon olen muuttanut asumaan, niin en voi oletaa etteikö kanssa-asujista lähtisi elämän ääniä, jotka äänet sitä paitsi ovat ihan mukavaakin, normaalia elämää ennen haudan rauhaa.

      Kuitenkin nyt pyykkipäiväni jälkeen yöllä tilanne eskaloitui niin, että kun olin jo nukahtanut lämpimiin peittoihin, havahdutti koirani minut haukunnallaan, mitä koira ei herkästi tee, kun sekin on jo tottunut tavanomaiseen koputteluun ja rimputteluun, johon emme reagoi.
      Käytävässä oleileva minulle tuntematon hahmo ilmeisesti oli tavallista turhautuneempi tai mikä lie hänellä ollut huoli, niin hän sitten änkyräisen kuuloisesti tavallista kovempaan ääneen protestoi elämisen tuskaansa niin, että lemmikkiäni alkoi pelottaa ja haukututtaa. Tätä yritin hyssytellä, kunnes itseänikin rupesi vituttamaan ja huusin sitten oven läpi koiralleni ja käytävässä oleilevalle että ”narkomaaniset kleptomaanit hiljaa!”. Tilanne vaikutti rauhoittuvan ja vaivuin sitten uudestaan uneen.

      Näin unta. Unessa oli ahdistava tunnelma, olin jossakin punalakanaisessa vuoteessa joka oli minulle tuntematon ja muistutti jotenkin laivaa… siinä minulla oli joku pelko ja sitten joku pultsari taisi siinä olla hyökkäämässä minun päälle — havahduin hereille. Tunsin miten koirani haavan lehden lailla vapisee vuoteessani peittokääryleeseeni painautuneena samalla kun tietoisuuteeni iskee se realiteetti, etten enää ole unessa, vaan asuntoni ovea tosiasiallisesti hakkaa kaksin nyrkein aikuinen mies.
      Kuuntelin, että voiko tämä olla totta — ja kyllä se oli: kaveri raivona minuakin solvaten oli ilmeisesti käytävään sammuttuaan saanut laskuhumalan tuoman väkivaltaisen halun kostaa kaikille vastaantuleville sitä, ettei ollut koko yönä päässyt oman aineiden välittäjänsä/ ystävänsä asuntoon häirinnästään huolimatta.

      Tämä oli minulle liikaa. Oma alastomuus ja haavoittuvuus korostuivat sitä ajatusta miettiessä että jos kaveri oikeasti saisi oven rikki ja tulisi sisään, niin mitä voisin tehdä? Soitin hätäkeskukseen ja poliisiauto ajoi hetken päästä pihaan. Tuli hetkeksi rauhaa enkä tiennyt tavoittiko poliisi tuota miestä vailla tasa-arvoa, vai mitä siinä sitten selvitettiin, jos selvitettiin. Oli jo varhainen aamu. Ajattelin että painajainen oli ohi, kiitos isä armas ja pyhä korkeuksissa.

      Tunnin päästä kuitenkin hampuusi teki paluun ja koputteli vihaiseen rytmiin naapurin oveen tehden sanallisesti selväksi että ”kissa tapetaan jos ovi ei aukea”.
      Ovi aukesi ja hiljaisuus palasi rappukäytävään.

      Silloin ihan oikeasti aamulla mietin, että onneksi minulla on keittiön laatikossani tuo hyvin terävä, ranskalainen kokkiveitsi.

  3. Onko nyt unohtunut mies joka armahti muutaman kymmenen tuhanen armahtaminen n 100 vuotta sitten

    Muutoin ei ole järki mukana koko jutussa ja lakihan sanoo että elinkautis vanki ei voi vapautua kun armahduksella

    Onko sitten oikein siitä en tiedä
    Muualla elinkautinen tarkoittaa elin ikäistä tuomiota terv tepivaari

    1. Elinkautiseen vankeuteen voidaan Suomessa tuomita joukkotuhonnasta, törkeästä maanpetoksesta, törkeästä vakoilusta, törkeästä valtionpetoksesta ja murhasta. Elinkautisesta vankeusrangaistuksesta erityisen tekee, että laissa on säädetty vain vähimmäisaika tuomion suorittamiselle, muttei enimmäisaikaa.2.2.2022

      ***
      .
      https://www.mustread.fi/artikkelit/elinkautisvankien-vapauttaminen-on-arpapelia-nykyinen-arviointijarjestelma-ei-ole-luotettava/
      .
      “Elinkautisvankien vapauttaminen on arpapeliä” – nykyinen arviointijärjestelmä ei ole luotettava
      .
      Elinkautinen vankeusrangaistus ei tarkoita loppuelämän viettämistä vankilassa. Vapautumispäätöksestä vastaa Helsingin hovioikeus. Ennen päätöstä vangille tehdään arvio väkivaltarikoksen uusimisriskistä. Arvio on monella tavoin ongelmallinen ja jopa epäluotettava, kirjoittaa yliopistonlehtori Tarja Koskela.

      1. Silloin armahdettiin oikeasti pari kolme kymmentä tuhatta ihmistä terv tepivaari

  4. Halosen aikana vv. 2000-2012 tuomitut ovat olleet ilmisimmin 10-15 v vankeudessa noin ajoilta vn.1990- 2000. Eli varmaan näitä lamarosvoja, mene ja tiedä.
    Voi olla, että nyt myöhemmin on kovempia rosvoja eikä pääsyä ole vapauteen mistään syystä, mene ja tiedä sitäkään. Molemmat pressat ovat juristeja.

    1. Lienevät – mene ja tiedä…
      Oleta, mitä oletat.
      Kymmenkertainen määrä kertoo jo ideologiasta.

            1. Ehkä totaalikieltäytyjille parempi rangaistus olisi ottaa kaikki yhteiskunnan tuet pois, en tiedä.

              1. Olisi todella oikein.
                Ei vastiketta yhteiskunnalle – ei rahaa yhteiskunnalta.
                Pidän näitä totaalikieltäytyjiä itsekeskeisinä raukkoina ja loisina, jotka saavat tulla toimeen lman yhteiskunnan tukia.

  5. Itse ymmärrän vain sen että jos joku tuomitaan vaikka 10 vuoden vankeuteen niin se on sen 10 vuotta siellä. Piste.

    1. No ei se noin ole ekakerta voit päästä viidellä vuodella ehdonalaiseen
      Kymmentä vuotta eii anneta istua tuomiota siihen jää sitten ehdonalaista jäljelle
      Noin ollaan linnan jälkeenkin vielä ehdonalaisessa terv tepivaari

  6. Kun saa Suomessa elinkautisen vankeuden niin monessa maassa se onkin elinikäinen tuomio josta ei armahdeta kun terveys syistä terv tepivaari

  7. Itseäni ehkä eniten nappaa se että omaisuusrikoksista se taloudellinen sanktio on olematon. Ryöstä miljoona, maksa korvauksina kymppitonni, ehkä. Pitäisi aiheutettu euromääräinen vahinko kertoa kolmella ensi hätään, törkeissä tapauksissa kymmenellä.

    1. Ei huono ajatus.
      Petoshuijarit, jotka ovat jemmanneet rahat jonnekin, pidettäisiin kaltereiden takana, kunnes rahat on palautettu.

  8. Kyllä suomalaisessa rangaistus järjestelmässä jokin vika on, kun joku voi olla suorittamassa ”elinkautista” toista tai jopa kolmatta kertaa.

    Olen ihan henkilökohtaisesti törmännyt näihin ”parannuksen tehneisiin” kun olin vankeinhoitolaitoksella töissä.

    1. Tämä vika on siinä, että muutaman vuoden tauon jälkeen nämä ovat taas ”ensikertalaisia”.
      Samoin vika on, että rikoksissa annetaan ”paljousalennusta” eikä suuressa rikosnipussa voi saada kuin suurimman rikoksen maksimirangaistuksen ja sen jälkeisiä ei voi lisätä perään.
      Tämä on 60-luvun oikeusministeriössä vaikuttaneiden kommunistien aikaansaannos.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *