Julkaistu kirjoittanut Marko

Pienydinvoimat ei ole ratkaisu

Täälläkin on kirjoiteltu kuinka Suomeen pitäsi saada pienydinvoimaloita. Edelleen nämä voimalat ei ole ratkaisu ja ketkä niitä nyt kehittelee/ suunnittelee tietää että kaikki on ihan alkutekijöissään. Joskus 10 vuoden päästä voi olla jotain mahdollisuutta…kenties?

Ohessa linkki:

42 vastausta artikkeliin “Pienydinvoimat ei ole ratkaisu”

  2. Lund, jos joku tietää kokonaisuuden. Se perusasia, jossa pienikin reaktori tarvitsee koko tuotetusta sähkökapasiteetistaan lähes 70 % jäähdytystä pyörittäviin sähkömooottorihin kertoo pääongelman. Ja sitä jäähdytysvettäkään ei voi ohjata kaukolämpöverkostoon turvallisuuden vuoksi.
    Olin itse tehnyt laskelmat näistä vaihtoehdoista Helsinki Energy Chalenge-kilpailuun, en ainoana, ja juuri Lundin perustelu oli rarkaiseva, ettei mitään näistä valittu voittajksi, vaan aurinkolämpöä keräävät vesisaaret.

    Vastaa

    2. Jälleen loistavasti väärin.
      Mikään turvallisuustekijä ei estä pienydinvoimalan lämmön siirtämistä kaukolämpökäyttöön.
      Ainoa este on ollut noiden pitkien matkojen siirron lämpöhäviöt ja siirtokustannukset sekä lämpötilan nosto nykyisten suurten voimaloiden osalta.
      Toisekseen pienvoimalat voidaan sijoittaa lähemmäksi lämmitettävää aluetta, mikä parantaa tilannetta.
      Kolmanneksi yhdistetyllä sähkön ja lämmln tuotannolla ne toimivat järkevästi, vaikka kesällä lämpöä joudutaankin hukkaamaan jonnekin – esimerkiksi lämpövarastoihin suolaan tms.
      Lundin suhteen pitää muistaa, että kyseessä on täysin hukkamyllyihin hurahtanut tapaus, joka ei kykene myöntämään sitä, ettei hukkamyllyillä voida tuottaa Suomen sähköä ympäri vuoden ja 24/7.
      Lund on myös julkisesti asennoitunut ydinvoimaakin vastaan ja puolustellut hukkamyllyjä täysin utopistisesti.

      Vastaa

      1. No, et näe tietävän asiasta yhtään mitään. Tutkimme Loviisan ydinvoimalan lauhdeveden siirtoa ensin itse Loviisan ja Porvoon Energian verkkoon. Ei onnistunut jahdesta syystä: lämmönsiirto olisi pudotranut voimalan energiatehoa reippaasti. Saati kauemmas Helsinkiin. Siitä oli juttumme Loviisan Sanomissa aikanaan.
        Toinen oli ydinvoimalan toisioveden suoraa siirto verkkoon turvallisuus esteenä. Ja lisäksi kansainväliset lait.

        Vastaa

        1. Jospa et jauhaisi potaskaa asiasta, missä et ole asiantuntija, vaikka kaiken tiedät ja kaikesta kaiken osaatkin…
          Kukaan ei ole käskenyt siirtää toisiovettä suoraan verkkoon, mutta ilmeisesti et ymmärrä muista vaihtoehdoista mitään.
          Tiedän tasan tarkkaan, miksi nykyvoimaloiden lämmönsiirto ei olisi järkevää, mutta se ei todellakaan päde pienvoimaloihin sellaisenaan.
          Lisäksi et näytä ymmärtävän, että mereen syydetyn lämmön talteenotto esim. lämpöpumpuilla on teknisesti ja taloudellisesti järkevää.
          Toki lämpöpumput vievät sähköä ja se on pois muusta käytöstä, mutta silti se on taloudellisesti järkevää ja teknisesti mahdollista.

          Vastaa

          1. Höpö höpö, kumoat myös Lundin ammattitaidon.
            Väärällä tiedolla ja asenteella näitä ei rakenneta.
            Miten se on niin vaikeaa käsittää, että olen näissäkin ollut mukana projektivastaavana ?
            Kateudella ja kaunalla ei näy olevan mitään rajaa.

            Vastaa

            1. Puhut taas Loviisasta, minkä tilanteen ymmärrän täysin.
              Se ei kuitenkaan ole totuus pienvoimaloiden suhteen, joten älä jäkätä siitä.
              Pienvoimaloista sinulla ei ole tietoa, joten ylimielisyytesi ei vakuuta.
              Minun on vaikea käsittää sitä, eolet kaikessa mahdollisessa ollut johtavana, päällikkönä, suunnittelemassa ja osaat kaikesta kaiken.
              Se vaan ei ole mahdollista ja puuhastelusi mediassa antaa hyvät syyt epäillä kykyjäsi tekniikan suhteen.

              Vastaa

              1. Väärin, olen ollut pitkään myös teknokemian teollisuuden palveluksessa, Central Operation Planning divisionassa ml. tuotekehittely ja niiden markkinoille vienti.

  3. Lund on lobannut ydinvoimaa vastaan koko ikänsä.

    Mutta totta puhuen mitä väliä hän sanoo tai mitä päättäjät sanovat. SMR-voimaloita kehitetään aktiivisesti ja sitten kun niitä on saatavilla, pitää pohtia ostammeko. Ei niiden kehitys nopeudu tai hidastu sen takia mitä yksi saarnamies sanoo.

    Vastaa

  4. Edelleen voisit ratkaista Porvoon Nesteen jalostamon hukkalämmön talteenoton, jota menee liekkeinä taivaalle ja mereen toiset mokomat.
    Siinäkin ideoinnissa olen ollut mukana kuten myös Nesteen palmuöljytankkereiden käyttämisessä.mahdoliseen makean veden vientiin kaukomaihin. Eikö ole hirveää, että näppini ovat olleet joka paikassa sotkemassa täysin selviä asioita ?

    Vastaa

    1. Kuten olen todennut, on se ihmeellistä, kun yksi mies tietää kaikesta kaiken ja osaa kaiken.
      On meinaan mahtava saavutus tuohon ikään mennessä……………

      Vastaa

  5. USE OF WASTE HEAT FROM NUCLEAR POWER PLANTS

    +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
    Ote:
    ”Consequently, a major interest in nuclear district heating is shown in those countries where such schemes are already in existence and where energy consumption for heating represents a considerable item in the total primary energy demand. Studies on district heating are therefore particularly advanced in Scandinavian countries where up to half of all primary energy consumption is used for this purpose. Major programmes are reported from Sweden and Finland, where the nuclear power plants at present under construction or being planned are foreseen as sources for heating large residential areas.”
    .
    https://www.iaea.org/sites/default/files/publications/magazines/bulletin/bull16-6/16605003337.pdf

    REPORT ON AN IAEA STUDY GROUP MEETING, VIENNA, SEPT. 1974

    Nuclear Heat for Industrial Purposes and District Heating

    .
    DISTRICT HEATING The use of low temperature heat and waste heat from power plants can represent a major contribution to the improvement in the efficiency of the utilization of energy resources. The relatively low temperature at which the waste heat is delivered from power plants restricts its application to a few areas, among which residential heating is the most important one. The concept of utilization of large heat sources, such as nuclear power plants, for heating purposes, foresees a district heating scheme with an extended distribution network. Consequently, a major interest in nuclear district heating is shown in those countries where such schemes are already in existence and where energy consumption for heating represents a considerable item in the total primary energy demand.

    Studies on district heating are therefore particularly advanced in Scandinavian countries where up to half of all primary energy consumption is used for this purpose. Major programmes are reported from Sweden and Finland, where the nuclear power plants at present under construction or being planned are foreseen as sources for heating large residential areas. The main problems to be solved in connection with nuclear district heating are the selection of optimal heating schemes, which includes a choice of temperature for heat transmission media.
    The heating scheme will influence the reduction in electricity production of the plant. Temperature can be the same as in conventional schemes, around 110°C, or higher requiring a high reduction in plant electricity production, somewhat lower with modification of radiators at the consumer end, or quite low with a heat pump at the receiving end. Heat transmission, storage and distribution, the appropriate selection of materials for a heat transmission network, prevention of heat losses and assurance of a reliable supply of heat, are additional problems to be solved. Although a number of technical, administrative and legal problems remain, it is certain that district heating can bring considerable economical benefits, and a great reduction in total fuel requirements.

    Vastaa

      1. Jos 60 vuotta ei ole ollut riittävä aika ratkaista tuo lauhdelämmön talteenotto, niin jotain on vialla.
        …ja jos Lund on sen ainoa este, niin muu porukka on todella tyhmää.
        No, ehkä odotetaan taas lisää linkkiviidakkoa, niin kyllä se siitä.

        Vastaa

        1. HK :”Jos 60 vuotta ei ole ollut riittävä aika ratkaista tuo lauhdelämmön talteenotto, niin jotain on vialla.”

          Mistä tämäkin Heikki Karjalaisen tieto on peräisin? – eikö ole missään käytössä ..

          Vastaa

        2. Lauhdelämmön talteenotto ei ole ollut kannattavaa näiden suurten voimaloiden yhteydessä, koska siirtomatkat jne tunnetut seikat ratkaisevat sen kannattavuuden.
          Lisäksi aiemmin eimollut edes tarpeen ottaa sitä talteen, koska energiaa riitti ilman sitäkin.
          vasta tämä nykytilanne on pakottanut arvioimaan asiaa uudelleen, mutt dinosaurukset eivät ole tilanteen muuttumista ymmärtäneet.
          Sokea kana ei löydä jyvää kuvitellessan näiden suurvoimaloiden olosuhteiden olevan ainoa oikea absoluuttinen totuus.
          Pienvoimaloita on suunniteltu käytettäväksi mm. pelkästään lämpövoimalaitoksina, mistä siis se lämpö otetaan talteen kaukolämpöön.
          Mitenkähän yksi HK tämän kumoaa?
          Ilmeisesti noissa suunnitelmissa se lämmön siirto ei olekaan ongelma.
          Sama on tehtävissä lähellä asutuksia olevissa pienvoimaloissa, joissa osa lämmöstä muutetaan sähköksi ja vain osa käytetään lämmitykseen.
          Toki totta on, että asiassa on vielä ratkaistavia teknisiä seikkoja, mutta tieteellistä estettä ei ole kuin dinosaurusten korvien välissä.

          Vastaa

          1. En kumoa mitenkään, koska itse ehdotin Helsinki Energy Chalenge projektissa tätä mallia suunitelmineen, enkä ollut ainoa.
            Mutta kansainvälinen asiantuntijoiden arviontiryhmä, ei pitänyt pienvoimalaratkaisua alkuunkaan parhana sen monien ratkaisemattomien ongelmien ja kaupallisten standardien puuttuessa.

            Vastaa

  7. ”Peter David Lund on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori. Hänet tunnetaan erityisesti vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden tutkijana ja puolestapuhujana. Hän on Suomen ilmastopaneelin jäsen. Lund tuli ylioppilaaksi Porin lyseosta vuonna 1975.
    Syntyi: 7. maaliskuuta 1957 (ikä 65 vuotta), Turku.” – Wikipedia.

    Että semmoinen ”asiantuntija”.

    Vastaa

  8. ”Lund sanoo nähneensä pienydinvoimaloiden suunnitelmia jo opiskeluaikanaan, eikä luota pienreaktoreiden kehittäjien vakuutuksiin niiden turvallisuudesta.”

    Juupa juu eli kymmenien vuosien takainen mielikuva silloisestatekniikasta on muka asiantuntijuutta.
    Voi pyhä yksinkertaisuus, mutta eipä myllyuskovaiselta muuta voi odottaakaan.

    Vastaa

      1. Tuota – missä se on kerrottu?
        DI teknillinen fysiikka.
        Väitöskirja käsitteli aurinkolämmitysjärjestelmiä korkeilla leveysasteilla.
        Wikipediasta tai mistään muusta nettiläjteestä ei löydy pienintäkään tietoa siitä, että Lund olisi millään tavalla perehtynyt ydinvoimaan saati että olisi jokin asiantuntija asiassa.
        Sen sijaan Lund tunnetaan erityisesti vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden tutkijana ja puolestapuhujana.
        Ne eivät ole ydinenergiaa HK.

        Vastaa

          1. Niinpä niin ja satuilua satuilun jälkeen.
            Tuossa linkissäei ole millään tavalla esitetty Lundin olevan ydinvoima-asiantuntija tai edes opiskelleen asiaa.
            Suuressa linkkiviidakossa oli vain kaksi juttua, missä koko asia mitenkään edes hiukan sivusi ydinvoimaa ja nekin 40 vuoden takaa.
            Et viitsisi jauhaa tätä potaskaa HK.
            Koko hänen puuhastelunsa on keskittynyt ainoastaan ja vain uusiutuviin energioihin eli aurinopaneeleihin ja hukkamyllyihin eikä Lun ole ede3lleenkään pystynyt kertomaan, miten niistä saadaan sähköä pimeässä talvella myllyjen seistessä.

            Vastaa

        2. Niin tunnetaan, mutta hänen koulutuksesa on ydinteknologiassa plus paljon laajemmin myös koko energiakentän paletissa ja painottunut jo pitkään uusiutuvien kehitykseen.

          Vastaa

      1. Voi lundia ..

        https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/uusi-ydinvoimala-valmistuu-mika-ydinvoiman-rooli-suomessa
        .
        Helsingin Yliopisto
        .
        Ydinvoiman imago on muuttunut
        .
        Mutta imagollisesti viive on ollut pikemminkin eduksi. Juuri nyt ydinvoimaa sopii kannattaa, kun ilmastonmuutos pakottaa miettimään vaihtoehtoja fossiilitaloudelle. Esimerkiksi Iso-Britannia rakentaa uutta ydinvoimaa. Moni puhuu ydinvoimasta ylimenokauden ratkaisuna, ennen kuin uudet tekniikat tulevat rinnalle ja ohi.

        *
        Sähkömarkkinat tulisi integroida ja eri maiden välille pitäisi taata hyvät sähkönsiirtoyhteydet. Laajemman sähkömarkkinan avulla olisi mahdollista paikata uusiutuvan energian suurinta tämänhetkistä ongelmaa, tuotannon epätasaisuutta.
        .
        [ Suuria tehoja pitkiä matkoja siirtävät sähkönsiirtoyhteydet ovat kalliita. ]
        .
        Kustannusten juurille

        Peter Lundin mukaan kyse on kuitenkin lopulta kustannuksista.

        *
        Olkiluoto [3] on pian valmis, herätti se sitten valoisia tai tummanpuhuvia mielikuvia. Lund suhtautuu hankkeeseen rauhallisesti.
        .
        — Kun se on kerran päätetty rakentaa voimala valtion luvalla, olisihan taloudellisesti valtava menetys, jos sitä ei saataisi toimimaan.
        .
        Samalla hinnalla olisi kuitenkin saatu esimerkiksi tuulivoimaa täyttämään 40 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
        .
        [ .. on tuulikin jo tyyntynyt – ja silleen ..]
        .
        — Kaupan päälle olisi sitten voitu kehittää suomalaista osaamista ja tekniikkaa. Tämä voimala ostetaan ranskalaisilta avaimet käteen -pakettina, Lund toteaa.

        Vastaa

        1. Lund se ei suostu ymmärtämään, että tuuli on sattumavoimaa ja myllyjen päälle tarvitaan sitä vakaasti tuottavaa voimalaitosta.
          Mitä enemmän niitä tuulimyllyjä on, sitä enemmän on varavoimaa, minkä ylläpito maksaa koko ajan silloinkin, kun tuulee tai ei tuule.
          Ehdoton ehto uusien mylljen rakentajolle olisi oltava, että ne rakentavat tai kustantavat sen varavoiman.

          Vastaa

            1. Aloita omistasi ja jäkätä vasta sitten.
              Julkisten tietojen mukaan Lund ei ole ydinvoima-asiantuntija etkä sellaiseksi pysty millään potaskanjauhannalla todistamaan.

              Vastaa

              1. Lund on koko energia-alan asiantuntija, jossa ydinvoima on yksi hänen hallitsemansa osa,alue. Mutta ei mikään ydinvoimayksikkö ole Lundista kiinni. Hän on avoin uusille ratkaisuille.

              2. Millä ihmeellä Lund on koko energia-alan asiantuntija, kun ei ole ydinvoima-alaa edes opiskellut?
                Se, että on paneeli-/myllyuskovainen, ei ole todiste ydinoimaosaamisesta eikä Lundin julkaisulistassa ole yhtään ydinvoimaan oikeasti liittyvää julkaisua.
                40 vuotta vanhat puuhastelut eivät tee asiantuntijaksi nykypäivään ja tekniikkaan.
                Älä jauha paskaa, vaan todista väitteesi ihan julkisin tiedoin.

              3. Se, että Lund itse vetoaa 50 vuotta vanhaan opiskeluaikaansa, osoittaa sen ”asiantuntemuksen” puutteen kirkkaasti.

  10. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/ef217659-bc7e-4b28-9481-2966a91aafa2

    Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on Suomen energiaomavaraisuuden puolesta tyytyväinen, ettei venäläistaustaisen yhtiön merikaapelille koskaan myönnetty laskulupaa Suomenlahteen.

    Venäläishanketta puolusti voimakkaasti myös nykyisin Aalto-yliopiston teknillisen yliopiston professorina työskentelevä fysiikan professori Peter Lund.

    Turun Sanomien haastattelussa (19.4.2006) professori Lundin mielestä venäläisen sähkön toimitusvarmuutta epäillään perusteetta. Lund oli eri mieltä monista muistakin väitteistä, joilla kantaverkko Fingrid halusi estää merikaapelin rakentamisen Venäjältä Suomeen.

    Lund on sittemmin tunnettu paremmin Suomen ilmastopaneelin jäsenenä, vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden tutkijana ja puolestapuhujana.
    ———————————————-
    Vakavasti puhuen: Peter Lund näyttää olevan vesimeloniporukan (vihreä päältä, punainen sisältä) raskassarjalaisia.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Marko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *