Populistinen Sanna Marin

”MARININ populistinen sotatalous-retoriikka lähentelee perussuomalaisten entisen puheenjohtaja Timo Soinin sloganeita.” (IS)

Henkilö lähetti Suomen historian kalleimman tekstiviestin, henkilö ei ole PM tasoinen, henkilö elää uutta nuoruuttaan. Onko henkilö ihan väärässä tehtävässä. Kalliiksi tämä Suomelle on tullut.

65 vastausta artikkeliin “Populistinen Sanna Marin”

  1. Höpö höpö. Scholzin kanssa hän on tavannut, ollut suoraan puhelinyhteydessä useasti, ollut tekstiviestein. Tuppurainen on näillä täysillä hallituksen ja Marinin mandaatilla nevotellut tämän tuloksen.
    Opposition tyypillistä lööppikamaa, jota roskapuolue persut agitoi, kun eivät muuta itse asiassa osaa.

    1. Heikki The Populisti voi kirjoittaa tälle IS lehden toimittajalle ja avautua hänelle:

      ”Suomi ajaa ensi talveen sammutetuin lyhdyin. Kukaan ei tiedä, mitä on tulossa – ei hallitus eikä oppositio, kirjoittaa pääkirjoitus­toimittaja Timo Paunonen.”

    2. Sitä minä eniten ihmettelen, että kuinka tolkun suomalaisista on tullut Marinin kultin kannattajia, jossa kaikki mihin hän koskee muuttuu mirhamiksi ja hän ristiinnaulitsee itsensä meidän syntisäkkien tähden.

  2. Kännissä ja läpällä, mikä voisikaan mennä pieleen? Ai niin, eihän Samariini voi erehtyä, onhan hän kuitenkin Jumalasta heti seuraava, ylöspäin.

      1. Heikki kannattaa populistista Marinia. Onko seinällä kuva tästä ”Jumalasta”, kumarratko kuvalle? Tämä henkilöhän ei voi edes tehdä virheitä kun se tuntuu olevan joillekin jo uskonto ja jumalolento, ylivertainen!

        1. Kuvaa pitää kumartaa kun ei omaa ensimmäistäkään omaa ajatusta maailman menosta vaan toistelee kuin papukaija kulloinkin valtaa pitävien höpinöitä ja kun valta vaihtuu, vaihtuu myös toistelut oli ne sitten vaikka täysin päinvastaisia kuin tällä hetkellä.

            1. Ai miten ratkaisin energiakriisin, en tiedä, mutta ehkä en lähettäisi kännissä tekstiviestejä saksalaisille.

              1. Kännissä ja läpällä. Uudelleen eletty nuoruus tanssilattialla on in ja pop!

        2. Eikö Heidegger esittänyt, että sikäli jos tarkoituksenamme olisi saada jotakin omaa/ uniikkia ilmaistuksi, meidän tulisi hylätä kieli sen kaikessa kuvallisuudessa, joka on propagoitu merkityksettömyydeksi?
          Saksan kielen sana Bildung viittaa akateemiseen sivistämiseen, mutta sen suora käännös voisi olla kuvittaminen. Siis ihmismieli kuvitetaan. Ja asiantuntijat olisivat niitä, jotka kykenisivät käyttämään kieltä täsmällisesti.

          Kirjoittivatko jotkut eksistentialistit myöskin kulttuurimme kuvallisuuden ongelmallisuudesta — siis jotenkin niin, että vaikkapa maailmankuvissa olisi sitä vaaraa, että ne eksyttäisivät ihmisen ikään kuin synteettiseen todellisuuteen, jota sitten humanismin keinoin voisi vastustaa antamalla tietoista painoarvoa mekaaniselle, käsin kosketeltavalle todellisuudelle, joka pitää myös sisällään aistit.
          Toisaalta Heideggerilla taisi olla todella riemastuttavia näkemyksiä aitimisesta!

          Olen lukenut, miten eräät venäläiset futuristit ilmeisesti kehittivät Zaumin foneettisen entiteetin eräänlaisena kielellisenä kokeiluna, kenties tavoittaakseen jonkin täysin uuden äänisymboliikkaan nojaavan ilmaisumuodon.

          Yhtä kaikki itse jään vielä lueskelemaan sekä makustelemaan vaikkapa Heideggerin valometaforiikasta nostettua tätä ilahduttavaa ajatusta:

          „im Lichte des Seins das Seiende als das Seiende das es ist erscheine.“

          Olen feeliksissä, vaan en marengista niinkään. 🙂

        3. Marengista voisi myös tulla mieleen eräs propagandan mestaritar Leni Riefenstahl 1930-luvun Saksassa. Ja tässä kohden nimenomaan minulle kiinnostavaa on puhtaasti kielen suhde propagandaan, eivät ismit, sukupuoli eikä politiikka.

          Riefenstahlista toisaalta sekä siitä ajatuksesta, miten ihminen voi olla rakentamassa hirviötä, tuli minulle myöskin mieleen Frankenstein-tarinan kirjoittajan Mary Shelleyn elämästä kertova elokuva, jonka hiljattain areenasta katsoin, ja jossa kiintoisaa aatteellista pohdintaa.

          Meidän oma Chisu on tehnyt biisin samankaltaisesta kohtalokkaasta luomisprosessista:

          https://youtu.be/-G8QQkGRdKc
          (Chisu – Frankenstein)

        4. Siis vielä Heideggeriin sekä kielemme synteettiseen propaganda-potentiaaliin liittyen voisi mielestäni kysyä: kuinka narsistinen/ todellisuudesta irtaantunut meidän tämänpäivän sosiaalinen mediakin kuvalisuuden sekä itse-meemaavuutensa hyperbolisuudessa??

          Siinäpä vasta pähkinän kuoren siru hampaankoloon ja ientaskuun, josta tuskasta ei synny helmeä, vaan tulehdus ja mädännystä, kenties jopa nekroosi, jota kalvinistiset(?) sähköimpulssitkaan eivät herätä henkiin.
          Se on aika järkkyä, ellen väärin ole käsittänyt… miten kuvat korvaavat ihmisen mielikuvituksenkin.

          Mutta minkäs teet?

        1. Ei täällä sinun lisäksi kellään näytä koville ottavan, mutta koita jaksaa.

            1. Vaikuttaa ihan siltä, että ottaa nyt tosi koville. Koitahan vähän löysätä vannetta pääsi ympärillä niin kyllä se siitä.

            2. Heikki The Populisti ei kestä totuutta.

              Heikistä myös Kokoomus on väärässä mutta Vihreät ja Punaiset aina oikeassa

  3. Siitä, hyvä kirjoitus kokonaisuutenaan siinä:

    ”Miten tämän kokoluokan asiaa voi hoitaa vain tekstiviestillä?”
    MARKUS MÄKI
    JULKAISTU 09.09.2022 | 08:54
    (Verkkouutiset)

    Pia Kauman mukaan Uniper-neuvotteluissa oli kyse miljarditappiosta

    Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsen Pia Kauma kummastelee tapaa, jolla pääministeri Sanna Marin hoiti kesällä Uniper-neuvotteluita.

    – En vieläkään voi tajuta, miten tällaisen kokoluokan asiaa voi pääministeri hoitaa vain tekstiviestillä!! Saksalla on ollut liuta kovan luokan neuvottelijoita, niin kuin asian vakavuus vaatii, mutta ei meillä. Miljarditappioista kyse, Kauma toteaa Twitterissä.

    Pääministeri Marin antoi torstaina eduskunnalle ilmoituksen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin.

    Suomi, Saksa ja Fortum neuvottelivat heinäkuussa ongelmiin joutuneen Fortumin tytäryhtiön Uniperin pelastamisesta. Suomen puolelta neuvotteluja johti omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

    Pääministeri Marin kertoi eilen, että hän oli ollut neuvottelujen aikana yhteydessä Saksan liittokansleri Olaf Scholziin tekstiviestillä.”

    1. Ei taida hädin tuskin lyhyen matikan läpäissyt bileministeri edes tietää montako nollaa miljardissa on ja mitä ne nollat tarkoittavat 🤣

      1. Joskus hän on ollut kaupan kassana ja ihmettelen että hänet joku on kassan vaativaan duuniin valinnut, kun näyttää että helmitaulukin olisi hänelle liian vaikea yhtälö ymmärtää.

        1. En usko että hän on ihmisenä huono. Hän on vain väärässä tehtävässä tällä hetkellä. No, hänellä on aikaa tehdä tulevaisuudessa muutakin kuin PM:n hommia.

        1. No toisaalta Marinin kaltainen henkilö on pääministerinä ihan oikeassa tehtävässä sillä missä muussa duunissa voisi aina kun menee ihan huolella vituiksi syyttää jota kuta muuta tai leikkiä ajojahdin uhria ?

          1. Saas nähdä vuodattaako krokotiilin kyyneleitä kun vastaa välikysymykseen holtittomuuksistaan.

  4. Energiakriisi oli alun pitäen venäläiseen kaasuun sitoutuneen Saksan ongelma. Nyt suomalaisten varoin osallistutaan ongelman ratkaisemiseen.

    Fortumin (pääosin suomaisten omistaman) rahaa lensi kevyin perustein 8000 miljoonaa Uniperin tilille heti alkumetreillä – lisää menee koko ajan.
    Kiitos Fortumin johdon ja Marinin /Tuppuraisen.

  5. Täällähän on koko persukaravaani ja ohjastajina Turhapurot. On kuin rakkilauma, joka räykyttää, mutta ketään se ei pure. No sen verran voisi lieventää, että on kuin Suomen pystykorvat vitjan päässä, räykyttävät ja jälkeen jää vain paskakasoja.

    Muiden puolueiden valjakot ovat jalorotuisempia, ohjastajina Rovanperät. Ne ajavat pikataivaltaan ja välttävät kivikot.

    1. Ei voi kuin nostaa hattua noin järkkymättömälle, sokealle ja tosiasioista piittaamattomlle uskolle ja ”jumalattaren” ylistykselle.
      Ehkä tuohon hysteeriseen persukammoon voi ”samariini” todella auttaa…

    2. Heikki The Populisti tuntuu pitävän paskasta kun sitä se jauhaa joka jutussaan, kaikilla meillä on fetissi mutta että paska…

    1. Kerropa, kuka on muka minun mestarini?
      Edelleen on turha räksyttää persuista,koska en toistaiseksi ole persuja äänestänyt.
      Mielelläni kuitenkin kommentoin persuhysteerisiä heittojasi, koska se ärsyttää sinua ja miellyttää minua .

    2. ”Entä te vastuuta pakoilleen ”mestarinne” kanssa ?”

      Hmm…
      Tässä on hyvä esimerkki siitä miten henkilökulttiin hurahtanut uskoo muidenkin vastaavaan hurahtaneen.

      Ihan vaan ”uutisena”, henkilökultit ovat länsimaisissa vapaissa demokratioissa enemmistölle yhdentekeviä, mutta itänaapurin kaltaisissa maissa niillä on painoarvoa.

    1. Edellinen maksullinen juttu kokonaan kopioituna, vaikka on vähän pitkä, mutta asiaa:

      Analyysi: Suomalaismedian pitäisi ottaa mallia Saksasta ja selvittää julkisesti virheitään
      Suomessa ei ole tullut esiin vakavia väärennöstapauksia, mutta muita poikkeuksellisia riippumattomuusongelmia kyllä, kirjoittaa SK:n toimittaja Aurora Rämö.

      JOURNALISMI 7.9.2022
      TEKSTI AURORA RÄMÖ
      Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
      KUN saksalaiselle Der Spiegel -sanomalehdelle selvisi muutama vuosi sitten, että sen toimittaja oli ehkä keksinyt juttuihin lähteitä ja haastateltavia, se aloitti selvityksen.

      Claas Relotius, kolmikymppinen kansainvälisesti palkittu tähtireportteri, oli ehtinyt työskennellä lehdelle seitsemän vuotta ja kirjoittaa noin 60 juttua.

      Toinen toimittaja, joka oli ollut mukana työkeikalla Meksikon rajalla, oli alkanut epäillä Relotiuksen metodeja ja kertonut ajatuksistaan Der Spiegelille. Kun mitään ei ollut tapahtunut, toimittaja oli matkustanut Yhdysvaltoihin keräämään todisteita.

      Relotius kiisti ensin tiukasti, mutta myönsi sitten.

      Jo muutama päivä tunnustuksen jälkeen, joulukuussa 2018, Der Spiegel julkaisi kirjeen toimitukselta.

      Siinä kirjoitettiin, että Relotius oli kertonut keksineensä neljääntoista juttuun haastateltavia. Henkilöt olivat todellisia, poimittu muista medioista ja videotallenteilta, mutta Relotius ei ollut koskaan tavannut heitä. Moni artikkeleista oli voittanut journalismipalkintoja.

      Voiko väärennettyjä artikkeleita olla huomattavasti enemmän? kirjeessä kysyttiin. Ainoa, mitä pystymme toistaiseksi varmuudella sanomaan, on, että selvitystyö on vasta alkamassa.

      SELVITYS valmistui puolisen vuotta myöhemmin. Kolmihenkinen ryhmä oli käynyt kaikki jutut läpi ja tutkinut, oliko joku muu Der Spiegelin toimituksessa tiennyt sepitteistä tai osallistunut niiden tekemiseen.

      Ei ollut, mutta faktantarkistaja ja kaksi esimiestä irtisanoutuivat silti.

      Raportti on järkyttävä, lehti uutisoi, ja olemme aiheuttaneet merkittävää vahinkoa mielikuvalle saksalaisesta laatujournalismista.

      17-sivuinen selvitys on lähes yliperusteellinen.

      Siinä tarkistettiin myös kaikki vinkit muiden Der Spiegelin toimittajien jutuista. Eräs toinenkin toimittaja oli syyllistynyt kahteen vakavaan väärennökseen.

      Useiden muiden jutuissa oli vähäisempiä, mutta olennaisia epätarkkuuksia. Oli otettu dramaturgisia vapauksia ja jätetty tahallaan kertomatta ristiriitaisia faktoja. Näiden katsottiin olevan koko talon ongelma ja vaativan muutoksia tekemiskulttuuriin.

      Selvityskomissio antoi muutosohjeita: Faktat voittavat oletetun kirjallisen laadun. Kuvailujen tulee sisältää vain niin vähän adjektiiveja kuin tilanteiden ymmärtäminen vaatii; jokainen ylimääräinen vie kirjoittajaa lähemmäs fiktion rajaa. Tilanteiden rekonstruktio voi perustua vain tosiasioihin; päähenkilöiden tunteita tai ajatuksia ei voi rekonstruoida.

      Ja toimintaohjeita: Toimittajan on dokumentoitava tiedonhankintansa, kuvattava haastateltavansa, otettava yhteystiedot talteen ja pystyttävä todistamaan käyneensä väittämissään paikoissa. Tietoja on säilytettävä vähintään kaksi vuotta.

      Der Spiegel lupasi parantaa prosessejaan ja palkata asiamiehen selvittämään kaikkia mahdollisia journalistisia ongelmia.

      Media on täälläkin vastuussa lukijoilleen, mutta ilmeisesti vain silloin,
      kun asiat koskevat muita kuin sitä itseään.

      MONISSA eurooppalaisissa maissa medioilla on tapana kertoa avoimesti virheistään. Se on ihanne ja itseisarvo, jolla luotettavuutta perustellaan.

      Yhdysvalloissa rypeminen on mennyt niin pitkälle, että se on paikoin muuttunut omassa moraalisessa erinomaisuudessa kieriskelyksi, jossa virheiden myöntäminen ei olekaan osa normaalia prosessia vaan paatoksellisen merkittävä teko.

      Suomessa on kyllä lätkitty vuosikausia vastuullisesta journalismista kertovia logoja lehtien kansiin ja korostettu, että oikeat mediat tunnistaa siitä, että ne korjaavat virheensä, toisin kuin Julkisen sanan neuvostoon sitoutumattomat valemediat.

      Oikaisuja tehdään teknisin asiavirheperustein journalistin ohjeiden rimaa hipoen, mutta minkäänlaista avoimuuden tai läpinäkyvyyden perinnettä meillä ei ole.

      Media on täälläkin vastuussa lukijoilleen, mutta ilmeisesti vain silloin, kun asiat koskevat muita kuin sitä itseään.

      Kun suomalaiset päätoimittajat arvioivat hiljattain median suoriutumista pääministeri Sanna Marinia (sd) koskeneessa bilevideouutisoinnissa, he katsoivat sen onnistuneen ”hyvin”. Se on vähän kuin väittäisi horoskooppia väitöskirjaksi ja syyttäisi muita termeihin takertumisesta.

      Päätoimittajien oli seisottava juttujen takana, vaikka kansainväliset mediat kirjoittivat suomalaisten pohjalta etusivuillaan, että pääministeri oli osallistunut kokaiinijuhliin, ja Marin passitettiin huumetestiin. Siksi, että muutama Twitter-käyttäjä ja yksi toimittaja olivat mielestään kuulleet sekavalla mölinävideolla sanan ”jauhojengi”.

      Sen sijaan, että oikaisuissa ja jatkojutuissa olisi kerrottu tulkinnanvaraisuudesta näkyvästi ja avoimesti, toimituksissa pestattiin anonyymejä spektrianalyytikoita mittaamaan desibeliasteikoita ja pohdittiin vakavissaan, mitä jos Estonia olisi uponnut kesken Flow-festivaalin.

      Höperehdittiin Venäjän osallistuneen Marinin bileseurueen puhelimien ”hakkerointiin”, vaikka juhlijat olivat itse ladanneet videot omille sometileilleen.

      Hyväntahtoisesti tulkittuna päätoimittajien arviossa lienee kyse siitä, etteivät pomot koe voivansa syyttää epäinhimillisessä kiireessä juttuja suoltavia yksittäisiä toimittajia; ikään kuin vastuu virheestä ja julkaisusta olisi yksittäisten toimittajien.

      Virhe on prosessissa ja vastuu päätoimittajan, joka ei pysty korjaamaan prosessia.

      Kyvyttömyys kertoa omista asioista ei ole yksin Hesarin ongelma, se on alan käytäntö.

      ON mahdotonta kuvitella, että Suomessa tehtäisiin Der Spiegelin raportin kaltaisia julkisia selvityksiä vakavistakaan virheistä.

      Toinen saksalaislehti, Süddeutsche Zeitung, on kertonut jopa julkaisemattomien juttujensa ongelmista.

      Suomessa ei ole tullut esiin vakavia väärennöstapauksia, mutta muita poikkeuksellisia riippumattomuusongelmia kyllä.

      Helsingin Sanomat on roikkunut pian viisi vuotta esitutkinnassa ja oikeuskäsittelyssä joulukuussa 2017 julkaistun Puolustusvoimien viestikoekeskusta koskeneen jutun takia.

      Lokakuussa 2021 apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti syyteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Syytteeseen joutuivat artikkelin kirjoittajat ja vuorossa ollut uutispäällikkö, eivät toimituspäällikkö tai päätoimittaja.

      Syyttäjä vaatii vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta. Toimittajat kiistävät rikoksen.

      Hesarin johtoporras on muistutellut toimitusta pitkin matkaa, ettei toimitusprosessista tai mistään muusta juttuun liittyvästä saa puhua talon ulkopuolelle.

      ”Älkää siis osallistuko mihinkään spekulaatioihin kenenkään kanssa. Näin pidämme parhaiten huolta kollegoistamme”, johto viestitti tammikuussa 2018.

      Elokuun lopussa alkaneen oikeudenkäynnin myötä tapauksen esitutkinta tuli julkiseksi.

      Sen lisäpöytäkirjasta selvisi, että yksi syytetyistä toimittajista olisi kertonut Puolustusvoimille Helsingin Sanomien hankkimista tiedoista ja esitellyt tutulle upseerille toimituksen saamia asiakirjoja.

      Toimittaja ilmeisesti epäili jutun laillisuutta, muttei silti kieltäytynyt sen tekemisestä, vaikkei kenenkään tarvitse kirjoittaa mitään, mikä on vastoin lakia tai omaa ammattietiikkaa.

      Hesari kertoi lisäpöytäkirjan sisällöstä itse. Toimitus ei ollut jutun mukaan tietoinen toiminnasta.

      Lehden kannalta tieto on katastrofaalinen: toimittaja on saattanut levitellä lähdesuojan alaisia tietoja jutun kohteelle ja vaarantaa lehden riippumattomuuden.

      Oikeudenkäynnin kannalta uutinen oli hyvä. Hesarin puolustus saattoi nyt vedota siihen, että Puolustusvoimat oli tiennyt julkaisuaikeista, muttei ollut tehnyt mitään asian estämiseksi. Kuinka salaisista tiedoista siis saattoi olla kyse?

      Siitä Hesari ei ole kertonut, että Puolustusvoimat oli kyllä tehnyt rikosilmoituksen tietovuodosta keskusrikospoliisille ennen viestikoekeskusjutun julkaisua. Se on puolustuksen kannalta huono uutinen.

      Savon Sanomien mukaan ei ole tiedossa, johtuiko tutkintapyynnön tekeminen toimittajan omatoimisista upseeritapaamisista.

      Hesari ei ole myöskään kertonut hyllyttäneensä upseerille puhuneen toimittajan. Se ei ole selittänyt koko asiaa millään tavalla, vaikka entisen puolustusministerin Jussi Niinistön (sin) avustaja Petteri Leino on syyttänyt toimittajaa ”Puolustusvoimien naiseksi”, jonkinlaiseksi asevoimien myyräksi.

      Se ei ole kertonut edes selvittävänsä asiaa.

      MAINOS

      ×
      KYVYTTÖMYYS kertoa omista asioista ei ole yksin Hesarin ongelma, se on alan käytäntö.

      Kun on kyse omasta yhtiöstä ja toimituksesta, mediat tekevät tiedotteita, eivät uutisia, vaikka niiden tulisi toimia juuri päinvastoin.

      Vuonna 2013 Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion pitkässä ja monihaaraisessa poliisitutkinnassa tuli esiin, että Aarnio oli saanut sanella Suomen Kuvalehdelle itseään ja muita koskevien artikkeleiden sisällön. Hän oli ohjaillut juttujen tekemistä, lukenut ne etukäteen ja tehnyt niihin muutoksia.

      Suomen Kuvalehdestä kiistettiin ja kerrottiin muiden medioiden haastatteluissa Aarnion olleen vain lähde muiden joukossa.

      Asiaa käsiteltiin Hesarin rikostoimittajien kirjassa, mutta ei koskaan Suomen Kuvalehden sivuilla. Integriteettiongelmilla on tapana muuttua ”talon sisäisiksi”, vaikka ne kuuluisivat ennen kaikkea lukijoille.

      Toimituksissa tuijotellaan kattoon ja odotetaan, että kohu menee ohi.

      Meneehän se. Silti olisi alan uskottavuuden kannalta enemmän kuin toivottavaa, että Hesari päätyisi ennemmin spiegelmäiseen kuin suomenkuvalehtimäiseen ratkaisuun, kun se joskus käsittelee monimutkaista viestikoekeskusjupakkaa ja toimituksen sisäistä tietovuotoa.

      Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
      Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto

      Tilaa
      Oletko jo tilaaja?
      Kirjaudu sisään.

      1. Tilaa
        Oletko jo tilaaja?
        Kirjaudu sisään.

        No en tilaa! 😅😅😅

  6. On monia jotka kehuvat tai tuomitsevat Sanna Marinin ikäänkuin sokkona vain hänen puoluekantansa mukaan, ei tekojen tai tekemättä jättämisten.

    1. Marin on sanonut selvästi, että perussuomalaisten kanssa ei hallitusyhteistyötä lähdetä tekemään, joten se kertoo jo kaiken hänestä ja hänen ideologiastaan, joka on kotimaa vastainen.

  7. Ainoat populistit elää menneisyyttään ja ovat kaikki samassa puolueessa
    Vois sanoa että he elää menneisyydessä eivätkä pois pääse sieltä terv tepivaari

  8. Näillä näkymin pidättäydyn kritisoimasta Sannaa kunnes Suomi on de facto Naton jäsenmaa.
    Koirat haukkuvat, karavaani kulkee, ja Putinin trollit tuskin jättävät kiveäkään kääntämättä.

    1. Niin, voisiko tämä Manna Sarin tehdä vaan työnsä ja keskittyä vain siihen. Paljon ei kansa vaadi.

    1. Ohhoijjaa!

      Heikki The Populisti.

      ”Niin, voisiko tämä Manna Sarin tehdä vaan työnsä ja keskittyä vain siihen. Paljon ei kansa vaadi.”

      Sanoinko minä että työt on tekemättä.

      Olisiko ehkä fiksumpaa tuoda niitä asioita julki eikä leikkimistä ikiteininä…

      Nyt tämä henkilö on kaivannut itse itselleen kuoppaa. Ei kukaan muu…

    1. Yhteydet ja tavat yhteydenpitoon ovat valtioneuvoston mukaan luottamuksellisia. Niistä ei tarvitse kertoa, jos ei itse halua niitä avattaviksi.

      1. Niin..💤…henkilö itse kertoi olleensa yhteydessä vain TEKSTIVIESTILLÄ! .Hoidetaanko Suomen asiat tekstiviestillä …???

      2. ” Valtioneuvoston mukaan ..”. Toki näin, koska valtioneuvostonkanslia ei juurikaan piittaa julkisuus lain määräyksistä, vaan pimittää kaiken tiedon, joka ei ole omiaan kiillottamaan pääministerin kilpeä.

  9. ”Yhteydet ja tavat yhteydenpitoon ovat valtioneuvoston mukaan luottamuksellisia.” – ovat niin hävettäviä, ettei niitä kehtaa millään paljastaa

  10. Fortumin (pääosin suomaisten omistaman) rahaa lensi kevyin perustein 8000 miljoonaa Uniperin tilille heti alkumetreillä – lisää menee koko ajan.

    Kiitos Fortumin johdon ja Marinin /Tuppuraisen.

  11. https://www.is.fi/politiikka/art-2000009048625.html
    .
    Marin oli lomalla ratkaisevalla neuvotteluviikolla, eikä kommentoinut medialle neuvottelutulosta. Marinin esikunnasta viestitettiin tuolloin IS:lle, että asiaa kommentoi Tuppurainen.
    .
    MARININ rooli Uniper-neuvotteluissa on herättänyt kiinnostusta myös sen vuoksi, että Saksan liittokansleri Olaf Scholtz keskeytti Uniper-kriisin vuoksi kesälomansa.

    ***
    Hallitus siunasi Uniper-neuvottelutuloksen 21. heinäkuuta pidetyssä sähköpostikokouksessa. Pelastuspaketin sisällöstä tiedotettiin seuraavana päivänä.
    .
    [ Sähköpostia ei pidetä turvallisena tiedon siirtomuotona.]
    .
    SUOMEN poliittinen johto hyväksyi ratkaisun 21. heinäkuuta pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla käydyssä sähköpostikokouksessa.
    .
    Kokoukseen osallistuivat Marinin ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) lisäksi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk), työministeri Tuula Haatainen (sd), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), opetusministeri Li Andersson (vas) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr).
    .
    [ Kalliita akkoja .. + Lintilä (kesk)]
    .
    Muistiot vahvistavat: Saksa sai tahtonsa läpi Uniper-neuvotteluissa – Fortum pyysi apua ”korkealta poliittiselta tasolta”

  12. No, niinpä .. jospa Suomenkuvalehti ja hesari aloittaisivat homman omalta kohdaltaan

    https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/analyysi-suomalaismedian-pitaisi-ottaa-mallia-saksasta-ja-selvittaa-julkisesti-virheitaan

    Analyysi: Suomalaismedian pitäisi ottaa mallia Saksasta ja selvittää julkisesti virheitään
    Suomessa ei ole tullut esiin vakavia väärennöstapauksia, mutta muita poikkeuksellisia riippumattomuusongelmia kyllä, kirjoittaa SK:n toimittaja Aurora Rämö.

  13. Sanna Marin on ollut hyvä pääministeri, ei tule mieleen ketään parempaa. Ei mulla muuta.
    Ai niin, Timo Paunonen on propagandisti luokkaa ”tiltu”. Se vielä.

  14. ’Saksan liittokansleri Olaf Scholtz keskeytti Uniper-kriisin vuoksi kesälomansa.’

    ’Marin oli lomalla ratkaisevalla neuvotteluviikolla, eikä kommentoinut medialle neuvottelutulosta.’

    *
    Saksan kansan , 83 miljoonaa ihmistä, johtajan katsoi Uniper-neuvottelut niin merkittäviksi, että keskeytti lomansa.

    Suomen kansan , 5 miljoonaa ihmistä, velkavetoisen hallituksen johtaja ei katsonut asian olevan loman keskeytyksen arvoinen.

    ************************************************************
    https://www.is.fi/politiikka/art-2000009048625.html
    .
    Marin oli lomalla ratkaisevalla neuvotteluviikolla, eikä kommentoinut medialle neuvottelutulosta. Marinin esikunnasta viestitettiin tuolloin IS:lle, että asiaa kommentoi Tuppurainen.
    .
    MARININ rooli Uniper-neuvotteluissa on herättänyt kiinnostusta myös sen vuoksi, että Saksan liittokansleri Olaf Scholtz keskeytti Uniper-kriisin vuoksi kesälomansa.
    ***
    Hallitus siunasi Uniper-neuvottelutuloksen 21. heinäkuuta pidetyssä sähköpostikokouksessa. Pelastuspaketin sisällöstä tiedotettiin seuraavana päivänä.

  15. https://www.fortum.fi/media/2022/07/fortumin-tytaryhtio-uniperin-vakautuspaketista-ratkaisu-saksan-hallituksen-kanssa

    FORTUM OYJ SISÄPIIRITIETO 22.7.2022 KLO 12.45

    Fortum ja sen tytäryhtiö Uniper ovat sopineet Saksan hallituksen kanssa kattavasta vakautuspaketista taloudellisen avun antamiseksi Uniperille. Saksan suurimpana maakaasun tuojana Venäjän asettamat rajoitukset kaasun viennille Eurooppaan ovat vaikuttaneet kaikkein eniten Uniperin liiketoimintaan, ja sen myötä aiheuttaneet yhtiölle merkittävää taloudellista painetta.

  16. Ratkaiseva lause.

    ’ ..jonka avulla Uniper voi 1. lokakuuta lähtien siirtää asiakkailleen 90 % korkeammista kaasun hankintakustannuksista,”

    Voi siirtää – voi, mutta ei ehkä siirrä

    ’asiakkailleen 90 % korkeammista kaasun hankintakustannuksista,’ – partitiivi, siis vain osan – kuinka suuren osan?

    Miksi vasta 1. lokakuuta lähtien?

    ***
    https://www.fortum.fi/media/2022/07/fortumin-tytaryhtio-uniperin-vakautuspaketista-ratkaisu-saksan-hallituksen-kanssa

    Lisäksi Saksan hallitus on ilmoittanut aikovansa ottaa käyttöön mekanismin, jonka avulla Uniper voi 1. lokakuuta lähtien siirtää asiakkailleen 90 % korkeammista kaasun hankintakustannuksista,

    ***
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008956650.html

    TIETOA ei ollut siitä, kuinka suuren osuuden kaasun hinnasta Uniper saisi laskuttaa asiakkailta tai siitä, voiko maan hallitus turvata saksalaisia kotitalouksia kohtuuttomilta korotuksilta. Saksassa moni koti lämpiää kaasulla.

Vastaa käyttäjälle juhak Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *