Miten ihmeessä vain vasemmistossa on älypäitä ja kriittiseen ajatteluun pystyviä ?

Näitä esimerkkejä riittää, jotka herättävät ajatuksia olipa oikein tai väärin ja, miltä kannalta katsottuina.

Tähän revohkaan kuulu(i)vat Claes Anderon, Ilkka Taipale, Jörn Donner, Björn Wahlroos ja sankka joukko toimittajia kuten Hannu Taanila, Leif Salmen, Arto Tuominen, Hannu Karpo…

Nyt Anna Kontula haastaa.

Pistää miettimään tänä raakojen poliittisten ja muiden rosvojen aikana.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3f9d5cce-627d-404d-9827-7cb6fac3b366

67 vastausta artikkeliin “Miten ihmeessä vain vasemmistossa on älypäitä ja kriittiseen ajatteluun pystyviä ?”

  1. Moni pelkää yliälykkäitä persuja, jotka ymmärtävät, että meitä on petetty ja vaativat perustuslakituomioistuimen perustamista ja itsenäisyyden palauttamista.

    Tämä pelko voi olla syy siihen, että valehtelemalla manipuloidaan ymmärtämätöntä rahvasta PS-puoluetta vastaan.
    Kansanvalta koetaan uhaksi monella taholla. Puntit tutisevat.

    https://www.jormajaakkola.fi/

    1. Persut, jos jotkut, ryöstävät ihmisarvot ja rahat vallanhimossaan muka demokraattisesti.
      Jaakkola maalailee asioita laajalla pensselillä ja kuuluu tähän joukkoon.
      Persuäly keskittyy ihmisyyden alistamiseen ja rahan valtaan, piste ja huutomerkki päälle. !

      1. Nimenomaan noin ei ole. PS ei ole hyökkäävä vaan puolustautuva. Ei libertaari, vaan yhteiskuntaa korostava.
        Ehkä sinäkin olisi persu, jos ymmärtäisit heidän sanomansa.

        Hannu Taanila ja Esko Seppänen ovat heille tuttuja kriitikoita, jotka osaavat pysyä asiassaan.

  2. Ja mitä enemmän vasemmalla ollaan sitä enemmän ollaan kriittisiä ja älypäitä. Jostain syystä kulttuuriväen keskuudessa vasemmistolaiset ajatukset ovat suosittuja. Kulttuuriväki koostuu idealisteista.
    Mutta onko liika idealismi hyväksi politikassa kokonaisuuden kannalta onkin sitten eri juttu. Voiko maalaisjärki, realismi ja idealismi asua samassa ihmisessä? Voiko idealismi täyttää vatsan ja tuoda katon pään päälle.
    I

              1. Eikös raha ole lähinnä rahaa ruinaavien pääideologia.

    1. Idealismilla ei elä, mutta sillä voidaan ohjaa sitä, että riittävää vatsantäytettä riitäisi laajasti mahdollisimman monelle jaettavaksi.
      Pohjoismainen hyvinvointi-idea sen on luonut. Nyt sitä ollaan murentamassa oikein lekalla.

      Mutta, että ajattelu ja kriittinen ajattelu tuo uutta eri rintamilla. Ei vanhat vain rahan virret.

      Taiteilijat, kirjailijat, muusikot, filosofit luovat uutta, eivät poliitikot.

      Puoluepoitiikan sana tarkoittaa vain puolueellista näkökulmaa ajaa ja ottaa vain omat edut päällimmäisinä.

      1. Että on idealisteja se on varmasti hyvä, ei kai sitä kukaan kiellä. Tärkeää on vaan että mikään idealismi ei saa yliotetta yhteiskunnassa, ei edes vasemmistolainen.
        Huomattava että enin osa idealisteista ei ole poliittisesti sitoutuneita ja poliittisesti ulospäin suuntautuneita, onneksi.

        1. Pidän idealismista, joka kannattaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja
          se ei kuulu enää oikeiston repertuaariin. Se on ajautunut niin oikealle vain ja ainoastaan ihmisen alistamiseen rahantekokoneeksi.

    2. Ehkäpä kommunismi on läpäissyt länsimaat, tai tällainen välineellinen suhtautuminenhan kaikkeen pelkkänä kulutettavana resurssina lienee ollut Marxilaisen tuotantovälineiden yhteisomistajuudenkin taustalla, että kaikki on vain käyttötavaraa, jollainen asennoituminen sopii ilmeisesti myös oikeistolaiseen pikku-amerikkalaiseen Suomeen ja palvelee länsimaista kapitalistismia ja meidän keskiluokkaisia porvareitamme, joille mukavampaa on rutinoitua kuluttajiksi kuin vaivata itseään epämukavalla ajattelulla, filosofialla tai epäkäytännöllisellä idealismilla?

      1. Itse löysin oman vasemmisto-älykköni, joka sitten olikin älykäs ja monilahjakas/ terävä — mutta hän ei myöskään kunnioittanut mitään eikä ketään, joten isosti metsään meni.
        Tuon jälkeen on vaikeaa innostua kenestäkään kädenlämpöisemmästä; ja toisaalta hurahdin hänen myötä itse vasemmistolaisiin arvoihin niin, että oikeisto lähinnä nykyään ällöttää.

        1. Myönteisenä tuossa myöskin se itseni kannalta, että kun toinen oli niin kaiken yläpuolella, niin kylmän terävä ja pöyristyttävän karsea, uskaltauduin lopulta itsekin ilmaisemaan ajatuksiani murehtimatta enää juurikaan siitä, mitä muut ajattelevat. Lähellekään sitä henkisen väkivallan tasoa en kuitenkaan itse koskaan voisi edes halutessani päästä, mihin oma vasemmisto-älykköni heittämällä ylsi. Mutta kuten usein elämässä: meidän suurimmat vahvuutemme ovat myös samalla suurimmat heikkoutemme. Totaalinen kunnioittamattomuus auktoriteetteja kohtaan johtaa myös massiivisiin ongelmiin lähisuhteissa.

  3. Lukekaas muuten Anna Kontulan IL:n linkin alta mm. kohta väittelystä Häkkäsen kanssa. Siinä ovat ihmisfilosofia ja sodan voittajan raakuus vastakkain.
    Älkää ottako kantaa sen syntymisen syihin ja lopputulojen silloisiin vaihtoehtoihin, ne tiedetään.

    1. Kontula on idealisti parhaasta päästä, mielenkiintounen, antaa ajattelun aiheita.
      Heikkiä ärsyttääkseni poimin tämän irrallisen lauseen Kontulan suusta: ”Demarithan ovat sitä mieltä, että kaikki mitä valtio tekee on hyvää ja oikein noin lähtökohtaisesti ja kaikki, mitä saadaan valtion kontolle, on aina edistystä” tästä tykkäsin koska olen samaa mieltä.

      1. Ei nykydemarikaan sitä valtion kaikenkattavaa aja missään nimessä, vaan sitä, että yksityiset ovat mukana voimakkaasti tuottamassa palveluja, mutta yhteiskunnallisesti tärkeimmät valtion johtamisjärjestelmässä kuten Sydänsairaala, Coxa ja yksityiset terveydenhoitopalvelut. Vesi, tiet, rautatiet ja muu ydininfra. Energiasektori on karannut muille maille vierahille.

    2. Olen lukenut Anna Kontulan kirjan ”Pikkuporvareista”, Hyvin se on kirjoitettu ja jäsennelty, Kirjallisuus – ja lähdeviitteitä on jokseenkin yhtä paljon kuin kirjassa sivuja. Saattaa kirjassa olla muutamia ajatuksia ihan Kontulan omastakin päästä. Mutta kuten todettua, huolellista työtä.

  4. ”Marin ja Saarikko kuuluvat nuorten huippujohtajien globaaliin verkostoon, joka tukee talousjärjestelmän “nollausta” – professori: Sidonnaisuus olisi ollut syytä ilmoittaa.

    Young Global Leaders -jäsenyys antaa nuorille johtajille mahdollisuuden verkostoitua muiden äärimmäisen menestyneiden ihmisten kanssa. Mutta jäsenyys voi altistaa myös vaikutusyrityksille.” – Yle uutiset 19.9.2021.

    Tämä maailman talousfoorumi, jonka jäseniä Sanna ja Annikakin ovat on superrikkaiden hyvävelikerho. Aika hyvin entiseltä Siwan kassalta, siis muiden meriittien lisäksi.
    (Että näin apinaa koijataan😉.)

  5. Ovatko Jukka Hankamäki, Tapio Puolimatka, Timo Vihavainen. Jordan B, Petersen, – vain muutamia mainitakseni muka vasemmistolaisia.

  6. ”Irtisanoudutko rasismista?” on hypersofistinen kysymys. Se ei suinkaan kumpua kysyjän tiedonhalusta. Juu, jaa, toki, ei, tavallaan, ööh, miten niin, häh ja olkoon menneeksi johtavat samaan näennäisdebattiin. Irtisano vuokrasopimus ja työsuhde, joita et ole solminutkaan. Ota avioero ennen ensitreffejä alttarilla. Perustelut eivät parane sadoilla sanoilla. Senpä huomasivat poliitikot ”kohujen” kesänä.

    Suomen ”tietoyhteiskunta” 2023 häviää älyllisyydessä valovuoden antiikille. Hengen valo taittui sokaisevan kirkkaaksi pimeydeksi. Väite ”elämme uutta keskiaikaa” loukkaa varhemman keskiajan hengenmiehiä, jotka pohtivat, laskivat, päättelivät ja todistivat kaikenmoista.

    tps://www.pirkanblogit.fi/wp-admin/post.php?post=70237&action=edit
    ———————————————————————-
    Myöhään eilisiltana tuli verkkoon ja katsoin ip-lehdet ja Uuden Suomen ja Pirkan Blogien annin – ei suurempaa uutta auringon alla. Kaipasin jotain puhuttelevaa illan ratoksi ja kas! verkkolehti Sarastuksesta löysin tämän Teemun, sanoisiko mellevän kirjoituksen.
    Teemu kirjoituksen yksi hyvä puoli on se, että hän ei juurikaan lörpöttele. Tiivistä hyvää tekstiä.

  7. Palataan itse otsikon aiheeseen.
    ”Miksi ihmeessä vain vasemmiston…” ?
    Eli ihmiseen, oikeudenmukaisuuteen, filisofiaan, taiteilijoihin jne. yhteiskunnan kehityksen moottoreita.

  8. Jos sopii,
    Assosiaation viekas kettu heitti minut pohtimaan lukemiani romaaneja. – Martin Eden on minusta pirun hyvä romaani. Sehän on jonkinlainen versio Jack Londonin omasta elämästä. Kasvukertomus työläisluokkaisesta nuoresta miehestä, joka päättää tulla kirjailjaksi. Tie on kivikkoinen, mutta Martin Edenin yksi innoittaja on rakkaus naiseen. Kova motiivi.
    Minä pidän onnellisista lopuista, mutta jostain syystä London halusi kirjaan kyynisen, suruvoittoisen lopun.
    Haluisiko London romaanillaan mm. irvailla Nietzchen yli-ihmisoppia, johon hän itse oli enemmän tai vähemmän hurahtanut? Näinkin olen kuullut.

    Tietenkin olisi leegio hyviä lukemiani romaaneja, mutta koska Martin Eden halusi tulla, annoin sen tulla.

  9. Kontula on erinomainen ajattelu. Tuon listan muissa nimissä on sen verran hirveitä rikollisia että en paljoa referoisi. Tuomiojan laskisin kyllä ajattelijaksi vaikka vähän pöhköjä ajattelikin.

    Kirjoittaja tuo erinomaisesti esille sen ongelman, mikä syntyy kun tehdään yliopistoista yhden aatteen suojapaikkoja. Ajattelu kaventuu ja jos ei ole opponointia, mennään metään.

    Toisaalta, oikealta puolen on myös yritystä

  10. En tunne tuota kirjaa, mutta heitänpä poleemisen ajatuksen.
    Miten ihmisen ajattelu muotoutuu ?
    Tuleeko se omakohtaisten kokemusten kehittämänä ja niistä ajatuksen muodostajina,
    vai tuleeko se muiden kokemuksista, kirjoista, viisauden lähteistä ja koulutuksesta.

    Claes Anderson oli tasokas urheilija, runoilija, kirjailija, psykiatri, lahjakas jazz-pianisti, poliitikko, ministeri eli harvinaisuus, vasemmistolainen, erittän lukenut ja sivistynyt

    Jörn Donner, monialainen seikkailija, elokuvamies, runoilija-kirjailija, omatyylinen filosofi- vasemmistolainen, wetääin laaja-alainen, lukenut ja sivistynyt

    …jne. ?

    1. Paljon myöskin varmaankin perhetaustat ja ihmisen omat vanhemmat näkyvät meissä, halusimmepa tai emme — usein olen ihailemieni miesten kohdalla kriittisesti pohdiskellut itselleni, että missä määrin todella olen ihastunut heihin itseensä, ja missä määrin vaikkapa rakastanut/ tykännytkin siitä, miten heidän äitinsä/isänsä vaikutus heijastuu heissä, jolloin osa rakastumisesta onkin rakastumista jonkun miehen äitiin. Se on aika hurjaa oikeasti, kun syvällisesti ja rehellisesti perkaa asioita.

  11. ”Miten ihmeessä vain vasemmistossa on älypäitä ja kriittiseen ajatteluun pystyviä” – tarkoittaa aina toisten kustannuksella maailmaa parantavia ja yhteiskunnallisia lusmuja…

    1. Hyvä kysymys. Ajatellaan toisinpäin, kuinka voisivat kaikki älykkäät ajattelijat olla vasemmistolaisia. Kuvittelisi että parhaaseen objektiivisuuteen pääsee ajattelija joka ei sovi eikä sovittaudu mihinkään formuun

      1. Niinpä, vaan punaideologiaan uskovan mielestä vain nämä ovat tällaisia ”älykkäitä”…

        1. Juhak:n, mittari on se, mitä rahalla saa ja hevosella pääsee ja kulutuksen paskavana, perässä, muulla niin väliä. Voi pyhä älyn yksinkertaisuus.

      2. Matti, tuo on totta, mutta inhimillisyys kun piirtyy sosiaalisen oikeudentunnon ja myös luonnon arvomittarein kautta oli se sitten mitä suuntausta tahansa.

        1. Liika inhimillisyys saattaa johtaa yhteiskuntaan millainen nyt on esimerkiksi Kuubassa.

          1. Ei Kuuba ole mikään mittari, se on kommunistinen diktatuuri kuten Venezuela, Kiina jne.. Ei niillä ole mitään tekemistä vasemmistolaisen ajattelun tai edes Marxin teorian kanssa. Se on pahinta kommunismia kuten NL aikanaan.

    2. Näyttää tuo juhak:n kommentti edustavan alinta ajattelun ja rahavaunun raskauden tasoa, mitä ihmisen päässä voi liikkua. On parempi ettet jatka ”älynväläyksilläsi” täällä.

      1. Kun on 70-luvulta alkaen seurannut tuota vasurien sokeaa uskovaisuutta, neukkulan hysteeristä ylistämistä, Maon kansanmurhan kritiikitöntä hyväksymistä jne. jne, ei voi tulla muuhun johtopäätökseen.
        Älykkäät olisivat myöntäneet nuo massamurhat ja muut tosiasiat, mutta vasurit eivät.

        1. Puhut aidan seipäistä etkä asiasta.

          Ei Kuuba ole mikään mittari, se on kommunistinen diktatuuri kuten Venezuela, Kiina jne.. Ei niillä ole mitään tekemistä vasemmistolaisen ajattelun tai edes Marxin teorian kanssa. Se on pahinta kommunismia kuten NL aikanaan.

  12. ”Paneelin puheenjohtajana toimineen filosofian väitöskirjatutkija Paula Rauhalan mukaan marxismi-leninismi on ollut Marxin kirjoitusten väärin tulkintaa. Marx ymmärretään yhä usein tahallaan ja poliittis-historiallisen painolastin vuoksi väärin.

    – Marxismi-leninismi ei ole lähellä Marxin ajattelua, koska ensin mainittu on ideologiaa kun Marx taas oli poliittisesti sitoutunut tutkija. Marx ei kirjoittanut sosialismin mallia tai utopiaa, Rauhala sanoo.

    Marxin idea oli pyrkiä sellaisten olosuhteiden luomiseen, joissa ihmisen persoonallisuus voi vapaasti kukoistaa. Teollisen yhteiskunnan kehittyneiden tuotantovälineiden hedelmien jakaminen oli väline tällaisten olosuhteiden luomiseen. Marx uskoi, että kapitalismin saavutukset luovat luo tuotantovoimat, jotka mahdollistavat hänen tavoitteensa, eli työpäivän lyhentämisen ja vapauden lisäämisen. Jos sosialismia yrittäisi luoda ennen kuin aika on kypsä, seuraisi vain kurjuuden yleistyminen – kuten reaalisosialistisissa kokeiluissa usein tapahtui.

    – Kapitalismin sisäinen teknologinen ja yhteiskunnallinen kehitys loisi Marxin mukaan mahdollisuuden siihen, että työväenluokka voi ottaa tuotantovälineet haltuun ja lyhentää työpäivää merkittävästi. Marx antoi vapauden käsitteelle konkreettisen sisällön: se on vapaa-aika, Rauhala sanoo. – –

    Marxin ja kapitalismin kritiikin noususta on puhuttu 2007 alkaneen laman jälkeen, ja Marx-kiinnostus on liitetty talouden kriisikausiin. 1990-luvun uusliberalismin vastainen liikehdintä ei johtunut siitä, että taloudessa olisi mennyt huonosti. Siksi ei voi olettaa, että kapitalismin kritiikki liittyisi vain talouskriiseihin, oli se marxilaista tai ei. Marx katsoi, että kapitalistinen talousjärjestelmä on lähtökohtaisesti epävakaa. Kapitalistisen järjestelmän talouskriisit ovat yllättäneet uusklassisen taloustieteen monta kertaa.

    – Kukaan ei ole ollut niin oikeassa kuin Marx siinä, että kapitalismin historia on talouskriisien historiaa, vaikka tietenkin joukossa on ollut voimakkaan kasvun kausia. Ennen vuonna 2007 alkanutta talouslamaa kuviteltiin yleisesti, että talous on pysyvässä kasvussa, sanoi sosiologian professori ja Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin paneelissa.

    Talouskasvusta, teknologisesta edistyksestä ja niitä jakaneista sosiaalidemokraattisista hyvinvointivaltioista huolimatta taloudellinen epätasa-arvo on yhä kapitalististen talouksien keskeinen piirre maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Maailmantalous on IMF:n mukaan vuonna 2018 kasvussa, mutta niin on myös eriarvoisuus. Talouskasvusta hyötyvät eniten rikkaimmat. 8 miestä omistaa yhtä paljon kuin 3,6 miljardia köyhintä maailmassa, ja rikkain prosentti omistaa enemmän kuin loput yhteensä.

    Kapitalismin kaataa todennäköisemmin ympäristökatastrofi kuin järjestäytynyt työväenliike —

    Marx katsoi, että kapitalismin perusristiriita on omistavan luokan ja työväenluokan sovittamaton intressiristiriita. Omistavan luokan etu on kasata pääomaa ja työväenluokan etu on lyhentää työpäivää. Nämä intressit ovat yhteen sovittamattomat, ja panelistien mukaan yhä relevantti yhteiskunnallisen konfliktin lähde ja siten yhteiskuntatutkimuksen lähtökohta.

    Eriarvoistumiskehityksessä on kapitalismin seuraavan kriisin mahdollinen siemen, Melin sanoo.

    – Nyt ollaan kohdassa, jossa kapitalismin luonne on olennaisesti muuttunut. Finanssipääoman yhteiskunnallisen ja taloudellisen voiman kasvu ja sitä tukeva päätöksenteko on aiheuttanut tilanteen, jossa eriarvoistuminen on noussut megaluokan asiaksi. Eriarvoistuminen on sellaista, että emme ymmärrä sen mittakaavaa.

    Toinen maailmansota puhdisti Melinin mukaan kapitalismia rankasti, koska siitä seurasi hyvinvointivaltiokehitystä ympäri Eurooppaa. Kapitalismia ravisteleva seuraava konflikti saattaa olla Melinin mukaan esimerkiksi ympäristökatastrofi.

    – Uudenlaisesta ympäristöajattelusta syntyy sellaisia voimia, jotka vaikuttavat tuotantotapoihin ja tuotannon jakoon.

    Filosofian väitöskirjatutkija Lauri Lahikaisen mukaan on yksinkertaistus, että kapitalismi olisi johtanut keskiluokkaistumisen nousuun. Lahikaisen mukaan keskiluokkainen elämäntapa on tullut Suomessa mahdolliseksi monille palkkatyötä tekeville erilaisten järjestäytyneen työväenliikkeen kamppailujen ja neuvottelujen tuloksena.

    – Voidaan ajatella, että keskiluokkaistumiseen ja tasaisempaan tulonjakoon on johtanut kapitalistisen järjestelmän sisällä käyty luokkataistelu. Esimerkiksi Päivi Uljaan tutkimuksessa suomalaisen hyvinvointivaltion synnystä 1950-luvulla on tästä näyttöä.

    Usein kapitalismin kritiikkiä kritisoidaan viittaamalla historiaan, jossa ei-kapitalistiset järjestelmät ovat olleet epädemokraattisia. Lauri Lahikainen muistuttaa, että kapitalismi ja demokratia eivät kulkeneet historiallisesti käsi kädessä.”

    (https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/04/24/marx-on-ajankohtainen-koska-maailmantalous-kasvaa-mutta-kasvu-jakautuu-epatasaisesti/)

      1. En ole lukenut mutta on ymmärtääkseni aiheuttanut oikein tai väärin tulkittuna maailmassa hirvittävästi nälkää, kuolemaa ja kurjuutta

        1. Se on teoriaa, joka on osoitettu oikeaksi, jossa on aina ratkaisematon ristiriita pääoman ja työn tulosten välillä. Mutta teoria on oikein, toteutus vaan ei toimi, koska ahne ihminen on sen riiston määräävä osapuoli.

            1. Just noin.
              Mutta Marx onkin talousfilosofiaa, joka ei käytännössä toimi erilaisten vahvuuksien ja heikkouksien ihmisten joukossa.
              Ei sitä, joka mittaisi ja toteuttaisi käytännössä yhteiskunnan ihmisten luoman järjestelmän oikeudenmukaisuutta.
              Se on meidän käsissämme, jota henkevät filosofit ja poliitikot muine päättäjineen voivat ohjata oikeaan suuntaan.

      2. Kallen lisäarvoteoria on älyä omaavan mielestä jalkapuoli.

  13. ” – – Koordinaatisto, Marxin luomus, on monella tapaa omalaatuinen. Se on paradoksaalinen sekoitus konkretiaa ja spekulaatiota, täsmällistä tosiasia-analyysia ja henkeäsalpaavaa apriorismia. Kuten niin moni ajattelija ennen häntä, Marx uskoi olevansa tiedemies, vaikka tosiasiassa sittenkin on – hyvässä tai pahassa – filosofi. Marx on metafyysikko ja utopisti enemmän kuin itse kuvittelee. Hänkin keinuu vetten päällä, tukenaan oma uskonsa.
    Se usko on rajaton ja vakaa; sen uskon takaa erottuu Hegelin häikäisevän itsevarma hahmo. Hegelin väistämättömyydellä kyllästetyn maailmankuvan absolutistinen runko on Marxin ajattelun pohja, Graniitinkova usko oman näyn oikeuteen; sille Marx – kuten Hegel – järjestelmänsä rakentaa.”( Sivu 352.)
    Lähde: Filosofi Ea Saarisen teos ”Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle – Sokrateesta Marxiin” (1985).

    1. Blogin aloitus lähti Anna Kontulan ajatuksista, joka osoittaa sen, että on harvassa joitakin päätään pidempiä poliitikoitakin, jotka osaavat ajatella laajasti.
      Ja, että se ajattelun korkea taso, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisperiaatteissa on merkille pantavaa juuri näkyvissä vasemmistopoliitikoissa, ei rahan valtaa palvovissa oikeistopoliitikoissa.

      1. Minusta tuntuu hyvin vahvasti, että sinä olet oikea losija, kun et pysty mitään uutta luomaan, vaan rikkomaan hyvin rakennetun ja haastamaan riitaa asiasta kuin asiasta.
        Siinä täyttyy yhteiskunnan pahimnan loisijan tunnusmerkit ml. kateus. Se vaatii rahaa korjata tuo tarpeeton sairaus.

        1. Mitähän olen rikkonut?
          Poliittisten valheiden paljastaminen rikkoo vain sen valheen esittäjän utopian.

          1. Sinänsä tuo sinun jatkuva rähisemisi persuista on nimenomaan sitä rikkomista.

  14. Kontula ei ole taloudellisesti rippuvainen joten se aatekin alkaa hämärtyä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *