Demilitarisoitu Ahvenanmaa vahvistaa Suomen turvallisuutta?

Ainakin sitä mieltä näyttää olevan presidentiksi pyrkivä Alexander Stubb, joka sanoi Radio Ålandin haastattelussa Suomen turvallisuustilanteen olevan hyvä mm. siksi että Ahvenanmaa on demilitarisoitu.  Myös presidentiksi pyrkivä Hjallis Harkimo ryöpyttää Stubbia tästä ankarasti ja sanoo ettei Stubb ymmärrä mitään.

Myös ulkoministeriö esittää Ahvenanmaan demilitarisoinnin säilyttämistä koska sen purkaminen olisi ”juridisesti hankalaa”. Tutkija Charly Pasternak totesi tuohon: ”Toivottavasti se ei ole totta koska muuten se tarkoittaa että viranomainen ei halua vahvistaa Suomen turvallisuutta koska se ’olisi hankalaa'”.

Kyllä tuon ulkoministeriön kannan ymmärtää kun eikös ulkoministeri ole joku ”puna-Erkki” mutta presidentiksikin näkyy pyrkivän kaikenlaisia viher-vasemmistolaisia. Voi myös olla, että kaiken takana on Sanna Marin joka ohjailee asioita.

12 vastausta artikkeliin “Demilitarisoitu Ahvenanmaa vahvistaa Suomen turvallisuutta?”

  1. Samasta asiasta Harkimon mielipiteen mukaan näköjään kirjoitin. Noh, tämmöistä.

  2. Eikö siis ole soveliasta se, että ulkoministeriön virkamiehet toteavat asian olevan juridisesti hankala?

    Virkamiehet toimivat virkavastuulla, joten eivätkö he syyllistyisi virkavirheeseen mikäli eivät toisi esille asiaan liittyviä faktoja?

    https://yle.fi/a/74-20053192

    1. Totta kai voi sanoa, että se olisi hankalaa. Mutta kun sanotaan, ettei siihen kannata ryhtyä, koska se olisi hankalaa, se on eri asia. Aivan kuten Charly Pasternak toteaa, jos luit aloitukseni.

  3. Harkimohan haluaisi lopettaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja häätää Venäjän lähetystön sieltä. Tuskin se Putinia miellyttäisi.

  4. Voisihan ilmoittaa Kremliin, että jos Suomen vastainen kälätys ja baldurointi ei lopu, niin saavat koota kimpsunsa Ahvenanmaalta ja muualta Suomesta.

  5. Tässä vakavassa diplomaattisessa asiassa on käynnissä ”populistinen huutoäänestys” niistä sieluista, jotka aiasta eivät tiedä mitään paitsi Å:n.
    Se ratkeaa hyvässä järjestyksessä, kun annettu kokonaisselvitys valmistuu.

    1. Tässä vakavassa diplomaattisessa asiassa on käynnissä ”populistinen huutoäänestys” …

      Hmm…

      ”Ahvenanmaan asema on poikkeuksellinen, sillä demilitarisionti on vahvistettu useissa valtiosopimuksissa.

      Ensimmäisen kerran se kirjattiin rauhansopimukseen 1856 Krimin sodan jälkeen. Seuraavan kerran asia vahvistettiin 1920-luvulla, kun sovittiin Ahvenanmaan kuulumisesta Suomeen.

      Kolmannen kerran asiasta sovittiin talvisodan jälkeen, ja se kirjattiin toisen maailmansodan jälkeisiin sopimuksiin. Samassa yhteydessä kirjattiin valtiosopimukseen myös, että Neuvostoliitto voi pitää Ahvenanmaalla konsulaattia.

      Ylen lähteiden mukaan ulkoministeriön kanta ei ole täysin kiveen hakattu. Siihen on kuitenkin päädytty siksi, että Suomi kannattaa sääntöpohjaista järjestelmää, jossa valtiosopimuksista pidetään kiinni. Ahvenanmaan asema on sidottu niin monin kansainvälisin sopimuksin, että sen purkaminen olisi mutkikasta.”

      https://yle.fi/a/74-20053192

  6. Ahvenanmaan demilitarisointiin liittyvät sopimukset ovat muinaisesta maailmasta. Kaikki ne tekijät, joiden takia sopimukset tehtiin, ovat kadonneet. Sitoumuksetkin on annettu pääosin valtioille ja järjestöille, joita ei enää ole.

    Ensimmäinen liittyy Krimin sotaan. Suomi oli osa Venäjää. Ahvenanmaata oli käytetty puolustautumaan Britannian laivastoa vastaan. Britannia ilmeisesti halusi, ettei Venäjä voi linnoittaa Ahvenanmaata. Olemmeko yhä osa tsaarin Venäjää jota pitää puolustaa Brittien laivoilta vai miksi tämä muinainen sopimus muka sitoo meitä?

    Toisen kerran sitoumus Ahvenanmaan demilitarisoinnista annettiin kun Kansainliitto ratkaisi Suomen ja Ruotsin kiistan saaren omistuksesta. Suomi sai pitää Ahvenanmaan, mutta sille oli annettava itsehallinto. Kukaan ei ole viemässä Ahvenanmaan itsehallintoa, mutta Ahvenanmaan paikallisjohdossa on samaa naiviuden vikaa kuin ruotsalaisissa. Eräskin uskoo, että Venäjä kunnioittaisi Ahvenanmaan demilitarisointia. Samalla kuitenkin vaaditaan, että Suomen on puolustettava Ahvenanmaata. Suomi antoi lupauksen Kansainliitolle jota ei enää ole. Parin naivin ahvenanmaalaisen takiako on pidettävä kiinni älyttömästä sopimuksesta joka vaikeuttaa saaren puolustamista jota ne naivitkin kumminkin vaativat? Vaikea on uskoa että Ruotsikaan vastustaisi Ahvenanmaan varustamista koska se sijaitsee Ruotsinkin kannalta strategisesti elintärkeässä paikassa.

    Sitten on vahvistettu sopimuksia demilitarisoinnista Neuvostoliiton kanssa. Ne sopimukset tähtäsivät Suomen tekemiseen avuttomaksi Neuvostoliiton hyökätessä. Neuvostoliittoa ei enää ole eikä meidän tarvitse ryömiä avuttomana Venäjän edessä. Noilla sopimuksilla ei pitäisi olla mitään arvoa.

    Ketäs meillä nyt onkaan näitä puna-vihreitä jotka selittelevät ja menevät näiden vanhentuneiden sopimusten taakse?

    Ahvenanmaa ei juuri nyt ole uhattuna kuten ei Suomikaan, mutta pitäisi pystyä katsomaan tulevaisuuteen eikä roikkua menneen maailman sopimuksissa. Kas kun ei vielä löytyisi joku Kustaa Vaasan Hansaliiton kanssa tekemä sopimus olla viemättä kanuunoita Ahvenanmaalle….

    1. Minä uskon sotilas-poliittis-diplomaattiseen kokonaisarvioon, jonka Suomi tekee kuuluessaan Natoon. En siviilihuutoon. En yksittäisiin värittyneisiin ”asiatuntijalausuntoihin”.

  7. Harkimo puhuu paljon, mutta hän edelleen pyörittää putinin rahoilla toimintaansa. Hänen puheiden arvo on siten nollan alapuolella.

    Ryssän pelko on tyhmyyden alku.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *