Ei kai taas

Ensin jenkkilä, sitten Brasilia ja muutama pienempi versio välissä. Mikä se on ettei vallankaappauksia tai edes niiden yrityksiä tehdä siellä missä pitäisi, kuten erään ex-vakoojatoimiston sihteerin kotimaassa?

Noh, yritettiin sitä Turkissa mutta sulttaani osasi katkoa päitä nopeammin kuin kapinoitsijat ehtivät tuoda uusia.

Vaan mitä Brasiliassa seuraavaksi? Se, että poliisi ei ole saanut rettelöitsijöitä aisoihin kertoo jo jostain. Monetko hautajaiset siellä pidetään?

Entäpä jos Unkarissa jossain kohtaa kansa äänestäisi diktaattorin mukaan väärin?

Vähän huolestuttaa tämä meno että jos ei vaalit kelpaa niin poltetaan parlamentti.

4 vastausta artikkeliin “Ei kai taas”

  1. Kyllä tulee mieleen että maailma on seonnut ja järki olisi liian monella jäässä terv tepivaari

  2. Sattui taannoin jostakin silmiin hieman poleeminen ja kärjistetty luonnehdinta siitä miten tuomioistuimissa asioivat voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

    1. Rikkaat, jotka pystyvät käyttämään apunaan asianajajaa
    2. Toimeen tulevat, itsensä elättäjät, vailla varallisuuskertymiä, jotka
    eivät pysty käyttämään apunaan asianajajaa
    3. Köyhät ja vähävaraiset, jotka pystyvät käyttämään apunaan
    asianajajaa

    Tässä puhuttiin mahdollisuuksista asioida menestyksellisesti tuomioistuimissa, mutta jaottelun voi hyvin yleistääkin. USA:n kongressin valtaajien ja nyt Brasiliassa mellakoineiden joukossa ei liene juurikaan ollut em. jaottelun ryhmien 1. ja 3. edustajia, mutta sitäkin kattavammin itsensä yhteiskunnallisesti perusteettomasti uhriuttavia ryhmän 2. perusamerikkalaisia ja perusbrasilialaisia.

  3. Jos järjestyksen pitäjät lahjotaan niin kyllä he pamputtavat omiaan diktatuurin ylläpitämiseksi. Voisi jo huolestua demogratian puolesta?

  4. Helsingin heppu taitaa olla oikeassa. Tässähän todettiin että vaikka Lula on vasemmistolainen niin yritykset keskimäärin pitävät hänestä. Hänen aikanaan yhteiskunta oli vakaa ja bisnes pyöri varsin asiallisesti. Tästä oli ainakin Ykkösaamussa.

Kommentoi