Pohdiskeleva videosarjani ”rasismi on…” jatkuu ja tämän viikon aiheita on kaksi. Ensinnäkin rasismi on mediapeliä – rasismin käsittely mediassa on laji jossa räväkkyys ohittaa helposti järkevyyden. Rasismi on myös sanomatta jääneitä asioita, eli asiallisen keskustelun käymättä jättäminen luo tilaa asiattomuuksille.
Mediapeliä
Klikkiotsikoissa totuus jää usein matkalle, vaan mihin tämä johtaa? Rasismista saarnaamalla voi herkästi saada aikaan enemmän vastareaktioita kuin mitään muuta. Fiksu toimittaja osaa mennä lukijan mieleen ns. mutkan kautta ja kylvää valmiin käskyn sijaan ajatuksen siemenen. Viha on kuitenkin mediataloille loistavaa bisnestä, mutta tätäkin voi haastaa pohtimalla sanoman lisäksi myös sanojaa. Ennakkoluulojen vahvistaminen on muodissa, mutta niiden haastamisella voi fiksu toimittaja luoda huippujutun.
Ennen kaikkea media tuntuu rakastavan syyllisten nimeämistä ja sormen osoittamista yhteen suuntaan. Kun on hyviksiä ja pahiksia, vedetään rajaviiva. Kun lyödään isolla leimakirveellä, osuman saa myös moni jotka eivät ole millään muotoa osa ongelmaa. Heistä kuitenkin herkästi tulee osa ongelmaa. Jos kerran on jo leimattu, miksi yrittää olla hyvis kun median silmissä olet jo pahis? Toimituksissa olisi syytä ymmärtää yhteiskunnallinen vastuu ja vaihtaa leimakirves sulkakynään. Ongelma ei onneksi ole Suomessa pahin mahdollinen.
Sanomatta jääneitä asioita
Jos emme käy asiallista keskustelua ongelmista, tilan valtaa asiaton keskustelu. Ylivarovaisuus on pahimman luokan virheemme ja pyrkimys ehdottomaan korrektiuteen vain oikotie ongelmiin. Maahanmuuton ja uskontojen ongelmien hyssyttely kasvattivat rasismia. Käytämme paljon energiaa kohtaamisten välttämiseen, kun niitä pitäisi olla enemmän. Hyvä uutinen on, että tästä on lyhyt matka pragmaattisiin, nopeasti hyvää tulosta tuoviin ratkaisuihin. Totuus on hyvä pohja rakentaa huomista.
Ylivarovaisuudesta on merkkejä laajalti. Ongelma ei ole kapea tai yhteen nurkkaan jumittunut. Yhä useampi tavan tallaajakin varoo loukkaamasta ketään ja samalla mahdollistaa huonon, jopa rikollisen toiminnan. Viranomainen varoo antamasta työlupaa maahanmuuttajalle, peläten että yksikin väärä positiivinen päätös johtaisi ajojahtiin. Viranomaisen pelko on aiheellinen ja se kertoo paljon ilmapiiristämme. Uskonnon varjolla tehtyjä väärinkäytöksiä pelätään myös sanoa, peläten puolestaan viranomaisten ajojahtia. Kaikista näistä ongelmista silti puhutaan, mutta asiallisen ja faktalähtöisen puheen sijaan vääntö käydään somessa, huhujen ja vihan voimalla. Kaivamme tehokkaasti oman kuoppamme.
Jatkuu…
Ensi viikon aiheissa esiin nousevat toisaalta kehitysyhteistyö ja toisaalta vähän pohdiskelevampi puoli: onko rasismi valetta ja rasismin vastainen työ totta, vai toisin päin, vai sekä että? Mikä on totuuden ja rasismin suhde?
Rasismia on monella taholla ja nostan esiin yhden:
Ikäsyrjintä on rasismia ja sitä harjoittaa myös hallitus:
https://www.aamulehti.fi/omaraha/art-2000010076494.html
Nyt jää työttömiksi iäkkäämpää henkilöstöä ja heiltä hallitus riistää
ansioturvan!
Työpaikat eivät riitä kaikille ja ne päinvastoin vähenevät.
Vanhempi työttömäksi jäänyt henkilö jolla olisi työvuosia ehkä esim viisi vuotta ja työnantaja tekee valintaa: Vanhemmalla ei ole nykytekniikan osaamista ja iäkkäällä on myös sairastumisen riski ja erilaisia rajoitteita, niin juuri hänen turvaa on heikentämässä hallitus!
Se vanhempi henkilö on monesti tehnyt esim 30 vuotisen työuran maamme hyvinvoinnin eteen ja hallitusken rasismi ajaa hänet ahdinkoon!
Ennen piti ostaa edes se lehti. Nyt klik…
Kyllähän se ikäkin on asia jolle ihminen ei mitään voi, että sen pohjaltakaan ei sopisi syrjiä.
Vanhemmilla tekijöillä on erilaiset taidot kuin nuoremmilla. Ei huonommat tai paremmat automaattisesti vaan erilaiset. Fiksu firma käyttää kaikkia taitoja.
Omassa työhuoneessani istuu työkaveri, 80v ikää.
Meillä on ihan samat lukemat sen kaverisi kanssa. Minä teen yleensä raskasta työtä, jahka taas kunnolla toivun tästä koronasta.
Meiltä lähti kuukauden sisällä isäntä toisesta naapurista (90v ) toisesta lähinaapurista emäntä (87v) Heiltä jäi paljonkin sanomatta.
Sanomatta äsken jäi, kumpainenkaan äsken mainitsemistani kuolleista eivät olleet vähänkään rasistisia. He olivat kumpikin tavallisia maalaisihmisiä, erittäin hyväntahtoisia, joiden kanssa oli helppo tulla toimeen. Tämän mainitsemani rouvan kanssa erityisesti, tuli istuttua monta tarinatuokiota. Pääosin parannettiin maailmaa, mitäs me muuta täällä maaseudulla. Tietysti täällä Pirkanmaalla ”Pirha” taitaa saada perin rasistisiakin ilmaisuja.
Maalaisihmisiä monesti turhaan haukutaan vaikka he ovat vain eläneet parhaan oppinsa mukaan siellä missä ovat tottuneet elämään. Se, että eivät ymmärrä tuoreimpia trendejä ei tee rasismia, ainoastaan erilaisen.
Pirhalla on kyllä töissä monia maahanmuuttajia, jotka tekevät hyvää työtä – mutta ounastelen että ovat ihan kotimaisia jotka tekevät laskuja. Tuli taas vastaan tapaus jossa kysymys on pitkälti että haluaako seniori syödä vai saada julkiselta hoitoa, molempiin ei ole rahaa.