Passilauantai

Ajat varattiin loppuun.
Niin onko hyvinvointiSuomesta päästävä ulkomaille?
On tietysti toinenkin tarve sillä kävin eilen pankissa
ja annoin epähuomiossa kelakortin joka ei virkailijalle ruuttänyt.
– Tuli taas mieleen ajatus, että miksi joka asiaan pitää olla eri kortti?
– Eikö voisi olla yksi kortti joka olisi henkilön passi ja sitä näyttämällä
pärjäisi kaikkien viranomaisten kanssa.
– Miksi se kortti ei voisi tulla automaattisesti määrä välein?

Kiusaaminen

Kiusaamisen monikerroksellisuus yhteiskunnassa ja maailmanlaajuisesti:
– Koulukiusaamista on pyritty hillitsemään, mutta onko keinot oikeita?
Lapset ovat vanhempiensa peili – mitä isot edellä sitä pienet perässä.
Miksi vanhemmat näyttävät mallia?
Yhteiskunnan puristuksessa olevat vanhemmat ovat ristitulessa pyrkiessään olemaan menestyjiä ja siinä kisassa keinoja ei kaihdeta. Vanhempien pinna kiristyy vaikkapa YT-nevottelujen alettua jolloin työmaalla alkaa taistelu paikasta ja se heijastuu kotiin ja lapsiin sillä lapsi aistii joka solulla.
Maailmanlaajuisesti vahvempi valtaa tilaa itselleen heikoimmalta ja usein keinoja kaihtamatta.
– Ehkäpä joku viisaampi sanoo miten kiusaamista hillitään?

Miksi lopettaa

Olen aika lailla surullinen  joka koskettaa monia muitakin nimittäin MTV een tekstikanavan lopetus

Kun en tilaa lehtiä jotenka mistä saisi kolmosen teevee ohjelmat no onneksi tuossa Tamperelasessa on ohjelmat mutta nytkin heitin sen roskiin

Jotenka menee viikko kun saan sitten uuden lehden päähän ottaa

Jos taas tuokin oli rahasta kiinni kuten kaikki muutkin pikku jutut joilla meitä nyt potkitaan seommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast

Kovien huumeiden vapauttaminen – jollekin ihan yllättäen – johti katastrofiin

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010333253.html

”Oregon kriminalisoi jälleen kovat huumeet kolmen vuoden kokeilun jälkeen

Dekriminalisoinnin seurauksena huumeiden käyttö kaduilla ja yliannostukset kasvoivat räjähdysmäisesti.”

Saa nähdä, kunko Saksan hamppuliberalismi toimii, ennenkuin haitat ylittävät kuvitellut hyödyt.

Tuo utopistinen viherhömppä huumeiden vapauttamisen hyödyistä ei ole osoittautunut muuallakaan suureksi onnistumiseksi, mutta sitä jaksetaan totuutena jauhaa.

Lähitulevaisuudessa ilma-aseetkin luvanvaraisiksi

Nykyään on myynnissä .22 kalibeerisia ilmakivääreitä joissa kudin lähtönopeus on yli 350 metriä sekunnissa, ja niitä ei voi verrata 1980-luvun haeneleihin, jollainen minullakin oli teini-ikäisenä.

Kyllä tuollaisilla nykyisillä ilmakoilla  hengen saa pois ainakin jos kuti osuu pahaan paikkaan.

Liberalismia annetaan ja otetaan

Inspiroiduin Jyrki Vainion haastattelusta ja siinä referoiduista Jari Ernroothin näkökulmista liberalismiin. Tässäpä aihe, jota on moni pohtinut, allekirjoittanut myös, tulematta absoluuttiseen totuuteen. Keskustelu jatkukoon ja tänään käyn sitä vertailemalla liberalismin antamista ja ottamista.

Ensin on tarve, halu tai pyyntö

Ensin jonkun on täytynyt haluta vapautta, oli se sitten luokkayhteiskunnasta, orjuudesta, tai mistä vaan. Jonkun on täytynyt myydä ajatus tarpeeksi monelle. Joskus se on vaatinut kansalaistottelemattomuutta, joskus älyllistä argumentointia, joskus palopuheita, joskus inspiraatiota, usein kaikkia näistä ja muutakin. Aina on ollut muutosvastarintaa, joka on pitänyt myös käsitellä.

Länsimaisen liberalismin voittokulun voidaan sanoa matkanneen 1700-luvun alkupuolilta 1900-luvun loppuun asti. Eri kansanryhmille annettiin vapauksia, usein poistamalla erottelevia rajoituksia. Aitoja kaadettiin, mutta ei useimmiten kenenkään niskaan. Annettujen vapauksien hyöty nähtiin myös: nainen tai tummaihoinen aktiivisena osana yhteiskuntaa työstä politiikkaan oli yhteiskunnalle lukuisilla tavoilla melkoinen etu verrattuna rajoituksiin. Kauppa kävi ja tiede kukoisti. Perusajatus oli nimenomaan vapauksien antaminen, ilman että niitä otettiin toisilta samalla pois.

Kelaus tähän päivään

Se, mitä tänä päivänä liberalismiksi mediat väittävät, ei ole enää antamista, vaan ottamista, eikä haeta oikeuksia vaan etuoikeuksia. Väittäisin melkein että koko asian ydin on nimenomaan siinä, että joltain toiselta pitää ottaa. Jonkin asteen Robin Hood -filosofia lienee pohjalla, mutta sen kollektivisoiminen on saanut meidät yksinkertaisesti typeriksi.

Tämän näkee pienistä, pöhköistä asioista. Ei päästetä bussissa viereen istumaan. Ei seisota rullaportaissa oikealla. Ei väistetä koiran kanssa vastaantulevaa. Ei avata ovea – eikä taatusti yritetä hyväksyä toisen oikeutta mielipiteeseen.

Ongelma nivoutuu osin identiteettipoliittiseen ajatteluun, vaikka onkin erillinen. Vaaditaan tummaihoisille etuoikeuksia, koska historiassa monia heistä on riistetty julmasti. Uusintapainos Hammurabin laista? Se, mitä yhdelle annetaan pitää ottaa pois toiselta. Lemmikkien tulo lähes joka kauppaan ajaa pois allergikot, mutta ei se mitään, koska tämä oikeus OTETAAN! Kännykän räplääminen niin lasten koulutunneilla kuin aikuisten kokouksissakin ehkä tuhoaa opetuksen ja keskustelun muilta, mutta tämä oikeus OTETAAN! Oikeus loukkaantua jokaisesta mielipiteestä verisesti ja vaatia sääliä sekä somevainoa OTETAAN! Se on aina toiselta, useimmiten monilta toisilta pois.

Kaikkea tätä kutsutaan liberalismiksi, ainakin jos ns. älyköiltä tai ns. vapaalta medialta kysytään. Sana tulee latinan kielen vapauden termistä. Mitä vapautta on ottaa toiselta pois jotain pelkästään röyhkeimmän oikeudella?

Minä rakastan liberalismia joka antaa laajoja oikeuksia sekä ylläpitää niiden tueksi kohtuullisia sekä tasapuolisia velvollisuuksia. Ajattele, kirjoita, piirrä, sävellä, lausu ja tee kuten haluat, käytä annettua vapautta vapaasti kunhan et sen tekemiseksi ota toiselta pois. Vapauden antaminen on kaunista ja se johtaa kauniisiin asioihin. Vapauden ottaminen – tai siis riistäminen – ei ole. Se suunta on käännettävä.

Hyvä ensiaskel voisi olla sanakirjan tarkastaminen. Edellä kuvattu ei ole liberalismia. Se on totalitarismia.

Voi pyhä yksinkertaisuus

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010332018.html

”Asemestari ei usko, että 12-vuotias osasi ladata aseen ilman opetusta”

Ihan aikuisten oikeasti – missä kuplassa tämä asemestari on elänyt?

Pienoisrevolverin lataminen on todella yksinkertaista ja sen huomaa ilman koulutusta lähes kuka tahansa.

Itse osasin kymmenvuotiaana ladata aseet ja osasin purkaa ja koota isältä salassa parebellumin jne.

Silloin aseita ei säilytetty kassakaapeissa, vaan lipastoissa, laatikoissa ja seinilläkin.

Kotonani ja myöhemmin isälläni toisessa kodissaan oli aseita puoli tusinaa mukaan lukien pistoolit seinillä roikkumassa.

Uskoisin kasvatukseni olevan syynä siihen, ettei mieleen ole vahingossakaan tullut ajatusta mennä tappamaan joku, vaikka kuinka vihaisi tätä henkilöä.