”Runoistani” tuskin Leino, haudassansa kääntyilee, luulen että Einon muusat, Lapin kesää hyräilee.
Poliittista satiiria, moni kyllä harrastaa, mutta taidan ainut olla, joka runoon muotoaa.
Suomessa nyt poliitikot, tekee työtä tosissaan, vaikka kansa koomikoiksi, heidät usein rinnastaa.
Orpon hallituskin koittaa, köyhää nostaa kyykystään, mutta nyt se lienee Orpo, jota kyykkyyn kyörätään.
Politikko ei nyt koskaan, valheisiin saa sortua, muunneltua totuutta saa, mielin määrin paasata.
Laulukuoro vaatii että, Orpon tulee erota, vasemmiston huoli on et, prossat ehtii vajota.
Hallitus ei tähän kaadu, sitä turhaa odottaa, eihän sitä Orpo sahaa, oksaa jolla laulattaa.
Kaikkoselta Orpo voisi, mennä varoiks kuulemaan, kuinka Antti koijarina, titteleitään vahvistaa.
Marinit ja Tuppuraiset, Saarikot ja toverit, hassasivat miljardeja, kansa itkee takaisin.
Päättäjät ne huutaa että, kunhan kansa kuluttaa, makeata oma leipä, männyt pettuun kaadetaan.
Ryysyrannan Joosepista, pitäis ottaa mallia, pirttiviljely ois ainut, jossa olis tolkkua.
Ennen sitä sanottiin et, lapsi talon vaurastaa, nykyään ne haittana on, täytyy päästä hummaamaan.
Tuskin tämä taiteen osuus, paremmaksi muuttuisi, vaikka puolen tunnin sijaan, koko päivän uhraisin.
Rahaa on jakaa paitsi ei lääkekuluihin – niistä leikataan?