Suomen kansasta lienee noin 10% ulkomaalaistaustaisia, siis sellaisia jotka ovat syntyneet muussa maassa kuin Suomessa, mutta ovat saaneet Suomen kansalaisuuden ehdot täytettyään. Heidän lapsensa ovat automaattiosesti täällä synnyttyään Suomen kansalaisia.
Joten ei kahta puhetta etteikö heitä voi Suomalaisiksi nimittää, rotuun, sukupuoleen tai sukupuolettomuuteen katsomatta.
Mutta on yksi asia joka heiltä puuttuu verrattuna meihin ”kantakirjasuomalaisiin” ja se on ISÄNMAALLINEN MAANPUOLUSTUSTAHTO, se on perintö, jonka me olemme saaneet isiememme isiltä ja heidän isiltään ja äitimme äideiltä ja heidän äideiltään itsenäisyytemme alkuajan saatosta lähtien.
Ei se toki tee maahanmuuttajista ja heidän jälkeläisistään huonompia Suomalaisia vaikka heiltä puuttuukin se isänmaallinen verenperintö joka meille kantakirjasuomalaisille on saatu ”äidinmaidosta”sukupolvien saatossa.
Vuoden 18 vapaussota ja talvi,-ja jatkosota 39-44 ovat sellaiset tapahtumat meidän kantakirjasuomalaisten muistijäljessä, että kiitollisena ja syvää kunnioitusta osoitamme niitä kohtaan, jotka näinä vuosina olivat koti,-ja eturintamassa taistelemassa kodin, uskon ja isänmaan puolesta.