En olisi koskaan uskonut voivani sanoa ikävöiväni Haavistoa, mutta nyt sen teen.

Jos nyt harpataan vuosi ajassa eteenpäin tuonne vuoden 27 kevääseen, siis siihen ajankohtaan, kun vaali-iltana tulostaululle lävähtää äänestystulos, joka osoittaa demareiden ykköstilaa ja sitä kautta tulevaa pääministeripuolueen asemaa,  jos ns. herrasmiessopimuksesta pidetään kiinni jatkossakin.

Mutta demareiden voitto ei kaikissa kammareissa saa aikaan riemun kiljahduksia, ei ainakaan perussuomalaisissa ja kristillisissä.

Mutta uskon, tai olen itseasiassa aivan varma missä demareiden voiton myötä kuplivaa kannetaan pöytään…….

No,  Stubbin vaalivalvojaisissapa tietenkin, sillä demareiden voitto on ainakin tae siitä, että presidentin ei tarvitse olla jatkossa enään persujen ja kristillisten panttivankina Utvassa, vaan voi vasemmiston kanssa esim. julistaa Palestiinalle ( Hamasille ) valtiollinen status ja kun persut ja kristilliset siirtyvät katsomon puolelle, niin taas voi presidenttikin ilman pidäkkeitä olla toverina tovereiden joukossa julistamassa Woken ilosanomaa.

Se olisi kyllä katastrofi ( taas ) jos vasemmisto pääsee/päästetään määräämään missä nurkassa se kansakunnan kaappi seisoo, se olisi katastrofi sisäpoliittisesti ja se olisi sitä myös ulkopoliittisesti, sillä Stubbin arvot ovat sitä luokkaa, että niillä mennään reilusti vasemmalta ohi jopa vasemmistoliitosta.

Jo nyt nähdyn perusteella varmasti suuri joukko konservatiiviset ja kansallismieliset arvot omaavista kiroavat itseään, kun äänestivät Stubbia vaaleissa ja nyt jos tuleva hallituskin olisi vielä vasemmistovetoinen, niin maailmanparannus  saa täyttymyksensä.

Pekka Haavisto ei varmasti presidenttinä sauhuaisi ympäri maailmaa tekemässä itseään tykö ja esiintymässä kokoaan suurempana, milloin lääkärin, milloin tuomarin sormea heristellen.

Ainoa asia millä saadaan estettyä Stubbin lopullisesti laukalle lähteminen ulkopoliittisesti, olisi vasemmiston pitäminen Utvan ulkopuolella jatkossakin.  No miten se onnistuu, niin soon kansan käres, kun se käsi piirtää vaalilippuihin niin paljon  perussuomalaisten ehdokkaiden numeroita, että sillä kuskinpaikka varmistetaan. Mikään muu vaihtoehtoa ei kykene Stubbin hevosta pitämään pilttuussaan ja jos persut ei nouse ykköseksi, niin se tietää Suomen jäävän kakkoseksi.

3 vastausta artikkeliin “En olisi koskaan uskonut voivani sanoa ikävöiväni Haavistoa, mutta nyt sen teen.”

  1. Kun sanotaan että maltti on valttia, niin Stubbilta tämä kansanviisaus on unohtunut, liekkö sitä koskaan ollutkaan. Sitä on kaikensorttisia sanontoja ja hyvin Stubbia ilmentää sekin sanota, että heiluu kun heinämies.
    Ja hosumalla ei tule ku kusipäisiä mukuloita.
    Eikä pareet ole määrä ….vaan laatu.
    jne…

    1. Jos nyt sanon vihreästä aatteesta sen verran, että Suomessa suuri enemmistö kansasta on nielaissut tämän ilmastohysteerisen ”Rapalan” koukkuineen ja kun eduskunnassa on yksi puolue ( ei tarvitse kai mainita mikä se on ) joka sanoo ja toimii tämän uskontoideologian vastaisesti toteamalla, että ilmasto muuttuu vuoroin kylmemmäksi ja vuoroin lämpimämpään suuntaan sylkittäin, että elipä ihminen sitten minkälaisessa omassa saasteessaan tai puhtaudessaan hyvänsä, tämän vuoksi heidät mielletään tiedevastaiseksi.
      Mieluimmin olen tiedevastainen kuin aivopesty ”pesukarhu”.

Vastaa käyttäjälle arvi. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *