Riikka Purraa on verrattu rautarouva Margaret Thatcheriin.
Mutta itselleni ei tullut mieleen eilen kun kuuntelin Purraa valtion tulevan budjetin esittelyssä niin Margaret, vaan Winston, eli Winston Churchill ja hänen lausahduksensa kansakunnalle v.1940, että odotettavissa on verta hikeä ja kyyneleitä.
Eihän tietenkään nykyinen tilanteemme ole verrattavissa sota-aikaan, mutta samaa viestiä Purra on koettanut kansalaisille jo neljättä vuotta tolkuttaa kuin Churchilkin, Churchill puhui sodan voittamisesta, Purra puhuu hyvinvointivaltion säilyttämisetä myös tuleville sukupolville.
Vastustus on yhä varsin kovaa Suomessa Purran sanomalle ja vastarannan kiiskit ovatkin niitä, jotka ensisijaisesti pyrkivät ensin täyttämään oman, kaverinsa ja puolueensa lasit ja jos sen jälkeen on vielä jotain jäljellä kannussa, niin sitten suomineidon lasiin.
Joten, jos tulevassa hallituksessa ei ole Purra pääministerinä tai valtiovarainministerinä, niin tämä sota kyllä hävitään hyvinvointivaltion säilyttämiseksi.
Hallitus ja Suomi on talousongelmissa, ei leikkauksista huolimatta, vaan leikkausten _TAKIA_:
Valtionvarainministeriön laskelmaperusteita käytännössä:
moni ihmettelee mistä tuo velkaantuminen ja säästöt yhdessä voi johtua.
kysymys on finanssipoliittisesta kertoimesta (euron sossumenojen lasku aiheuttaa x euron bkt laskun.)
yleensä taantumassa fipo on 3. VM olettaa 0.5 joka on ylikuumenemisen aikainen arvo. (koska kaikki on töissä, valtio ei voi kasvattaa työllisyyttä)
esim (vaikeaa peruskoulu matikkaa)
fipo = 0,5
säästä 1€, bkt alenee 0,5€, verotulot alenee 0,25€
tuhlaa 1€, bkt kasvaa 0,5€, verotulot kasvaa 0,25€
esim 2
fipo = 3
säästä 1€, bkt alenee 3€, verotulot alenee 1,5€
tuhlaa 1€, bkt kasvaa 3€, verotulot kasvaa 1,5€
eli tässä tilanteessa tuo Purran hallituskauden 60 miljardin velkaantuminen johtuu säästämisestä.
Ihminen joka tahtoo keksii keinot, ihminen joka ei tahdo keksii selitykset.
Pyysin tekoälyä (en siis ota vastuuta luvuista) arvioimaan vuosien 2024 ja 2025 toteutuneiden talouslukujen perusteella arvioimaan Suomen fipo lukuja menoleikkausten ja elvytyksen osalta, ja tekoäly päätyi seuraavaann analyysiin.
AI: ”Vuosien 2024 ja 2025 toteutuneiden talouslukujen ja julkaistujen selvitysten valossa reaalinen finanssipolitiikan kerroin (fipo-kerroin) asettuu Suomessa menoleikkauksissa arviolta välille 0,7–1,3 ja menoperusteisessa elvytyksessä poikkeuksellisen korkeaksi, noin 1,0–1,5.”
Suoritaakaamme siis nuo peruskoulumatematiikkaa vaativat laskut näillä arvoilla:
Menoleikkaukset:
fipo: 0.7 – 1.7
säästä 1€, bkt alenee 0.7€ – 1.3€, verotulot alenevat 0.35€ – 0.65€
=> valtiontalouden alijäämä pienenee 0.35€ – 0.65€
Valtio siis säästää 1€, mutta menettää verotuloja 0.35€ – 0.65€
Elvytys:
fipo: 1 – 1.5
tuhlaa 1€, bkt kasvaa 1€ – 1.5€, verotulojen kasvu 0.5€ – 0.75€
=> valtiontalouden alijäämä kasvaa 0.25€ – 0.5€
Valtio siis kuluttaa 1€, mutta saa vastineena verotuloja 0.5€ – 0.75$
Fipo – luvuista puhuttaessa on hyvä muistaa, että korkea valtion velkaisuus pääsääntöisesti pienentää finanssipolitiikan kerrointa elvytyksessä, mutta se voi suurentaa kerrointa sopeutuksessa (leikkauksissa). Kun valtion velka-BKT-suhde ylittää kriittisen kynnyksen (vanhempien tutkimusten mukaan yleensä noin 60 % ja uudempien mukaan 90 % BKT:sta), elvytyksen teho laskee (fipo luku pienenee) ja leikkausten haitat alkavat syventyä (fipo luku kasvaa).
Olisi mukavaa saada joltakulta selvitys mihin sijoitettuna lisäraha tuottaisi noiden laskemien mukaan.
Lisävelka pelkästään elämiseen ei sitä voi millään teorialla tehdä.
Kuten edellä hallituksen toimet johtavat lisäksi epävarmuuteen ja rahat pannaan sukanvarteen.
Kuten edellä edellisen hallituksen toimet johtivat lisäksi epävarmuuteen ja rahat pantiin sukanvarteen.