Niin…
Olen Venäjämielinen.
Olen.
Olen sitä ylpeä.
Olen myös Suomalainen, isänmaallinen Suomalainen.
Olen aina Suomen kansan puolella.
Suomen Kansan Puolesta!
Entä te?
Olen syntynyt Suomessa. Puhun Suomea. Nussin Suomeksi.
Entä te?
On vain yksi Suomi. Yksi ainoa Suomi.
Sen puolesta on taisteltu. Mitä on jäljellä?
Ei mitään!
Olemme olleet osa Venäjää.
Olemme syntyneet Venäjästä. Olemme yhteiskunnaksi syntyneet Venäjästä.
Emme Ruotsista.
Venäjästä olemme syntyneet.
Emme ole koskaan olleet Skandinaaveja.
Emme koskaan.
Miksi pitää olla jotain, mitä emme ole?
Miksi pitää haluta olla jota emme ole?
Missä on meidän Suomalaisten oma kansallistunto?
Mehän olemme Suomalainen kansa?
Me osaamme. Me olemme taitavia.
Missä on meidän itsetunto?
Missä on meidän suomalainen kansallisitsetunto?
Me, Suomalaiset, olemme oikeasti hyvin taitavia.
Me osaamme tehdä itse!
Emme tarvitse muita. Me osaamme itse.
Meidän itsetunto on olla Suomalaisia.
Venäjä oikein johdettuna olisi rikas maa ja kansa voisi hyvin?
Sotarikollinen ryssä on mitä on.
Suomalaiset eivät ole ryssiä eivätkä sellaisiksi halua tulla.
Suomi oli ryssän vallan alla pakosta, kuten Baltain maat ryssän edellisen sotarikoksen ja imperialistisen valloituksen aikana.
Huhtala vissiin tahallaan sivuuttaa sen, että ryssä hyökkäsi Suomeen rikkoen hyökkäämättömyyssopimuksen ja varoittamatta.
Emme kyllä ole mistään Venäjästä syntyneet. Vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhassa ratkaistiin täällä Suomenniemellä asuvien suomalaisten heimojen kohtalo liittämällä heidät Ruotsin ja katolisen kirkon yhteyteen. Samalla Venäjästä tuli vihollisemme vuosisadoiksi ja siltä suojaamaan rakennettiin Viipurin linna.
Ruotsista meille tuli kirkko, hallinto, lait ja tavat. Olimme tiivis osa Ruotsia, erottavana tekijänä lähinnä vain kieli.
Kun Venäjä sitten valloitti Suomen ja liitti sen itseensä niin mikään ei muuttunut paitsi että aloimme hoitaa omat asiamme ilman Ruotsia. Autonomia tarkoitti sitä että pidimme yhä ruotsinvallan aikaiset lait ja kirkon, jopa Ruotsista saadun Kustaa III n aikaisen perustuslain joka rajoitti Suomessa tsaarin valtaa vaikka muualla Venäjällä hän oli itsevaltias.
Jos Venäjä ei olisi – Napoleonin painostamana – valloittanut Suomea niin kuuluisimme yhä Ruotsiin koska meillä ei ollut sen suhteen paljon valittamista, kulttuurimme muokkautuivat vuosisatojen kuluessa niin samanlaisiksi. Suomi on myöhemmin pyrkinyt jopa palaamaan Ruotsin yhteyteen jonkinlaiseen liittoon saadakseen turvaa Venäjää vastaan, esimerkiksi talvisodan jälkeen. Ruotsi ei vaan ole ollut siihen suostuvainen koska se olisi silloin joutunut ottamaan vastuuta Suomen puolustamisesta Venäjän hyökkäyksiä vastaan.
Venäjästä irtauduimme juurikin sen takia että se yritti pakottaa meitä venäläisiksi, luopumaan omista läntisistä Ruotsista peräisin olevista laeistamme ja omasta kielestä. Venäjään ei voi luottaa koska se on ollut ja on yhä edelleen diktatuuri joka pyrkii hävittämään pienten kansojen identiteetin venäläistämällä ne.
Filosofi Bertrand Russell tapasi Leninin henkilökohtaisesti.
”Kun kysyin häneltä kuinka sosialismia oli sovelletteva maanviljelykseen, hän selitti ihastuksissaan, kuinka hän oli kiihottanut köyhät maanviljelijät rikkaampia vastaan, ja ”kohta ne ripustavat ne lähimpiin puihin – hahhahhaa!” Hänen naurunhohotuksensa, kun hän kuvitteli näkevänsä surmatut riippumassa hirtettyinä, sai vereni hyytymään.” (Russell ”Filosofiaa jokamiehelle”)
Muuten olen Norpan kanssa jokseenkin samaa mieltä.