Kun menin runoratsuni vapauttamaan pilttuustaan, niin nyt se on lähtenyt laukalle.————————————————————————————-
Kepulaiset sontakärryt, perälaudan hukanneet, Kulmuninkin ”maitohinkit”, lypsämättä turvonneet.
Paavokin jo sotaan lähtee, Kulmunia puolustaan, Katri kun on nuijan varres, Keminmaalla tanhutaan.
Kulmuni se seuraajansa, ministeriks valitsee, Lohen nappaa tuolillensa, ”nunnukatkin” iloitsee.
Saarikkokin taisi luulla, nyt se ura urkenee, mutta Katrin kantti kesti, Auran aallot hiljenee.
Kulmuni se tupaillat, koko maassa koluaa, silloin voisi sokee kana, nahkamunan punnertaa.
Katri on se kympin tyttö, koulunpenkit todistaa, mutta kymppi prosenteissa, johtaa kepun ”manalaan”.
Vasemmisto pelkää että, kepu pettää heidätkin, silloin tummuis kattokruunut, proletaarin kammarin.
Halla-aho Orpon kanssa, vierahia odottaa, kepu kohta kukkapuskaa, kumppaneilleen ojentaa.
