Tätä teemaa jauhetaan kyllästymiseen saakka useimmiten vääristä lähtökohdista. Lähtökohta on aina se, että yrittäjä vastaa ensisijaisesti vain itsestään ja perheestään, ansioistaan ja konkurssin välttämisestä. Sen päätehtävä ei ole vastata mistään muusta. Tämä koskee pääosaa koko Suomen yrittäjäkannasta eli pien- ja keskisuuria yrittäjiä.
Yhteiskuntavastuuta voidaan odottaa sellaisilta yrityksiltä, jotka ovat saaneet ilmaiset teollisuustontit, Finnveran, Sitran, Tekesin avustuksia/tukirahioja tai muita merkittäviä yhteiskunnan panoksia, joita ei ole velvoitettu maksamaan takaisin.
Se yhteiskuntavastuu voisi siten toteutua vaihtoehtoisesti siten, että suuryritykset maksavat takasin saadut avustukset tai pitävät väkeä vaikka pitkin hampain töissä pahimman yli tai osallistua potkittujen uudelleen sijoittamiseen ( toimii osittain Suomessa, parhaiten Saksassa).
Nyt yrittäjävastuu näyttää toteutuvan vain osakekurssin nousun ja osinkojen turvaamisella omistajilleen, pääomaveron minimillä tuloverotuksen sijasta ja ökypalkkojen maksamisella ylimmälle johdolle olkoon kuinka osaavia tahansa.
Ei ihme, että tätä ristiriitaa ei suuri osa kansasta ymmärrä. Kannattaa seurata, mitkä tahot tätä ristiriitaista tavoitetta ajavat.