Tekijä: Juhani Putkinen

Julkaistu

Armahdus Venäjän tapaan

”Työskentelen Novaja gazetassa. Julkaisin kuvia venäläisen sotilaan maaliskuussa 2000 Tshetsheniassa kuvaamasta videosta, joka jotenkin päätyi minulle.

Videolla näytetään antautuneita sissejä. Hyökkäys Komsomolskojen kylään  helmi-maaliskuussa 2000 oli Groznyin piirityksen (talvella 1999-2000) jälkeen toisen Tshetshenian sodan suurin operaatio. Groznyista vetäytyvä komentaja Ruslan Gelajev johti samaan aikaan yli 1 500 miestä kotikyläänsä Komsomolskojeen.

Kauhistuttava piiritys, joka toteutettiin käyttämällä kaikentyyppistä sotilaallista teknologiaa, johti miltei kaikkien kyläläisten menehtymiseen. Kun Komsomolskoje oli lähes täysin tuhottu, Gelajev ja osa hänen sisseistään onnistui pakenemaan kuin ihmeen kautta piirittäjien moninkertaisten vartioketjujen läpi. Saartorenkaan sisään jääneille luvattiin armahdus, mikäli he antautuisivat. Federaation hallitus armahti 72 miestä, kuten ylijohto maaliskuussa 2000 virallisesti lupasi.

Heidät ”armahdettiin” mutta pidätettiin. Sen jälkeen vain kolmen miehen perhe tietää sukulaisensa olinpaikan: muut eivät palanneet. Videolla näkyy, kuinka ”armahdetut” miehet siirretään kahdesta vankienkuljetusautosta tavaravaunuun Tsherlenajan rautatieasemalla Tshetsheniassa. Siirron kuvasivat Venäjän oikeusministeriön erikoisosaston upseerit.

Video muistuttaa keskitysleirielokuvaa. Vartijat käyttäytyvät aivan samoin, rynnäkkökiväärit valmiina, rivissä rinteessä, jonka juurella odottaa radalla seisova junanvaunu. Sotilaat pitävät aseensa suunnattuina ihmisiin, joita paiskataan ulos pakettiautoista. Sissien joukossa on kaksi naista. He ovat täysissä pukeissa ja, päinvastoin kuin miehet, heitä ei ole hakattu. Heidät siirretään välittömästi sivuun.

Loput, miehiä ja poikia (yksi on selvästi 15 tai 16), paiskataan pakettiautoista tai he hyppäävät maahan itse. He ovat kaikki huonossa kunnossa, jotkut kantavat ystäviään. Kaikki ovat haavoittuneita. Toisilta puuttuu jalat, toisilta kädet, jonkun korva roikkuu puoliksi irti. Kuvan ulkopuolelta kuuluu sotilaiden puhetta: »Katso, ne eivät hakanneet korvaa irti kunnolla.» Monet ovat täysin alasti, paljain jaloin ja yltä päältä veressä. Heidän vaatteensa ja kenkänsä heitetään autoista erikseen. Sissit ovat lopen uupuneita. Jotkut eivät ymmärrä, mitä heiltä odotetaan ja törmäilevät hämmentyneinä ympäriinsä. Toiset ovat menettäneet järkensä.

Videolla sotilaat hakkaavat sissejä rutiininomaisesti, automaattisesti, ikään kuin tekisivät sitä vain tavan vuoksi. Missään ei näy lääkäreitä. Jotkut vahvemmista sisseistä määrätään kiskomaan pakettiautoista kuljetuksen aikana kuolleiden ruumiit ja raahaamaan ne sivuun. Videon lopussa radan vieressä näkyy armahdettujen vankien ruumiista koostuva vuori.

Federaation sotilaat eivät koske sisseihin paljain käsin, ainoastaan saappaillaan ja kivääriensä piipuilla. Sissit selvästi inhottavat heitä. He kääntävät saappaankärjellä kuolleiden kasvot näkyviin voidakseen tuijottaa niitä. Se vaikuttaa pelkältä uteliaisuudelta. Kukaan ei tee muistiinpanoja, kirjaa mitään tai tee merkintöjä kuolleista. Mitään asiakirjoja ei laadita. Lopussa federaation sotilaat keskustelevat nauraen: »Niitä piti olla 72, mutta saatiinkin 74. No, antaa olla, muutama varalle.»

Mitä tapahtui, kun kuvat omasta Abu Ghraibistamme julkaistiin? Kukaan ei eväänsä liikauttanut, ei yleisö eikä media, syyttäjänvirastosta puhumattakaan. Monet ulkomaiset toimittajat videota ja Puolassa kuvat otsikoitiin venäläisenä Abu Ghraibina. Venäjällä oltiin hiljaa.”[i]

—–

[i] Anna Politkovskaja – Venäläinen päiväkirja; 2007; sivut 131-132

Julkaistu

Upea talvipäivä – joten tuulivoimalat eivät tuota

Aurinko paistaa, on pakkasta, eikä juurikaan tuule.

Kun tulin kävelylenkiltä, niin kurkistin mitä Suomen tuulivoimalle oikein kuuluu. 20.2.2018 kello 13.40 Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä teholla 11 MW. Vuodenvaihteessa rakennettua tuulivoimakapasiteettia oli 2044 MW. Siten tuulivoiman ”hyötysuhde” oli 0,5%.

Kulutus noin 13 GW ja sähkön tuonti Suomeen nettona noin 3 GW.

Haitallisen sattumavoiman tuulivoima tukeminen on lopetettava kokonaan ja on rakennettava lisää ydinvoimaa.

Julkaistu

Kansalaisaloite jalkaväkimiinojen palauttamiseksi

Sivustolla kansalaisaloite.fi on nyt mahdollista kannattaa aloitetta Ottawan sopimuksesta irtisanoutumiseksi.

Kävin juuri kannattamassa kyseistä aloitetta.

Jalkaväkimiinoista luopuminen oli suuri virhe, mutta sopimus on mahdollista irtisanoa ja sitten jalkaväkimiinoja saa taas käyttää 6 kk kuluttua.

Julkaistu

Saksan puolustusvoimien tila on erittäin huolestuttava

Saksa ottaa NATOn erittäin nopean toiminnan joukkojen johdon vuoden 2019 alussa. Saksan pitäisi sijoittaa kyseisiin joukkoihin merkittävä määrä henkilökuntaa ja kalustoa.

Kun Saksan puolustusvoimien joukko-osastojen kaluston ja varustuksen tila on aivan surkea, niin mitähän siitä sitten oikein tulee?

Esimerkiksi Saksa on luvannut joukolla olevan mm. 44 Leopard 2 panssarivaunua. Saksan siihen tarkoitukseen aiotulla 9. panssariprikaatilla on kuitenkin vain 9 toimintakuntoista panssarivaunua ja 3 rynnäkköpanssaria (IFV) Marden. Ei ole varaosia, eikä rahaa kunnostaa lisää vaunuja.

Viimeisin ”hauska” tieto viittaa vuoteen 1941, jolloin Saksa joutui tekemään ennakoivan iskun itään juuri ennen kuin Venäjä olisi hyökännyt maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen. Silloin saksalaisille sotilaille ei ollut jakaa talvisodankäyntiin tarvittavaa varustusta, kuten talviasepukuja. Taas historia toistaa itseään. Saksan joukoille ei ole jakaa talviasepukuja, eikä edes telttoja.

On varmaankin taas hauskaa taistella tammikuun pakkasissa kesäpuserossa ja ilman majoitusta.

Mainittakoon, ettei ole myöskään valonvahvistimia, tai vastaavia yötaistelun mahdollistavia laitteita.

Saksan nykyinen puolustusministeri (nainen) Ursula von der Leyen haluaisi, että Saksan puolustusmäärärahat viimeinkin nostettaisiin NATOn haluamalle tasolle 2% bruttokansantuotteesta ja puutteet korjattaisiin. Saksan venäjämieliset demarit (kuten esimerkiksi Steinmeier ja Gabriel) kuitenkin vastustavat puolustusmäärärahojen korotusta.

Saksa on erittäin menestyvä taloudellinen suurvalta, jolla on vaikeuksia keksiä mihin kaiken ylimääräisen rahan käyttäisi – mutta demarit, vihreät ja kommarit estävät maanpuolustuksen laittamisen kuntoon.

Grrr…

Panssarivaunujen ja rynnäkkövaunujen linkin olen antanut jo aiemmin. Lähde talvivarustukseen ja telttoihin on tässä.

Vapaussodassa ja Jatkosodassa Suomi sai apua ryssälää vastaan Saksasta. Kun ryssälä taas hyökkää Suomen kimppuun, niin valitettavasti Saksasta ei ole apua, vaikka saksalaiset ehkä haluaisivatkin auttaa Suomea.

Julkaistu

18.2.1918 – 100 vuotta sitten

Jääkäreiden Etukomennuskunta saapui Vaasaan

Etukomennuskunnassa oli ”vain” satakunta jääkäriä, mutta heidän kanssaan Vaasaan saapui merkittävä määrä aseita ja muuta varustusta. Jääkärit olivat kipeään tarpeeseen Suomen armeijan kouluttajiksi ja taktisen tason johtajiksi. Aseista ja varusteista oli edelleen huutava pula, vaikka sotasaalista olikin Vapaussodassa jo kertynyt melkoisesti Venäjän miehitysjoukkojen aseistariisunnoista ja taisteluissa pakko-otettuina.

”Edelleen Ruotsin rannikkoa seuraten tultiin keskipäivällä 16.2. Merenkurkulle ja käännyttiin itään. Loppumatka kävi jääesteiden vuoksi hitaasti. Helmikuun 18. päivänä kello kahden maissa aamuyöllä laivat saapuivat Vaskiluotoon.

Vastaanotto oli – varovaista ilmaisua käyttäen innostunut. Jo loppumatkasta laivoja oli saatellut melkoinen jäällä kulkeva väenpaljous. Helmikuun 18. päivän iltapuolella komennuskunta marssi Vaskiluodosta Vaasan torille, rivistönä, uusien arvonmerkkien koristamissa jääkäripuvuissa, soittokunta ja leijonalippu edellään, suojeluskuntaosasto jäljessään. Vaikka tästä pikkuparaatista ei julkisesti ollut ilmoitettu, se oli silminnäkijän arvion mukaan kerännyt tuhatmäärin katsojia. Kaupungin komendantti ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pitivät puheen, joihin majuri Öhquist vastasi jääkärien puolesta. – – Entinen pfadfinder, joka oli kolme vuotta kaihoten muistellut kotimaisia herkkuja, ja hänen Saksassa moneen kertaan nälkiintyneet jääkärinsä saivat mielin määrin »lihaa, perunaa, puuroa, maitoa, kinkkua ja voita, ajatella, oikeata voita!»_”[i]

Asevelvollisuus

”Hyökkäystehtävämme vuoksi armeijaa tietenkin oli vahvistettava uusilla yksiköillä. Ensimmäinen keino, johon turvauduttiin oli värväys. »Järjestyslipusto» ja »Suomen tasavallan suojelusvartio», kaksi senaatin toimesta perustettua joukko-osastoa, muodostivat jo pienet kaaderit. Edellisestä tuli runko ensimmäiseen ratsuväkirykmenttiimme, jolla oli Uudenmaan rakuunarykmentin perinteikäs nimi. Jälkimmäisestä muodostettiin Seinäjoen krenatööripataljoona; kun oli saatu muodostetuksi vielä viisi värvättyä pataljoonaa, ne lopuksi yhdistettiin 1. ja 2. krenatöörirykmentiksi. Lisäksi muodostettiin värvätystä miehistöstä kuusi patteria ja yhtä monta räjäytyskomennuskuntaa.

Se järjestelmä, että vapaamuotoisten vapaaehtoisjoukkojen rinnalle muodostettiin säännöllisiä värvättyjä joukko-osastoja, osoittautui pian varsin huonoksi. Värväystä oli sen vuoksi pidettävä vain hätäkeinona, johon turvauduttiin, kunnes voitaisiin mobilisoida koko vapautetun [Bold – jpu] Suomen miesvoima. Tämän edellytyksenä oli yleisen asevelvollisuuden voimaan saattaminen. Nimenomaisesta pyynnöstäni senaatti julistikin 18. helmikuuta yleisen asevelvollisuuden v:n 1878 asevelvollisuuslain pohjalla, ja kaikki miehet 21:n ikäisistä 40-vuotiaisiin kutsuttiin lippujen alle.”[ii]

”27. jääkäripataljoona oli kasvanut vahvaksi yksiköksi, johon kuului 4 jääkärikomppaniaa, 2 konekiväärikomppaniaa, pioneerikomppania, patteri, viestiosasto ja ratsuosasto. Pataljoona oli perusteellisesti koulutettu, ja se oli saanut sotakokemusta itärintamalla. Mahdollisuus saada jääkäreistä kouluttajat ja johtaja niille asevelvollisille yksiköille, jotka pian tultaisiin muodostamaan, oli meille korvaamaton, ja ne Suomeen tulleet jääkärit, jotka jo toimivat johtajan tai kouluttajan tehtävissä, olivat osoittaneet, kuinka päteviä jääkärit olivat. Pataljoonan kotiutumista odotettiin kärsimättöminä, jopa jännittyneinä, sillä jokainen päivä oli nyt kallis.”[iii]

Miten saapuneita jääkäreitä hyödynnettiin

”Ne vähät jääkärit, jotka eri teitä kulkien saapuivat kotimaahan helmikuun alkupuoliskolla, eivät kaivanneet mitään suunnitelmallista sijoittelua. Jokaiselle avautui välittömästi paikka, jolle oli kipeästi kaivattu koulutettua johtajaa.

Vaasassa 18.2. maihinnousseen Öhquistin komennuskunnan käyttö oli silloista tilannetta kuvaava. Tuskin liioittelee, jos sanoo kaaderinnälkäisen armeijan ahmaisseen kitaansa nämä 85 jääkäriä. Komennuskunnan pääosa (10 upseeria sekä 32 aliupseeria ja jefreitteriä) lähetettiin välittömästi suojeluskuntajoukkoihin. Vähempään saivat tyytyä värvätty krenatöörijalkaväki (8 + 15), Vöyrin sotakoulu (1 + 7), värvätty tykistö (1 + 2) ja eräät erikoiskoulutusta vaativat tehtävät (2 + 1). Päällystöpula oli niin ankara, että Libaussa aliupseerin tai jefreitterin arvon saaneille miehille avautui suojeluskunta- ja krenatöörijoukoissa komppanianpäällikön paikkoja. Vain kolme upseeria ja kaksi aliupseeria jäi liitettäväksi pataljoonan pääosaan. Komennuskunnan mukana Vaasaan saapunut tri V. O. Sivén joutui siviilitehtävän, väliaikaisen lääkintöhallituksen päälliköksi.”[iv]

—–

[i] Matti Lauerma – Jääkäripataljoona 27; 1966; sivu 820

[ii] G. Mannerheim – Muistelmat Ensimmäinen osa; 1951; sivu 286

[iii] G. Mannerheim – Muistelmat Ensimmäinen osa; 1951; sivu 287

[iv] Matti Lauerma – Jääkäripataljoona 27; 1966; sivut 857-858

Julkaistu

Korkeapaine

Aamulla radion uutisten jälkeisessä säätiedotuksessa pisti korvaan sana korkeapaine. Se sana herätti minussa automaattisen refleksin, katsotaanpa mitä tuulivoimalle oikein kuuluu. Suomen reaaliaikainen tilanne näkyy täältä.

Arvaukseni osui oikeaan, kun kerran on korkeapaine, niin silloin ei yleensä tuule mainita saakka. 17.2.2018 kello 7.46 Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä teholla 27 MW. Kun vuoden 2017 lopussa Suomessa oli asennettua tuulivoimakapasiteettia 2044 MW, niin tuulivoiman ”hyötysuhde” oli peräti 1,3%.

Kun tuulivoimahuijarit ovat väittäneet, että ainakin Tanskassa ”tuulee aina”, joten sieltä voidaan tuoda Suomeen tuulisähköä, jos Suomessa ei tuule, niin katsoin sitten seuraavaksi, että miltäs se tuulivoiman tilanne Tanskassa oikein näyttääkään. Pohjoismainen sähköverkon tila näkyy täältä. Eipä ollut aihetta hurraamiseen sielläkään. 17.2.2018 Tanskan tuulivoimalat tuottivat sähköä kello 7.48 teholla 105 MW, kello 8.38 teholla 89 MW ja tätä kirjoitettaessa kello 8.55 teholla 72 MW. Eipä siitä taida juuri riittää tuulisähköä Suomeen tuotavaksi.

Koko seurannassa oleva ”Pohjolan” (Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua) tuulivoima oli yhteensä kello 7.48 791 MW, kello 8.38 774 MW ja ”nyt” 755 MW.

Pohjolan sähkönkulutus on ”nyt” 55421 MW (lauantai-aamu). Siten Pohjolan sähkönkulutuksesta katetaan 1,4% tuulivoimalla. Niin, tuulivoima on haitallista sattumavoimaa – ei pelkästään Suomessa, vaan koko Pohjolassa.

Kuva tuulisähkön tuotannosta Suomessa tammikuu 2018.

 

Julkaistu

Yleensä ei ole hyviä uutisia

Uutisiksi päästetään jostakin syystä lähinnä negatiivisia uutisia. Joskus kuitenkin on myös positiivisia uutisia – varsinkin jos seuraa ulkomaisia uutisia, edes veljeskansastaltamme Virosta.

On jo useista eri lähteistä näytetty toteen, että Venäjän joukot Syyriassa, jotka on naamioitu ”yksityisen yrityksen Wagner” joukoiksi ovat kärsineet jenkkilän puolustuksellisessa hyökkäyksessä varsin merkittäviä tappioita.

Venäjä tietysti tapansa mukaisesti kieltää yhdenkään venäläisen sotilaan kaatuneen. Maskirovkaa – petosta.

Kyseessä olivat Venäjän valtion palkkasotilaat, joita Venäjän valtio ei tunnusta sotilaikseen, joten invalidisoituneet venäläiset sotilaat eivät saa eläkettä, kaatuneiden omaisille ei tarvitse maksaa korvauksia, kaatuneiden tunnistamisesta ja hautaamisesta ei tule kustannuksia, jne. Aivan kuten Tshetshenian sodissa.

Oheisen uutisen mukaan Venäjän palkkasotilaita kaatui viime viikolla Syyriassa tässä yhdessä ainoassa jenkkien puolustuksellisessa hyökkäyksessä noin 100 ja haavoittui ehkä 300. Lukemat voivat hyvinkin olla merkittävästi suuremmat. Ryssälä myöntää noin 5 kpl tappiot – kuten tavallista.

Julkaistu

”Vaalit” Venäjän tapaan

Olen usein kirjoittanut, että vaalit Venäjällä ovat absurditeatteriesitys nimeltään vaalit. Ohessa hieman niistä ”vaaleista”.

”Oppositiomies Musa Ozdojev yritti kyseenalaistaa duuman vaalien tulokset. Hän esitti oikeudessa asiakirjoja vaalipiireissä rekisteröidyistä äänistä, omituisen vaaliluettelon, jossa erinimisillä ihmisillä oli sama passi tai sama henkilö äänesti useita kertoja samalla nimellä, mutta eri passeilla. Seuraavassa muutama esimerkki, joista käy ilmi, miten oppositio raivattiin tieltä ja Putinin puolue Yhtenäinen Venäjä sai näyttävän voittonsa. – –

Tutkin vaaliluetteloa, joka on virallisesti oikeaksi todistettu ja varustettu kaikilla vaadituilla allekirjoituksilla ja leimoilla. Siitä näkee, kuka sai äänestyslipun 7.12. äänestysalue nro 68:ssa. Käy ilmi, että ainakin kolme kansalaista näytti äänestäessään passia nro 26 01010683: Alhan-Tsurtskaja-kadulla asuva Timur Hamzatovitsh Balhajev, Zjazikov-kadulla (eri Zjazikov) asuva Tamerlan Mahodovitsh Dzortov ja Korojeva-katu 5:ssä asuva Beslan Bagaudinovitsh Galgojev.

Toinen passi, nro 26 01032665, näyttää kuuluvan neljälle Barsukin asukkaalle, kolmelle miehelle ja yhdelle naiselle. Kolme heistä asuu Juzhnaja-katu 13:ssa. Esimerkkejä kaksin-, kolmin- ja nelinkertaisesta äänestämisestä samalla passilla on tusinoittain. Seuraavaksi löytyy palsta, jossa on sama allekirjoitus 5, 6 tai 10 kertaa peräkkäin, todistamassa eri ihmisten henkilöllisyyttä.

Verrattaessa kahta Basurkin vaalirekisteriä eri päiviltä, 7.12. ja 14.3. (jälkimmäinen on Putinin valintapäivä), käy ilmi, että samalla henkilöllä on kaksi passia. Joulukuun 7. päivän parlamenttivaalien rekisterissä passin numero 26 02098850 haltija on Ahmed Tagirovitsh Azhigov Tibi-Hin (Barsukin osa) lohkotilalta, mutta 14.3. sama henkilö äänestää passilla nro 26 03356564. Kuka Azhigov siis on? Onko hän olemassa? Häntä ei kyetty jäljittämään Tibi-Histä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja muistavat jopa toistensa vanhemmat ja isovanhemmat. Kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan hänestä.

Samanlaisia Azhigoveja on lukemattomia, sillä vaalitoimikunnat olivat häpeämättömän luovia yrittäessään varmistaa oikean tuloksen.” (Anna Politkovskaja – Venäläinen päiväkirja; 2007; sivut 126-127)

Niin, se sama Anna Politkovskaja, jonka Venäjän FSB yritti myrkyttää kuoliaaksi lennolla Beslaniin, mutta jäi sillä kertaa sattuman oikusta eloon – ja ammuttiin sittemmin asuintalonsa hissiin.

Julkaistu

1918 – Kapina demokratiaa vastaan

Akateemikko Eino Jutikkala:

”KAPINA – KETÄ VASTAAN

Kapina on aina tähdätty jotakin vastaan, Punakapina oli tähdätty äskettäin valittua eduskuntaa ja sen asettamaa hallitusta vastaan. Kun näin oli, se oli samalla tähdätty demokratiaa vastaan. Suomessa oli yksikamarinen, yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta, jollaiset tuohon aikaan olivat vielä perin harvinaisia. Vallankumoukselliset eivät edustaneet edes eduskunnan sosialidemokraattista vähemmistöä, jonka mieltä ei sitä toimeenpantaessa kysytty, ja siten voidaan sanoa punaisten hallituksen, Kansanvaltuuskunnan, edustaneen vähemmistön vähemmistöä, Maalaisliiton lehdet eivät paljonkaan liioitelleet, kun ne julistivat kapinan olleen suunnatun ”maailman kansanvaltaisinta eduskuntaa vastaan”. Lausunnosta käy myös ilmi aikalaisten oma ajattelu valkoisten puolella.

Tällainen ajatuksenkulku ei ollut aivan vieras punaisillekaan, vaan jotkut olivat näin syntyneen ongelman vuoksi hämillään. Marxismi ei tosin leniniläisessä muodossaan antanut mitään arvoa kansanvaltaisuudelle, Kun Lenin tammikuussa hajoitti Venäjän perustuslakia säätävän kansalliskokouksen, jossa bolshevikit olivat saaneet vain neljänneksen paikoista, hän julisti toimenpiteen merkinneen ”muodollisen demokratian idean täydellistä ja avointa likvidointia vallankumouksellisen diktatuurin tieltä”.

Mutta länsimainen sosialidemokratia ei hyväksynyt leninismiä. Suomen punaisten ruotsalainen veljespuolue piti tapahtumien kehitystä naapurimaassa niin kiusallisena, että se katsoi aiheelliseksi antaa jyrkästi tuomitsevan julkilausuman: ”Kyseessä on aseellinen nousu mitä laajimmalla pohjalla olevaa kansan valitsemaa eduskuntaa vastaan maassa missä kansan demokraattinen itsemääräämisoikeus näytti olevan luja. Sellainen teko on meidän mielestämme demokratian perusperiaatteiden kieltämistä, vähemmistön väkivallan julistamista yli kansan enemmistön”._”

Lähde.

Niin, Suomi oli ihan oikea demokratia, kun osa punaisista nousi Venäjän yllyttämänä ja Venäjän aseistamana aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan.

Kun se kapina tapahtui Suomen valtion ja Venäjän valtion välillä käydyn Suomen Vapaussodan aikana, niin kapinaan osallistuneet syyllistyivät erittäin raskaaseen rikokseen maanpetos. Niihin aikoihin maanpetoksesta normaali rangaistus oli kuolemantuomio – minun mielestäni niin pitäisi olla vieläkin.

Julkaistu

14.2.1918 – 100 vuotta sitten

Jääkäreiden pääjoukko pääsi viimein merelle – kotimatkalle – Suomen Vapaussotaan.

”Laivaus kesti kauan. Vasta iltapäivällä 14.2. Arcturus ja Castor olivat valmiina lähtöön. Laiturille oli kertynyt runsaasti saattajia, ratsumestari Gripenberg kotimaan edustajana, sotilaskuvernöörin ja komendantin virastojen edustajat, hajotetun pataljoonan upseerikunta ja runsaasti muutakin väkeä, jonka tämän merkillisen joukon lähtö oli houkutellut paikalle. Erityistä ylpeyttä jääkärit tunsivat nähdessään saattajien joukossa tarunomaisen maineen saavuttaneen kaapparilaiva Möwen komentajan, kreivi Dohna-Schlodienin.

Kello 2.15 iltapäivällä Arcturus ja Castor irroittautuivat laiturista ja lipuivat merelle. Pataljoonan upseerit saattelivat niitä aallonmurtajalle saakka. laulut, suomalaiset ja saksalaiset, raikuivat laivojen kansilla. – –

Pataljoonan upseerien joukossa oli monia, jotka olivat ilmeisen voimakkaasti kiintyneet jääkäreihin ja heidän kauttaan myös siihen Suomeen, jota he eivät olleet koskaan nähneet. Enimmäkseen nämä upseerit kuuluivat niihin, jotka suomalaisten silmissä olivat parhaiten täyttäneet sotilaan ja miehen mitat. Eräät hajotetun pataljoonan upseerit, sen viimeisestä komentajasta alkaen, ilmaisivat pian kiintymyksensä vakuuttavimmalla mahdollisella tavalla – seuraamalla kasvattejaan Suomen taisteluihin kohta, kun tie niihin heille avautui. – –

Tilat, jotka Arcturus ja Castor pystyivät kallisarvoiselle lastilleen tarjoamaan, eivät olleet varsin väljät. Arcturus saattoi normaalitapauksessa ottaa 265 matkustajaa. Joskus vuosisadan vaihteessa, laittomien asevelvollisuuskutsuntojen nostattaman Amerikan-kuumeen vuosina, jolloin »siirtolaisruumakin» oli ollut käytössä, matkustajamäärä oli noussut 600 henkeen, hiukan siitä ylikin. Helmikuun 14. päivänä 1917 laivaan sullottiin 854 jääkäriä ja lisäksi eräitä »siviilimatkustajia» – Thesleff rouvineen, pataljoonan molemmat Schwesterit, pari muuta Saksasta Suomeen palaavaa suomalaista ja joukon jatkoksi kaksi sotavankeudesta vapautettua venäläistä everstiä. – –

Castoriin oli sijoitettu 950 jääkärin kuljetuserästä loput 96, pääasiassa tykistömiehiä.” (Matti Lauerma – Jääkäripataljoona 27; 1966; sivut 824-826)