Tekijä: Juhani Putkinen

Julkaistu

Naisen pää punaisessa huivissa

Lainaan urhean, murhatun, toimittajan Anna Politkovskajan kirjoitusta:

”Aamuvarhaisella Sultan Shuaipov kiirehti Magasin lentoasemalle, vaikka kaikki sanoivat hänelle, että se oli täysin turhaa. Hän oli kuullut radiosta, että Euroopan neuvoston delegaatio pistäytyisi ohimennen Ingushiaan, ja päättänyt tavata nämä avuliaat ulkomaalaiset heti heidän astuttuaan lentokoneesta ulos. Hän aikoi kertoa heille kaiken. – –

Kaikki 51 oli murhattu raa’asti niin kutsutussa puhdistuksessa, joka tehtiin helmikuun 20. päivän vastaisena yönä Novaja Kataman lähiössä. Useimmat uhreista olivat Sultanin ystäviä ja naapureita. Arvellaan että teon takana oli pahamaineinen 205. prikaati, joka tahtoi kostaa edellisessä sodassa [Ensimmäinen Tshetshenian sota – jpu] kokemiaan tappioita. – –

Sultan:  »Hämärissä kaduillemme ilmaantui taas jonkin sortin federaaleja. Yhtenä ensimmäisistä ammuttiin naapurini Seit-Selim Dunaiskikujalta. Hän oli suunnilleen viidenkymmenen. Hän vain kysyi yhdeltä sotilaista, mitä joukkoja ne olivat. Aamulla kun hautasimme Seit-Selimiä omalle pihalleen, samat sotilaat palasivat ja kysyivät: ’Mikä hänet tappoi?’ Kysymyksen esitti ampuja itse. Vastasimme: ’Kranaatinsirpale.’ Tajusimme, että he ampuisivat meidätkin, jos sanoisimme totuuden. Seit-Selimin ampuja rähähti nauruun valheemme kuullessaan. Hän oli nuori mies ja kovin mielissään, kun me vanhat miehet pelkäsimme häntä.

Mutta palataan vielä edelliseen iltaan. Kun 74-vuotias Said Zubajev tuli ulos 5. linjan talosta numero 36, hän törmäsi federaaleihin. Sotilaat panivat hänet tanssimaan ampumalla kivääreillä hänen jalkojensa juureen. Kun ukko ei enää jaksanut hyppiä, he ampuivat hänet. Allahille kiitos! Said ei ehtinyt nähdä, mitä he tekivät hänen perheelleen. – –

Yhdeksän aikaan illalla Zubajevien pihalle ajoi portin läpi rynnäkköpanssarivaunu. Ripeästi ja turhia puhelematta sotilaat hakivat talosta Said Zubajevin 64-vuotiaan vaimon Zainabin, pariskunnan 45-vuotiaan tyttären Malikan (venäläisen miliisieverstin vaimon), Malikan 8-vuotiaan tyttären Aminan, Saidin ja Zainabin toisen tyttären 40-vuotiaan Marietin, Saidin 44-vuotiaan veljenpojan Saidahmed Zabajevin, pariskunnan 35-vuotiaan pojan Ruslanin, tämän raskaana olevan vaimon Luizan sekä Ruslanin ja Luizan 8-vuotiaan tyttären Elizan. Heidät laitettiin riviin rappusten eteen. Rynnäkkökiväärit ampuivat muutaman sarjan, ja pian kaikki makasivat kuolleina kotitalonsa edustalla. Zubajeveista jäi henkiin vain Inessa, Ruslanin 14-vuotias tytär. Hän oli hyvin sievä, ja sotilaat laittoivat hänet verilöylyn ajaksi sivuun viedäkseen hänet sitten mukanaan.

Etsimme Inessaa kaikkialta, mutta oli kuin hän olisi haihtunut ilmaan. Hänet kai raiskattiin ja haudattiin sitten jonnekin. Muuten hän olisi tullut hautaamaan omaisiaan. Sinä samana yönä kuoli myös Idris, koulun numero 55 rehtori. Ensin häntä hakattiin kauan seinää vasten niin, että kaikki hänen luunsa murtuivat, ja sitten häntä ammuttiin päähän. Eräästä toisesta talosta löysimme kuolleina 84-vuotiaan venäläisnaisen ja hänen 35-vuotiaan tyttärensä Larisan, joka oli Groznyissa tunnettu asianajaja. He makasivat vierekkäin. Molemmat oli raiskattu ja ammuttu. Adlan Akajev Tshetshenian valtionyliopiston fysiikan professori, virui kuolleena talonsa pihalla. Häntä oli kidutettu. 47-vuotiaan Demilhan Ahmadovin ruumiilta puuttuivat sekä pää että kädet. Yksi Novaja Katajamaan kohdistuneen operaation tunnuspiirteistä oli, että uhreilta hakattiin pää irti. Näin monta veren tahrimaa hakkuupölkkyä. Shevskajakadulla oli pölkky, johon oli isketty kirves, ja pölkyllä lepäsi naisen pää punaisessa huivissa. Vieressä lojui päätön ruumis, mutta se oli miehen. Löysin naisen, jonka pää oli hakattu irti ja vatsa revitty auki. Vatsaan oli tungettu pää. Oliko se hänen vai jonkun muun, sitä en tiedä.»

– – _” (Anna Politkovskaja – Mitään salaamatta; 2010; sivut 40-43)

Kertoja Sultan hautasi 21 verilöylyn uhria, mutta ei jaksanut haudata loppuja kolmeakymmentä.

Julkaistu

Kunnon talvi?

Tästä talvesta taitaa kuitenkin tulla kunnon talvi. Lunta on mukavasti ja ulkolämpömittarini näytti aamulla -25 astetta. Poppamiehet ovat ennustaneet, että ensi viikolla on vieläkin kylmempää.

Arvatkaapa miten suuri osa ”Pohjolan” sähkönkulutuksesta tuotetaan näin talvella tuulivoimalla? Pohjolaan näin sähkömielessä kuuluvat: Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.

22.2.2018 kello 13.24 tilanne oli seuraava: Tuulivoimalat tuottivat teholla 643 MW ja sähkön kulutus oli 64 988 MW. Siten tuulivoimalla tuotettiin sillä hetkellä alle 1% sähkön kulutuksesta. Vertailuarvoksi otan Tanskan hiilivoiman, sillä tuotettiin samana hetkenä sähköä teholla 4139 MW, eli ”Pohjolan” kulutuksesta 6,4%.

Viron sähkötilasto näyttää paradoksin. Kun sähköä kulutetaan reippaasti, niin Viron tuulivoimalat eivät tuottaneet sähköä, vaan kuluttivat sähköä verkosta 1 MW teholla pitääkseen itsensä lämpimänä.

Julkaistu

22.2.1918 – 100 vuotta sitten

Punakapinalliset tekivät ryöstömurhan

”Kansanvaltuuskunnan tutkijatoimikunnalle tuli ilmoitus Orimattilan kunnan Käkelän kylässä tapahtuneen työmies Jalmari Virtasen murhasta. Sen johdosta pidettiin kuulustelu torstaina 28. päivänä maaliskuuta. Murhatun isä Alfred Virtanen kertoi, että hänen torppaansa saapui perjantaina helmikuun 22. päivänä yöllä kello puoli kahdelta viisi tai kuusi miestä, jotka kantoivat punakaartin tunnuksia. Yksi heistä oli Lauri Oksanen Tönnön kylästä. He toimittivat perusteellisen tarkastuksen, mutta eivät ottaneet mukaansa mitään muuta kuin torpan Jalmari-pojan. Pian sen jälkeen, kun joukko oli poistunut, kuului ulkoa ampumista ja heti sen tauottua kovaa valittamista. Kukaan ei kuitenkaan yön pimeydessä tohtinut mennä katsomaan, mitä oli tapahtunut.

Aamun valjettua torpan väki uskaltautui liikkeelle.  Kuljettuaan kirkolle päin menevää metsäpolkua parinsadan metrin matkan etsijät näkivät lumessa verisiä jälkiä, mutta ruumista ei näkynyt missään. Vasta maaliskuun 2. päivänä Jalmarin veljet Antti ja Kalle Virtanen löysivät sen kirkonkylän joesta. »Vainajalta oli viety palttoo, takki, housut, lakki, sukat, kintaat ja pitkävartiset saappaat sekä rahat, joita oli vähän toistasataa markkaa», todisti Alfred Virtanen. Murhatun veli Kalle Virtanen puolestaan kertoi, että kun hän löysi ruumiin yhdessä Antti-veljensä kanssa, sillä oli yllään ainoastaan alushousut, paita ja liivit sekä liivin taskussa kello.

Punaisten retkellä mukana ollutta Lauri Oksasta ei voitu pöytäkirjan mukaan kuulustella, koska hän oli rintamalla. Hänen kuulustelunsa päätettiin jättää Lahden punakaartin esikunnan tehtäväksi. Sen velvollisuudeksi määrättiin ilmoittaa tutkimuksen tulokset Suomen Kansanvaltuuskunnan Oikeusosaston tutkijatoimikunnalle. Edellä kerrotun tutkimuksen toimittivat Suomen Kansanvaltuuskunnan Oikeusosaston tutkijatoimikunnan jäsenet. Tutkimuksen tuloksista ei ole tietoa.”(Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 99)

Julkaistu

Tammisunnuntai 1918 – dokumenttielokuva

Katsoin juuri DVDltä viime vuodelta peräisin olevan dokumenttielokuvan Tammisunnuntai 1918.  Siinä kerrotaan kohtuullisen hyvin Vapaussodan taustoista ja Vapaussodan alusta Etelä-Pohjanmaalla. Toki mainitaan myös punakapina Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan.

Näkökulma on pohojalaanen, mutta niin sen pitääkin olla. Siellähän se ryssien aseistariisunta alkoi suuressa mittakaavassa.

Elokuva on minun nähdäkseni vähän liiankin ”tasapuolinen”, yritetään välttää ärsyttämästä punikkeja – mutta ehkä on hyvä niin.

Suosittelen lämpimästi, sillä se mitä kerrotaan on historiallisia tosiasioita.

Julkaistu

Armahdus Venäjän tapaan

”Työskentelen Novaja gazetassa. Julkaisin kuvia venäläisen sotilaan maaliskuussa 2000 Tshetsheniassa kuvaamasta videosta, joka jotenkin päätyi minulle.

Videolla näytetään antautuneita sissejä. Hyökkäys Komsomolskojen kylään  helmi-maaliskuussa 2000 oli Groznyin piirityksen (talvella 1999-2000) jälkeen toisen Tshetshenian sodan suurin operaatio. Groznyista vetäytyvä komentaja Ruslan Gelajev johti samaan aikaan yli 1 500 miestä kotikyläänsä Komsomolskojeen.

Kauhistuttava piiritys, joka toteutettiin käyttämällä kaikentyyppistä sotilaallista teknologiaa, johti miltei kaikkien kyläläisten menehtymiseen. Kun Komsomolskoje oli lähes täysin tuhottu, Gelajev ja osa hänen sisseistään onnistui pakenemaan kuin ihmeen kautta piirittäjien moninkertaisten vartioketjujen läpi. Saartorenkaan sisään jääneille luvattiin armahdus, mikäli he antautuisivat. Federaation hallitus armahti 72 miestä, kuten ylijohto maaliskuussa 2000 virallisesti lupasi.

Heidät ”armahdettiin” mutta pidätettiin. Sen jälkeen vain kolmen miehen perhe tietää sukulaisensa olinpaikan: muut eivät palanneet. Videolla näkyy, kuinka ”armahdetut” miehet siirretään kahdesta vankienkuljetusautosta tavaravaunuun Tsherlenajan rautatieasemalla Tshetsheniassa. Siirron kuvasivat Venäjän oikeusministeriön erikoisosaston upseerit.

Video muistuttaa keskitysleirielokuvaa. Vartijat käyttäytyvät aivan samoin, rynnäkkökiväärit valmiina, rivissä rinteessä, jonka juurella odottaa radalla seisova junanvaunu. Sotilaat pitävät aseensa suunnattuina ihmisiin, joita paiskataan ulos pakettiautoista. Sissien joukossa on kaksi naista. He ovat täysissä pukeissa ja, päinvastoin kuin miehet, heitä ei ole hakattu. Heidät siirretään välittömästi sivuun.

Loput, miehiä ja poikia (yksi on selvästi 15 tai 16), paiskataan pakettiautoista tai he hyppäävät maahan itse. He ovat kaikki huonossa kunnossa, jotkut kantavat ystäviään. Kaikki ovat haavoittuneita. Toisilta puuttuu jalat, toisilta kädet, jonkun korva roikkuu puoliksi irti. Kuvan ulkopuolelta kuuluu sotilaiden puhetta: »Katso, ne eivät hakanneet korvaa irti kunnolla.» Monet ovat täysin alasti, paljain jaloin ja yltä päältä veressä. Heidän vaatteensa ja kenkänsä heitetään autoista erikseen. Sissit ovat lopen uupuneita. Jotkut eivät ymmärrä, mitä heiltä odotetaan ja törmäilevät hämmentyneinä ympäriinsä. Toiset ovat menettäneet järkensä.

Videolla sotilaat hakkaavat sissejä rutiininomaisesti, automaattisesti, ikään kuin tekisivät sitä vain tavan vuoksi. Missään ei näy lääkäreitä. Jotkut vahvemmista sisseistä määrätään kiskomaan pakettiautoista kuljetuksen aikana kuolleiden ruumiit ja raahaamaan ne sivuun. Videon lopussa radan vieressä näkyy armahdettujen vankien ruumiista koostuva vuori.

Federaation sotilaat eivät koske sisseihin paljain käsin, ainoastaan saappaillaan ja kivääriensä piipuilla. Sissit selvästi inhottavat heitä. He kääntävät saappaankärjellä kuolleiden kasvot näkyviin voidakseen tuijottaa niitä. Se vaikuttaa pelkältä uteliaisuudelta. Kukaan ei tee muistiinpanoja, kirjaa mitään tai tee merkintöjä kuolleista. Mitään asiakirjoja ei laadita. Lopussa federaation sotilaat keskustelevat nauraen: »Niitä piti olla 72, mutta saatiinkin 74. No, antaa olla, muutama varalle.»

Mitä tapahtui, kun kuvat omasta Abu Ghraibistamme julkaistiin? Kukaan ei eväänsä liikauttanut, ei yleisö eikä media, syyttäjänvirastosta puhumattakaan. Monet ulkomaiset toimittajat videota ja Puolassa kuvat otsikoitiin venäläisenä Abu Ghraibina. Venäjällä oltiin hiljaa.”[i]

—–

[i] Anna Politkovskaja – Venäläinen päiväkirja; 2007; sivut 131-132

Julkaistu

Upea talvipäivä – joten tuulivoimalat eivät tuota

Aurinko paistaa, on pakkasta, eikä juurikaan tuule.

Kun tulin kävelylenkiltä, niin kurkistin mitä Suomen tuulivoimalle oikein kuuluu. 20.2.2018 kello 13.40 Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä teholla 11 MW. Vuodenvaihteessa rakennettua tuulivoimakapasiteettia oli 2044 MW. Siten tuulivoiman ”hyötysuhde” oli 0,5%.

Kulutus noin 13 GW ja sähkön tuonti Suomeen nettona noin 3 GW.

Haitallisen sattumavoiman tuulivoima tukeminen on lopetettava kokonaan ja on rakennettava lisää ydinvoimaa.

Julkaistu

Kansalaisaloite jalkaväkimiinojen palauttamiseksi

Sivustolla kansalaisaloite.fi on nyt mahdollista kannattaa aloitetta Ottawan sopimuksesta irtisanoutumiseksi.

Kävin juuri kannattamassa kyseistä aloitetta.

Jalkaväkimiinoista luopuminen oli suuri virhe, mutta sopimus on mahdollista irtisanoa ja sitten jalkaväkimiinoja saa taas käyttää 6 kk kuluttua.

Julkaistu

Saksan puolustusvoimien tila on erittäin huolestuttava

Saksa ottaa NATOn erittäin nopean toiminnan joukkojen johdon vuoden 2019 alussa. Saksan pitäisi sijoittaa kyseisiin joukkoihin merkittävä määrä henkilökuntaa ja kalustoa.

Kun Saksan puolustusvoimien joukko-osastojen kaluston ja varustuksen tila on aivan surkea, niin mitähän siitä sitten oikein tulee?

Esimerkiksi Saksa on luvannut joukolla olevan mm. 44 Leopard 2 panssarivaunua. Saksan siihen tarkoitukseen aiotulla 9. panssariprikaatilla on kuitenkin vain 9 toimintakuntoista panssarivaunua ja 3 rynnäkköpanssaria (IFV) Marden. Ei ole varaosia, eikä rahaa kunnostaa lisää vaunuja.

Viimeisin ”hauska” tieto viittaa vuoteen 1941, jolloin Saksa joutui tekemään ennakoivan iskun itään juuri ennen kuin Venäjä olisi hyökännyt maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen. Silloin saksalaisille sotilaille ei ollut jakaa talvisodankäyntiin tarvittavaa varustusta, kuten talviasepukuja. Taas historia toistaa itseään. Saksan joukoille ei ole jakaa talviasepukuja, eikä edes telttoja.

On varmaankin taas hauskaa taistella tammikuun pakkasissa kesäpuserossa ja ilman majoitusta.

Mainittakoon, ettei ole myöskään valonvahvistimia, tai vastaavia yötaistelun mahdollistavia laitteita.

Saksan nykyinen puolustusministeri (nainen) Ursula von der Leyen haluaisi, että Saksan puolustusmäärärahat viimeinkin nostettaisiin NATOn haluamalle tasolle 2% bruttokansantuotteesta ja puutteet korjattaisiin. Saksan venäjämieliset demarit (kuten esimerkiksi Steinmeier ja Gabriel) kuitenkin vastustavat puolustusmäärärahojen korotusta.

Saksa on erittäin menestyvä taloudellinen suurvalta, jolla on vaikeuksia keksiä mihin kaiken ylimääräisen rahan käyttäisi – mutta demarit, vihreät ja kommarit estävät maanpuolustuksen laittamisen kuntoon.

Grrr…

Panssarivaunujen ja rynnäkkövaunujen linkin olen antanut jo aiemmin. Lähde talvivarustukseen ja telttoihin on tässä.

Vapaussodassa ja Jatkosodassa Suomi sai apua ryssälää vastaan Saksasta. Kun ryssälä taas hyökkää Suomen kimppuun, niin valitettavasti Saksasta ei ole apua, vaikka saksalaiset ehkä haluaisivatkin auttaa Suomea.

Julkaistu

18.2.1918 – 100 vuotta sitten

Jääkäreiden Etukomennuskunta saapui Vaasaan

Etukomennuskunnassa oli ”vain” satakunta jääkäriä, mutta heidän kanssaan Vaasaan saapui merkittävä määrä aseita ja muuta varustusta. Jääkärit olivat kipeään tarpeeseen Suomen armeijan kouluttajiksi ja taktisen tason johtajiksi. Aseista ja varusteista oli edelleen huutava pula, vaikka sotasaalista olikin Vapaussodassa jo kertynyt melkoisesti Venäjän miehitysjoukkojen aseistariisunnoista ja taisteluissa pakko-otettuina.

”Edelleen Ruotsin rannikkoa seuraten tultiin keskipäivällä 16.2. Merenkurkulle ja käännyttiin itään. Loppumatka kävi jääesteiden vuoksi hitaasti. Helmikuun 18. päivänä kello kahden maissa aamuyöllä laivat saapuivat Vaskiluotoon.

Vastaanotto oli – varovaista ilmaisua käyttäen innostunut. Jo loppumatkasta laivoja oli saatellut melkoinen jäällä kulkeva väenpaljous. Helmikuun 18. päivän iltapuolella komennuskunta marssi Vaskiluodosta Vaasan torille, rivistönä, uusien arvonmerkkien koristamissa jääkäripuvuissa, soittokunta ja leijonalippu edellään, suojeluskuntaosasto jäljessään. Vaikka tästä pikkuparaatista ei julkisesti ollut ilmoitettu, se oli silminnäkijän arvion mukaan kerännyt tuhatmäärin katsojia. Kaupungin komendantti ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pitivät puheen, joihin majuri Öhquist vastasi jääkärien puolesta. – – Entinen pfadfinder, joka oli kolme vuotta kaihoten muistellut kotimaisia herkkuja, ja hänen Saksassa moneen kertaan nälkiintyneet jääkärinsä saivat mielin määrin »lihaa, perunaa, puuroa, maitoa, kinkkua ja voita, ajatella, oikeata voita!»_”[i]

Asevelvollisuus

”Hyökkäystehtävämme vuoksi armeijaa tietenkin oli vahvistettava uusilla yksiköillä. Ensimmäinen keino, johon turvauduttiin oli värväys. »Järjestyslipusto» ja »Suomen tasavallan suojelusvartio», kaksi senaatin toimesta perustettua joukko-osastoa, muodostivat jo pienet kaaderit. Edellisestä tuli runko ensimmäiseen ratsuväkirykmenttiimme, jolla oli Uudenmaan rakuunarykmentin perinteikäs nimi. Jälkimmäisestä muodostettiin Seinäjoen krenatööripataljoona; kun oli saatu muodostetuksi vielä viisi värvättyä pataljoonaa, ne lopuksi yhdistettiin 1. ja 2. krenatöörirykmentiksi. Lisäksi muodostettiin värvätystä miehistöstä kuusi patteria ja yhtä monta räjäytyskomennuskuntaa.

Se järjestelmä, että vapaamuotoisten vapaaehtoisjoukkojen rinnalle muodostettiin säännöllisiä värvättyjä joukko-osastoja, osoittautui pian varsin huonoksi. Värväystä oli sen vuoksi pidettävä vain hätäkeinona, johon turvauduttiin, kunnes voitaisiin mobilisoida koko vapautetun [Bold – jpu] Suomen miesvoima. Tämän edellytyksenä oli yleisen asevelvollisuuden voimaan saattaminen. Nimenomaisesta pyynnöstäni senaatti julistikin 18. helmikuuta yleisen asevelvollisuuden v:n 1878 asevelvollisuuslain pohjalla, ja kaikki miehet 21:n ikäisistä 40-vuotiaisiin kutsuttiin lippujen alle.”[ii]

”27. jääkäripataljoona oli kasvanut vahvaksi yksiköksi, johon kuului 4 jääkärikomppaniaa, 2 konekiväärikomppaniaa, pioneerikomppania, patteri, viestiosasto ja ratsuosasto. Pataljoona oli perusteellisesti koulutettu, ja se oli saanut sotakokemusta itärintamalla. Mahdollisuus saada jääkäreistä kouluttajat ja johtaja niille asevelvollisille yksiköille, jotka pian tultaisiin muodostamaan, oli meille korvaamaton, ja ne Suomeen tulleet jääkärit, jotka jo toimivat johtajan tai kouluttajan tehtävissä, olivat osoittaneet, kuinka päteviä jääkärit olivat. Pataljoonan kotiutumista odotettiin kärsimättöminä, jopa jännittyneinä, sillä jokainen päivä oli nyt kallis.”[iii]

Miten saapuneita jääkäreitä hyödynnettiin

”Ne vähät jääkärit, jotka eri teitä kulkien saapuivat kotimaahan helmikuun alkupuoliskolla, eivät kaivanneet mitään suunnitelmallista sijoittelua. Jokaiselle avautui välittömästi paikka, jolle oli kipeästi kaivattu koulutettua johtajaa.

Vaasassa 18.2. maihinnousseen Öhquistin komennuskunnan käyttö oli silloista tilannetta kuvaava. Tuskin liioittelee, jos sanoo kaaderinnälkäisen armeijan ahmaisseen kitaansa nämä 85 jääkäriä. Komennuskunnan pääosa (10 upseeria sekä 32 aliupseeria ja jefreitteriä) lähetettiin välittömästi suojeluskuntajoukkoihin. Vähempään saivat tyytyä värvätty krenatöörijalkaväki (8 + 15), Vöyrin sotakoulu (1 + 7), värvätty tykistö (1 + 2) ja eräät erikoiskoulutusta vaativat tehtävät (2 + 1). Päällystöpula oli niin ankara, että Libaussa aliupseerin tai jefreitterin arvon saaneille miehille avautui suojeluskunta- ja krenatöörijoukoissa komppanianpäällikön paikkoja. Vain kolme upseeria ja kaksi aliupseeria jäi liitettäväksi pataljoonan pääosaan. Komennuskunnan mukana Vaasaan saapunut tri V. O. Sivén joutui siviilitehtävän, väliaikaisen lääkintöhallituksen päälliköksi.”[iv]

—–

[i] Matti Lauerma – Jääkäripataljoona 27; 1966; sivu 820

[ii] G. Mannerheim – Muistelmat Ensimmäinen osa; 1951; sivu 286

[iii] G. Mannerheim – Muistelmat Ensimmäinen osa; 1951; sivu 287

[iv] Matti Lauerma – Jääkäripataljoona 27; 1966; sivut 857-858

Julkaistu

Korkeapaine

Aamulla radion uutisten jälkeisessä säätiedotuksessa pisti korvaan sana korkeapaine. Se sana herätti minussa automaattisen refleksin, katsotaanpa mitä tuulivoimalle oikein kuuluu. Suomen reaaliaikainen tilanne näkyy täältä.

Arvaukseni osui oikeaan, kun kerran on korkeapaine, niin silloin ei yleensä tuule mainita saakka. 17.2.2018 kello 7.46 Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä teholla 27 MW. Kun vuoden 2017 lopussa Suomessa oli asennettua tuulivoimakapasiteettia 2044 MW, niin tuulivoiman ”hyötysuhde” oli peräti 1,3%.

Kun tuulivoimahuijarit ovat väittäneet, että ainakin Tanskassa ”tuulee aina”, joten sieltä voidaan tuoda Suomeen tuulisähköä, jos Suomessa ei tuule, niin katsoin sitten seuraavaksi, että miltäs se tuulivoiman tilanne Tanskassa oikein näyttääkään. Pohjoismainen sähköverkon tila näkyy täältä. Eipä ollut aihetta hurraamiseen sielläkään. 17.2.2018 Tanskan tuulivoimalat tuottivat sähköä kello 7.48 teholla 105 MW, kello 8.38 teholla 89 MW ja tätä kirjoitettaessa kello 8.55 teholla 72 MW. Eipä siitä taida juuri riittää tuulisähköä Suomeen tuotavaksi.

Koko seurannassa oleva ”Pohjolan” (Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua) tuulivoima oli yhteensä kello 7.48 791 MW, kello 8.38 774 MW ja ”nyt” 755 MW.

Pohjolan sähkönkulutus on ”nyt” 55421 MW (lauantai-aamu). Siten Pohjolan sähkönkulutuksesta katetaan 1,4% tuulivoimalla. Niin, tuulivoima on haitallista sattumavoimaa – ei pelkästään Suomessa, vaan koko Pohjolassa.

Kuva tuulisähkön tuotannosta Suomessa tammikuu 2018.