Tekijä: Pentti Tuominen

Myöhemmin
Julkaistu

EU ja Romania

Romania aloitti tämän vuoden (2019) alussa puolen vuoden pestinsä EU;n puheenjohtajamaana. Kovastihan siitä on annettu erilaisia lausuntoja, sekä hyvinkin negatiivisia mielipiteitä. Puheenjohtajamaan virkaa pidetään hyvinkin varteenotettavana ja vaikeana tehtävänä. Jopa EU komission puheenjohtaja Juncker on kovinkin epäilevällä mielellä Romanian selviytymisestä.

Onhan se omituista, että EU;n yksi nuoremmista jäsenistä ja yksi Euroopan köyhimmistä maista johtaa koko Euroopan neuvostoa. Kaikenlisäksi Romaniaa pidetään yhtenä Euroopan korruptoituneimmista maista. Jopa Romanian oma presidentti on ollut epäilevä puheenjohtajuuden ja siitä selviämisen suhteen.

Puheenjohtajuus kestää kesäkuun 2019 loppuun, jos on kestääkseen. Silloin, eli heinäkuun alusta pitäsi Suomen hoitaa se virka. No, Suomelle se ei ole mikään uusi asia ja se tuleekin hoitumaan rutiinilla, kaikkine palavereineen ja muine tehtävineen.

Tämänkertaiset puheenjohtajamaat

Romania , Suomi ja Kroatia hoitelevat EU asioita kukin vuorollaan ja kaikki yhdessä. Saa nähdä onnistuuko Romania, vai toteutuuko ennusteet, jossa puheenjohtajuus kaupataan Suomelle.

Julkaistu

Se on sitä nyt

Vauhdikkaasti alkaa vuosi ja talvi näyttää lopultakin kyntensä, taitaa näyttää vielä varpaansakin. On sitä lepsuteltukin, kun vielä eilen satoi vettä. Meillä täällä lounaisella Pirkanmaalla on yöllä satanut lunta keskimäärin kymmenen sm. Jossain sitä on tuulen kasaamana vielä enemmänkin, jossain vähemmän. Yritin lykätä kolalla, mutta eihän siitä mitään tullut märässä maassa, kaikki vaan paakkuuntui kolaan.

Pakkastakin on siunaantunut nelisen astetta ja tuulen kanssa jäähtyy joka paikka.

Aamulla oli sähkökin tunnin poissa ja nytkin pätkii koko ajan. Tuli sopivasti takaisin, että sain keitettyä aamukahvin. Pitäisi nyt olla sitten hereilläkin. Kohta pitäisi lähteä yrittämään pääseekö autolla mihinkään, on aika kahdeksalta laboratorioon verenimijöiden kynsiin.

Eiköhän ne siitä sitten päivän mittaan, siis ilmat.

Julkaistu

Mitenkäs sen ajokortin kanssa?

Nyt on Valtioneuvosto päättänyt suuressa viisaudessaan, uuden ajokorttilain. Jää epäselväksi, missä sitä uuden lain mukaan voi käyttää ja missä ei. Missään ei mainita kelpaako se esimerkiksi autolla ajamiseen, puhutaan vain korkean turvallisuustason vaativissa tapauksissa ajokortti ei kelpaa. Yritin lehdessä olevasta jutusta selvittää itselleni, miten asia on.

Esimerkiksi sanotaan, että pankkitiskillä se kelpaa, tai sitten ei. Eihän niitä palvelevia pankkitiskejä enää edes ole. Miksi tehdään niin sekavia lakeja, ettei niistä kukaan ota selvää ja miksi yleensäkään ajokorttiin piti koskea. Äkkiä ajatellen ja katsoen nykyinen ajokortti näyttää melko samanlaiselta passin kanssa. Valokuva, joka on tunnistuksen kannalta tärkeä on kopio toisistansa. Tiedän, kun juuri kesällä uusin sen. Maksoinkohan siitäkin ihan turhaan.

Julkaistu

Meidänkö pitäisi sopeutua?

Nykyään käydään hyvinkin paljon keskustelua joululaulujen ja koulujen kevätlaulujen sopivuudesta nykyisiin tapoihin. Keskustelu on alkanut maahanmuuttajien, pääosin muslimien erilaisista kulttuureista johtuen. Nyt siihen yhtyvät myös tietyt radikaalimmat kansanryhmät, tietämättä edes mistä on kysymys.

Meillehän nuo vanhat laulut ovat ikivanhoja jo vuosikymmeniä olleita perinteitä. Ne eivät ole mitään uskonnollisia rituaaleja, eivätkä minkään uskon palvontaa.

Laulujen suuren merkityksen näkee joulunajan yhteislaulutilaisuuksissa. Silloin ovat kirkot ääriään myöten täynnä, olivat ihmiset sitten mistä uskon ryhmästä tahansa.

Näitä tapoja ei nyt sitten määrätyt tahot suopein silmin, eikä korvin kuule ja katsele.

Meidänkö kantasuomalaisten pitäisi muuttaa tapojamme. Meidänkö pitäisi hyväksyä vieraasta kulttuureista tulleet uskomukset.

Muualta tulleet pysykööt tavoissaan, jos eivät pysty elämään maassa maan tavalla. Älkööt kuitenkaan yritä muuttaa meidän kantasuomalaisten tapoja. Pysykööt omissa oloissaan, toivottavasti muuttuvat sukupolvien saatossa. Antakoot meidän elää tapojamme noudattaen.

Julkaistu

Kenen ehdoilla vietetään joulua?

Taas on aika kun herää keskustelu, mikä on perinteen osa koulujen joulujuhlissa. Se herättää suuria tunteita ja monenlaisia mielipiteitä.

Minun mielestäni joulujuhlat ovat kunnioitus ikivanhoille perinteille, eivätkä mitään uskonjulistuksia. Nyt näitä vastaan käydään suurilla tunteilla ja ilmeisesti maahanmuuttajien ja heidän jälkeistensä toimesta.

Eikö meillä saa olla mitään pyhää ja emmekö saa muistaa omia perinteitämme. Onko meidän pakko sopeutua vieraiden kulttuurien ehtoihin?

Julkaistu

Valtionvelka laskussa

Jotain hyvää tällekin päivälle, Ylen uutisen mukaan valtionvelka on laskusuunnassa. Lähes kymmeneen vuoteen sitä on nyt pystytty lyhentämään, eikä jo varattua kahdenmiljardin lainaa jouduta nostamaan.

Tilastokeskuksen mukaan arvio tälle vuodelle velkaprosentista on hiukan vajaa 48 % bkt;sta. Suunta on siis erittäin hyvä ja näin sen pitääkin olla, koska tulevaisuuden ennuste pitkällä aikavälillä tuokin sitten ongelmia.

Hallitus ja Valtiovarainministeriö on onnistunut oikein hyvin talouspolitiikassaan, vaikka koko ajan haukutaankin, varsinkin opposition toimesta. Totta tietysti on että paremminkin voisi olla, niinhän sitä aina.

Julkaistu

Englannin pääministeri kerjuulla

Pääministeri Theresa May on neuvonantajiensa kanssa taas kerran Brysselissä kerjäämässä parempaa Brexit sopimusta. Hän pelkää, että jo neuvoteltu sopimus ei mene läpi maansa parlamentissa ja sen tulevassa äänestyksessä. Hänen asemansa pääministerinä saattaa näin olla vaakalaudalla ja koko Englannin ero ilman sopimusta.

EU komission puheenjohtaja Juncker kuitenkin sanoo, että jo neuvoteltua sopimusta ei tulla avaamaan. Pitkämielistä myötätuntoa ja apua tullaan kuitenkin antamaan. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakin ja onko Eu;n mahtimiehet ja naiset niinkin pehmeitä, että kaikki muuttuu sopimusten ohitse.

Englantihan ei koskaan ole ollut mikään EU;n mallioppilas, heillä on aina ollut oma puntansa ja teehetkensä. Kulkevat autoillaan väärällä puolella teitä ja mittaavat matkansa maileina, sekä tuumaavat aikansa.

Julkaistu

Laskut ja niiden maksaminen

Minä maksan laskut aina verkossa, kuten varmaan moni muukin täällä. Yleensä maksan kotona läppärillä ja annan tunnusluvut kännykällä. Joskus sattuu niin, että olen unohtanut koko laskun, silloin teen kaiken kännykällä, vaikka kannon päässä.

Muutama asia, jotka tulevat ajan myötä tavaksi. Pankki ilmoittaa sähköpostilla uudesta laskusta, joka pitää käydä verkossa hyväksymässä. Yleensä vaan käy niin, että riittää loppusumman ja eräpäivän tarkastaminen. Ei tule aina tarkastettua laskun perustietoja, vielä vähemmän laskuttajan erittelyä. Tuon erittelyn saamiseksi pitää mennä laskuttajan sivuille ja sen jälkeen ei pääsekään enää pankin sivuille.  Pitää siis sinne kirjautua udestaan.

Loppusummahan on säännöllisissä maksuissa kuukausittain melkein vakio, joten tulee tarkastettua vaan se. Periaatteessahan laskussa voi silloin olla vaikka kuluja ”puuhevosista”, mutta näin vaan on käytäntö.

Monenkin tuttavan kanssa olen asiasta keskustellut ja aika monella tuntuu olevan sama, periaatteessa huono tapa. Miten on tapana teikäläisillä täällä?

Julkaistu

Paljon tuo vuosi tullessaan

Ainakin uusi palkkarekisteri.

Sitä tulee pitämään verottaja ja siihen on ilmoitettava jokainen euro, joka on tulon puolella. Siitä ilmoittamisesta pitää huolen maksaja 01.01.2019 alkaen. Sen ilmoituksen siis tekee palkan ja minkä muun etuuden, jopa eläkkeiden maksaja.

Rekisteristä hyötyy tietysti verottaja, mutta samalla moni muu viranomainen / virasto  ja yritys. Sitä tulee käyttämään vakuutusyhtiöt, pankit ja yleensäkin sen tapaiset.

Kuinkahan pitkään meidän tietomme pysyvät salaisina, toisaalta johan ne ovat ja ovat olleet monessakin rekisterissä. Sitä vaan pistää miettimään, milloinka digit sotkeentuvat keskenään ja kukaan ei tiedäkään enää mistään mitään.

Yksinkertaisella ajattelulla luulisi, että niitä monia erilaisia rekistereitä olisi voinut keskenään hyödyntää, mutta ei sitten.

Ps. Kyseessä on ”tulorekisteri”, nimesin sen hiukan väärin palkkarekisteriksi. Toisin sanoen tarkoittaa kaikenlaisia tuloja, jopa pimeitä.