Tekijä: Toni Lahtinen

Äkkiseltään otsikko saattaa vaikuttaa järjettömältä, mutta antakaas niin selitän hieman.

Diesel on modernin yhteiskunnan ”elämäneliksiiri”. Se on tällä hetkellä välttämätöntä niin ruuan tuotantoon, ihmisten ja tavaroiden kuljetuksiin kuin osin myös talojen pitämiseen läpiminä. EU:n ja Yhdysvaltojen uusille polttomoottoriautoille säädettyjen valmistuskieltojen oletetaan johtavan dieselin ja bensiinin kysynnän merkittävään laskuun jo 10 – 15 vuoden sisään. Tämä ennakoitu kysynnän lasku saa investoinnit öljynjalostukseen näyttämään kannattamattomilta, jonka seurauksena jalostuskapasiteetti on jo laskenut ja tulee laskemaan edelleen tulevina vuosina.

Vihreä siirtymä ei kuitenkaan ole vielä täällä, eikä dieselille ole tällä hetkellä saatavilla välitöntä korvaajaa, mikä uhkaa johtaa jopa rajuun dieselin hinnan nousuun. Tämän voisi luulla olevan hyväksi vihreälle siirtymälle, mutta… Vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja mm. sähköverkkoon, uusiin sähköautoihin sekä uuteen sähköntuotantoon. Kaikki nämä taas vaativat suuria määriä raaka-aineita, kuten kuparia ja erilaisia akku- ja maametalleja. Näistä raaka-aineista suurin osa on lähtöisin kaivoksista, jotka tällä hetkellä käyttävät suuria määriä dieseliä kaivoskoneiden polttoaineena.

Mikäli siis dieseiin hinta, kuten vahvasti näyttää, nousee mekittävästi tulevina vuosina, myös vihreän siirtymän vaativien raaka-aineiden hinnat tulevat nousemaan. Kaivoksissa voidaan toki siirtyä käyttämään myös joitain vaihtoehtoisia energialähteitä, mutta niitä ei ole aiemmin suuremmassa määrin käytetty niiden dieseliä korkeamman hinnan takia, eli myös tämä siirtymä nostaa raaka-aineiden hintoja.

Kun yhteiskunnan perustoimintojen ylläpito kallistuu dieselin hinnan nousun seurauksena, on yhteiskunnalla vähemmän resursseja käytettävissä vihreän siirtymän vaativiin investointeihin. Mikäli samaan aikaan vihreään siirtymään vaadittavien investointien kustannukset nousevat, esimerkiksi niiden tarvitseman energian hinnan nousun myötä, hidastaa tämä entisestään vihreää siirtymää.

Tällä hetkellä alkaakin näyttämään pahasti siltä, että sinällään hyvää ja pitemmällä aikavälillä välttämätöntä muutosta nopeuttamaan tarkoitetut poliittiset päätökset ovatkin kääntymässä itseään vastaavan. ”Ylhäätä” poliittisesti ohjattu siirtymäaikataulu voikin lopulta johtaa alkuperäistä pitempään siitymäaikaan, kun tehtyjen päätösten tahattomat kerrannaisvaikutukset nousevat muutoksen esteiksi/hidasteiksi.

Yhdysvaltoja on tällä viikolla ravisuttanut kauhea episodi. Floridan republikaanikuvernööri Ron DeSantis on lennättänyt noin 50 laitonta maahantulijaa demokraaattieliitin suosimalle Marta’s Vineyardin saarelle. Kaiken lisäksi DeSantis ei erikseen ilmoittanut Marta’s Vineyardin viranomaisille lennosta, vaan oli muutamaa päivää aikaisemmin ainoastaan varoittanut lehdistötilaisuudessa lennettävänsä laittomia maahantulijoita mm. Marta’s Vineyardiin, mikäli liittovaltion johto ei tee mitään päivä päivältä kasvavalle siirtolaisongelmalle. Todennäköisesti idea lennättää maahantulijoita tuli valkoisen talon aiemmin suorittamista lennätyksistä, joilla siirtolaisia lennätettiin eripuolille Yhdysvaltoja, mm. Floridan Jacksonvilleen, ilman erillistä yhteydenottoa alueen viranomaisiin.

Samantapaiseen toimintaan on päätynyt myös Texasin  republikaanikuvernööri Gred Abbott, joka on järjestänyt laittomasti maahantulleille bussikuljetuksia mm. Washington DC:hen, New Yorkiin ja Chicagoon. Viimeisin huomiota herättänyt kuljetus päätyi Washingtoniin Naval Observatoryn alueelle, varapresidentti Kamala Harrisin virka-asunnon läheisyyteen. Kimmokkeena matkan ”päätepysäkille” lienee toiminut Kamala Harrisin TV-haastattelu, jossa hän vakuutti useampaankin otteeseen rajan olevan turvattu (engl. boder is secure).

Yhteistä DeSantisin ja Abbottin järjestämien ”matkojen” kohteille on niiden itsensä mainostama laittomien maahantulijoiden ”turvapaikka kaupunki” (engl. sanctuary city) status. Tätä turvapaikka statusta niin Washington DC:n, New Yorkin kuin Chicagon johtavat demokraattipoliitikot ovat mainostaneet jo vuosia. Myös Marta’s Vineyardin omassa esitteessä muistetaan erikseen mainita, kuinka maahanmuuttajat ovat tervetulleita.

Tästä päästääkin blogin otsikon aiheeseen. Kun DeSantisin ja Abbotin kujetuttamat siirtolaiset saapuivat maahantulijoiden turvapaikoiksi julistautuneisiin kaupunkeihin, alkoi välitön valitus herrojen kuljetuksia kohtaan. Näytti kuin aiemmin tervetulleiksi mainostetut maahanmuuttajat eivät olisikaan olleet tervetulleita. Esim. Chicagon pormestari Lori Lightwood järjesti kaupunkiin päätyneille tulijoille välittömästä jatkokyydin demokraatteja äänestävältä keskusta-alueelta republikaanienemmistöiseen esikaupunkiin. Suuren kohun aiheuttaneen Marta’s Vineyardin lennon matkustajat saatiin siirrettyä kansalliskaartin avustuksella muualle, pois Barrack Obaman ja muiden alueella asuvien silmistä, alle kahdessa vuorokaudessa.

Siinä missä muutamat kymmenet, runsainmillaan muutamat sadat, Washingtoniin, New Yorkiin, Chicagoon ja Marta’s Vineyardiin päätyneet tulijat ovat nostaneet suuren myrskyn niin mediassa kuin politiikan puolella, ei esim. Texasin Del Rion kaltaisen pienen rajakaupungin kuukaudesta toiseen jatkunut ahdinko valtavien maahanmuuttovirtojen kanssa ole noussut missään vaiheessa otsikoihin. Samana päivänä, kun noin 50 tulijan reilun 15000 asukkaan Marta’s Vineyardiin aiheuttama ”inhimillinen katastrofi” pyöri päällimäisenä uutisena, noin 32000 asukkaan Del Rioon saapui lähemmäs 15000 laittomasti maahantullutta siirtolaista.

Texasin ja Floridan kuvernöörien tavoite siirtolaisongelman nostamisesta esiin näyttää onnistuneen, mutta seuraukset eivät tn. ole herrojen toiveiden mukaisia. Rajakaupunkien ja -osavaltioiden ahdingon sijaan keskustelu on siirtymässä herrojen rankaisemiseen. Mediaa ja demokraattista eliittiä eivät kiinnosta Del Rion kaltaisten kaupunkien ja niiden asukkaiden vaikeudet, vaan tärkeintä on rankaista kaksoismoralismin esiin nostaneita. Jos DeSantisille ja Abbottille saadaan muita ennalta varoittavat tuomiot, voi demokraattieliitti jatkaa oman moraalisen erinomaisuutensa esittelyä joutumatta itse kohtaamaan ajamansa politiikan negatiivisia seurauksia.

Bidenin hallinnon ajama energiapolitiikka vesittää tehokkaasti Ukrainan sodan seurauksena Venäjälle asetettujen pakotteiden toimivuutta.

Ajettu politiikka on tehnyt energian suhteen omavaraisesta maasta öljyn ja maakaasun netto-ostajan, jonka johtaja on kierrellyt öljytuottajamaissa anelemassa tuotannon lisäämistä. Kysynnän kasvu yhdistettynä Yhdysvalloissa nähtyyn tuotannon laskuun on nostanut energian hintaa maailman markkinoilla. Venäjän taloudelle kriittisten öljyn ja maakaasun hinta onkin noussut huimasti Koronaa edeltävään aikaan verrattuna (öljyn hinta nyt noin 2 kertainen ja maakaasun 3.5 kertainen).  Vaikka asetettujen pakotteiden seurauksena Venäjä on joutunut myymään öljyä esim. Intialle alehintaan, on hinta ollut silti korkeampi kuin ennen Korona-aikaa.

Oman energiatuotannon tietoisen alas ajamisen seurauksena Yhdysvallat ei myöskään kykene tukemaan Eurooppaa tulevan talven energiakriisissä, mikä omalta osaltaa vaarantaa lännen yhtenäisyyden Venäjän agression edessä. Kylmä talvi Keski-Euroopassa voikin johtaa Venäjän vastaisen pakoterintaman repeämiseen, ja mikäli näin käy, Putin varmasti nostaa maljan jos toisenkin Bidenin energiapolitiikan kunniaksi.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/supo-suomesta-on-lahtenyt-aarioikeistolaisia-toimijoita-taistelemaan-ukrainaan-tallainen-riski-he-ovat/8399726#gs.wc8mwo

Äärioikeistolaisuuden nostaminen erikseen esille antaa tukea Putinin ”de-natsifikaatio” propagandalle, eli hieno syöttö suoraan Putinin lapaan.

Lähi päivät tulevat näyttämään, löytyykö mm. EUFAn, FIA:in ja FIS:in johdosta Neville Chamberlainin vai Sir Winston Churchillin kaltaisia miehiä ja naisia.

Vaikkei urheilutapahtumien siirroilla voidakkaan vaikuttaa Putinin päätöksiin, niillä voidaan kuitenkin antaa selkeä viesti demokraattisen maailman kyvystä vastustaa diktaattorin mielivaltaa. Mikäli Venäjälle annettuja/sovittuja urheilutapahtumia ei siirretä sieltä pois, on se selvä viesti demokraattisten maiden nöyrtymisestä diktaattorin edessä. Vetoaminen tehtyihin sopimuksiin kertoo vain kansainvälisten suvereeneja valtioita ja niiden koskemattomuutta koskevien sopimusten olevan vähempiarvoisia kaupallisiin sopimuksiin verrattuna.

Juuri nyt on se hetki, jolloin selkärangan omaavilla päätäjillä on mahdollisuus astua esiin, ja nousta taistoon diktatuuria vastaan. Nöyrtyminen ja kompromissin etsiminen vain rohkaisee diktaattoreita. Jokainen diktaattoreiden kanssa tehty kompromissi on käytännössä myönnytys diktaattorin vaatimuksille, ja sellaisen tien päässä huomaamme diktaattorin, ei ainoastaan saavuttaneen alkuperäiset vaateensa, vaan saaneen jopa enemmän kuin on koskaan uskaltanut unelmoida.

Diktatuurin vastustaminen vaatii uhrauksia, mutta mitä aiemmin siihen ryhdytään, sitä pienemmällä vaivalla siitä selvitään. Liennytyspolitiikka vain rohkaiseen diktaattoria ja vahvistaa hänen asemaansa, ja tekee siten hänen pysäyttämisestään päivä päivältä vaikeampaa.

Yhdysvalloissa on paljastumassa poliittisen kilpailijan vakoiluskandaali, joka vaikuttaa suuremmalta ja vakavammalta kuin lopulta Nixonin eroon johtanut Watergate-skandaali. Siinä missä Watergate-skandaali koski poliittisen kilpailijan salakuutelua vaalikamppailun aikana, näyttäisi uudessa skandaalissa vakoilu jatkuneen myös vaalien jälkeen, ja johtaneen mahdollisesti jopa Valkoisen talon ”salakuunteluun”.

Vakoiluepäilyt ovat nousseet esiin ns. ”Venäjä salaliiton” (Russia Collution) alkuperää tutkimaan määrätyn erityissyyttäjä (special counsel) John Durhamin tutkimuksissa. Durhamin oikeudelle toimittaman syytekirjelmän mukaan Hillary Clintonin vaalikampanja olisi maksanut kolmannelle osapuolelle Donald Trumpin  ja hänen vaalikampanjansa vakoilusta. Syytekirjelmästä ilmenee, että vakoilua olisi suoritettu tietoliikennettä seuraamalla, ja se olisi jatkunut vielä vaalien jälkeenkin Yhdysvaltain presidentin toimiston tietoliikenteen seurannalla. Tuo ennen vaaleja tehty toiminta olisi verrattavissa Watergate-skandaaliin, mutta mahdollinen vaalien jälkeinen Valkoisen talon ”salakuuntelu” nostaisi tämän skandaalin ihan uudelle tasolle.

Viimeisten vuosien aikana yhdeksi faktantarkastuskeinoksi on noussut uutisoinnin vertaaminen FOX:n ja CNN:n välillä. Mikäli molemmat uutisoivat samasta asiasta eri tavoin, kumpaankaan uutiseen ei ole uskomista, mutta jos molemmat uutisoivat saman suuntaisesti tai toinen vaikenee koko asiasta, uutinen on yleensä varsin lähellä totuutta. Tällä kertaa FOX on uutisoinut asiasta, mutta CNN tuntuu vaikenevan koko asiasta, eikä näytä edes yrittävän kyseenalaistaa FOX:n uutista.

Tulevina kuukausina asiasta tullaan varmaan kuulemaan vielä paljon lisää, ja toivottavasti kaikki faktat tulevat esiin, olivatpa ne sitten mitä tahansa.

https://www.foxnews.com/politics/clinton-campaign-paid-infiltrate-trump-tower-white-house-servers