Millä todennäköisyydellä kaksi lääkäriä tippuu ikkunasta alas tuosta vaan. Nyt on hyvä aika päästä eroon hallituksen vastustajista ja Venäjällä tämä asia osataan…
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c6deb1eb-9f57-4fd1-8613-db7a4abaf966

Sopivan mansellismielinen blogialusta
Millä todennäköisyydellä kaksi lääkäriä tippuu ikkunasta alas tuosta vaan. Nyt on hyvä aika päästä eroon hallituksen vastustajista ja Venäjällä tämä asia osataan…
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c6deb1eb-9f57-4fd1-8613-db7a4abaf966
Lie kaikille tuttu vaan minä sitä tein, vuosien jälkeen.
Tein täysin alusta alkaen, ei mitään valmistuotteita lihaliemikuutioita yms.
Valurautapannulle voita ja voin kupliessa lisäsin vehnäjauhoja ja sekoittelin. Annoin jauhojen ruskistua aina siihen asti kun pannulta tuoksahti palamaan alkava vivahdus. Lisäsin vettä pari desiä ja sekoitellen. Kun seos alkoi kuplia, lisää vettä ja jatkoin kunnes kastike oli haluamani juoksevaa.
Sitten lisäsin tomaattilohkoja, paprikalohkoja, iso kynsi valkosipulia ohuina siivuina, tomaattipyrettä ja dijounin sinappia. Maustoin pippurilla ja savusuolalla. Soijakastiketta vielä pieni luraus.
Viimeiseksi lisäsin melkoisen lohkon valion homejuustoa ja keittelin kasaan ja lisäsin savulihakuutioita tarpeellisen määrän.
Ruokaillessa oli Janssonin kiusausta ja tämä teelmykseni kastikkeeksi. Vaimo kiitteli ja maistui se minullekkin
.
Kirja porautuu syvälle valkoisen Suomen ytimeen, vapaussotamyytin alkulähteille, ja nostaa esiin ilmiöitä ja henkilöitä, jotka antoivat leimansa kokonaiselle aikakaudelle….
Ote kirjan esittelytekstistä.
Tämmöisen kirjan tulin lukeneeksi ja samalla huomasin tietojeni ylimalkaisuuden sisällissodasta ja sen lähivuosista.
Suojeluskuntien perustamisesta ja jo 1918 kesällä ne miltei lakkautettiinkin mutta sittemmin Mannerheimin valinta valtionhoitajaksi mahdollistikin suojeluskuntien aseman jopa vahvistumisen ja jossain määrin asia sai jopa virallisen leiman.
En myöskään koskaan ole tullut ajatelleeksi ns Valkoisen Suomen aikakautta; 1918 – 1939 ja talvisodan vaikutusta suojeluskuntien asemaan.
20 – 30 luvuilla oli voimissaan ns Uusi Metsätoimisto, Elmo E Kailan ja hänen milteipä salaseuramaisen verkostonsa toimet ja propaganda näyttivät mahtinsa ja voimansa kunnes sitten 40-luvulla tuli romahdus.
En ala referoimaan kirjan tekstiä ja sanomaa laajemmalti mutta kirjan sivuilta saa selkeän kuvan esim sotapropagandan ja propagandan tehosta ja synnystä ensimmäisen maailmansodan alkuvuosista.
Propagandahan lähtee tehoamaan alhaalta ylöspäin ja kyläyhteisöstä valtion aivan huipulle ja se näyttäisi toimivan. Ainakin 20 – 30-lukujen Suomessa toimi yllättävänkin tehokkaasti.
Tri Aapo Roseliuksen teksti on selkeätä ja helppolukuista ja nykypäivän historiantutkimukseen tukeutuvana, ainakin minulle vaikutti asioita ja historiaa selventävästi.
Suosittelisin kirjaa hänelle ken haluaa laajentaa historiantietämystään, se kannattaisi lukea niin poliittisesti sitoutuneen kuin ns sitoutumatonta ajattelua omaksuvankin.
Puoli seitsemältä se alkoi. Kuuden jälkeen joimme aamukahvit, sen jälkeen nyreänä katselin harjaa ja rikkalapiota. Karusti totesin kuin Koskelan Jussi Pohjantähdessä: Tosta se alkaa. Siitä se alkoi torpan siivous.
En ala eri työvaiheita raportoida, mutta hikeä pukkasi koko ajan. Vanhan, ison sohvan vieminen vinttiin, oli jo aikamoinen rypistys. Eläimet ovat ihmeellisiä miten ne osaavat reagoida kun huoneita laitetaan uuteen uskoon. Vilma piipahti jossain vaiheessa sisällä ja oli todella levoton. Aivan kuin olisi pelännyt, että koti viedään alta. Rauhoittui kun otin syliin ja kerroin, ettei ole hätää.
Hyvät naapurit ovat kullan arvoisia. Mirjamin naapurilta Erkiltä ja Eijalta olimme saaneet ilmaiseksi uutta vastaavan sohvan. Erkki vielä toi sen tänne asemanperälle lava-autollaan. On hienoa kuinka nykyäänkin on yhteisöllisyyttä ihmisten kesken. Se on maalla asumisen etu, kallisarvoinen sellainen.
Siisti koti, raikas tuoksu, puhtaat lakanat, mikä on ollessa. Tuskan hiet haihtuivat hetkessä unholaan. Naiset ovat taikureita. Mirjam sai kodin tiptop kuntoon. Minä olin ainoa joka puhisin ja puhkuin. Vilma kävi teroittamassa kynsiä uuteen sohvaan. Näin hän hyväksyi muutokset. Nyt vain odottelemme Vappua.
Korona kuulumisia:
Huomasin tehneeni kaksi vuotta sitten facebookiin päivityksen meistä mestarikalastajista. Laitetaan se tänne, kun olen jo aiemmin kertonut muutaman tarinan:
Sarjassamme maan kuulut ja mainiot Tiaisen veljesten kalareissut. Veimme pari viikkoa sitten katiskan rannan kaislikkoon. Viikon päästä kävimme kokemassa saaliin. Mitä, katiskassa ei kalan kalaa. Ennen kuulumatonta, meiltä mestarikalastajilta jäädä ilman saalista. Ihmetellessämme moista, toinen huomasi nielun luukun olevan kiinni talven jäljiltä. Ihan selvästi kuului rantaan kun hauet persiinsä repien nauroivat Tiaisen poikien toilailuille ja kuorossa lauloivat: Miksi nielu ei aukene meille. Ja tämä tarina on tosi:)
Kevennys:
Tunsin aikoinaan Klaukkalassa asuessani suutarin. Kysyin kerran häneltä miten menee? Aika mukavasti, hän sanoi. Toivoisin kuitenkin enemmän kanta-asiakkaita.
Trump saa vielä muurin jossa on jopa satojentuhansien yhdysvaltalaisten nimet, hänen aikakaudellaan… koska häntä ei vaan kiinnostanut.

Kuvassa on menossa 40 000 kuollutta lähinnä Trumpin välinpitämättömyyden takia, kohta lukumäärä on jo 60 000 ja se vaan kasvaa.
Joka on vielä tämän Trumpin kanssa samoilla linjoilla, on itsekin narsisti, sokea sekä kuuro tai muuten outo…
(Kuva: The New York Post)
Luottamukseni viranomaistahoja kohtaan sen kun vaan kasvaa päivä päivältä. Työterveyslaitos on antanut yleisen siivoussuosituksen. Sen mukaan julkisissa tiloissa, kauppoissa, työpaikoilla jne. tulisi pintoja pyyhkiä 2-4 tunnin välein. Näin ehkäistäisiin koronan leviämistä.
Työterveyslaitokselta suositusta on ollut laatimassa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen.
”– Heitettiin Työterveyslaitoksen siivousohjeeseen rohkeasti 2–4 tuntia, niin että kahdeksan tunnin aikana tulisi ainakin kaksi kertaa pyyhittyä pinnat julkisissa tiloissa,sanoo Laitinen.”
”– Se on vain sellainen heittosuositus. Ei siihen mitään varsinaista tieteellistä pohjaa ole, kertoo Laitinen.”
Laitinen myöntää, että he ovat saaneet pyyhintäohjeen kansainväliseltä siivousalan tuotteita myyvältä yritykseltä Diverseyltä.
Diversey on suuri kansainvälinen siivous- ja hygienia-alan yritys. He toimittavat siivousaineita ja -välineitä muun muassa sairaaloihin, hotelleille, kouluille ja muihin suuriin yksiköihin.
Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian professori Jukka Pelkosen mukaan ohjeistus on liioittelua. Hänen mukaansa viruksen tarttuminen pinnoilta on hyvin epätodennäköistä. Pintojen jatkuva puhdistaminen on siten taudin leviämisen kannalta jokseenkin hyödytöntä.
Näin siis toimii suomalainen viranomainen. Hatusta vedetyillä ohjeistuksilla edistetään tietyn tuoteryhmän myyntiä. Kauppa ja ko. yritys kiittävät ja kumartavat.
Lainaukset: https://yle.fi/uutiset/3-11326580
Työterveyslaitos toteaa sivuillaan seuravaa; Työterveyslaitoksen toiminta perustuu monitieteiselle tutkimus- ja kehittämistyölle.
Ylen artikkelin luettuani en aivan allekirjoita tuota.
On sitä osaamista ollut ja on yhä emme tosin enää tällä alueella paljonkaan tehdä yhtään mitään
Mutta tuossa on Oy Tampella ab veturi numero kaksi vaikka kyltti kertoo että olisi numero yksi seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast
Heräsin yöllä puoli yhden maissa. Kävin ulko-ovella kyselemässä neitiä. Pippalot olivat päättyneet ja hän suvaitsi tulla sisälle. Takasin petiin ja Vilma tietysti kehräämään ja nuolemaan kaulan ympärillä. Lonkkaa alkoi särkeä, nousin ylös, otin kipulääkkeet. Vartti yli kolmen tyttö ilmoitti erään operaation jääneen kesken ja halusi ulos, päästin.
Aamutoimien jälkeen riensin vähäinen tukka putkella Maurintorille. Kaksi sitruunaa, rusinoita ja fariinisokeria ostoskoriin. Arvaatte varmaa mitä on luvassa Vappuna? Tapasin myös ystäväni Kostin. Vaihdettiin pikaisesti kuulumisia. Kosti on aina hyväntuulinen, joka tietysti tarttui.
Seuraavaksi apteekkiin. Olin saanut väärän vahvuisia lääkkeitä, joita menin vaihtamaan. Ulkona kylmässä jonotettiin kun yksi kerrallaan pääsi sisälle. Juttua piisasi siinäkin ja vihdoin sain asiani hoidettua, mukavan henkilökunnan kanssa.
Armaani luona en kauaa kerinnyt olla kun lähdimme Virtain keskustaan. Silmälaseista oli tyyny irronnut ja Instruun vei tieni. Siellä saivat näppärästi lasit kuntoon. Piipahdin äkkiä Tokmannilla, en löytänyt etsimääni. Seuraavaksi suuntasimme Killinkosken hautausmaalle. Vielä oli routaa, mutta vanhat kukat ja kanervat siivosimme pois.
Syöminen, päiväunet ja sen jälkeen puupinolle puita pilkkomaan. Illansuussa lähdimme yhdessä pitkästä aikaa Kihniölle. Siis ilta vierähti kahden naisen loukussa. Olin illan kuitenkin kiltisti ja sain palkinnoksi lettuja. Huominen siivouspäivä kummitteli kyllä takaraivossa.
Korona katsaus:
Kevään edetessä toivon ettemme unohda pitää yhteyksiä ystäviin, tuttuihin, naapureihin jne. Huomasin itse kuinka moninaiset kevättyöt tuntuvat vievän aikaa niin, ettei ehdi soitella ja vaihtaa kuulumisia. Otan niskasta kiinni itseäni. Ei niin kiire saa ollakaan, että eikö lähimmäisistä huolehtimiseen aikaa jäisi. Miten Urho Kekkonen sanoikaan: Kaikki syyt mitkä estävät liikkumasta, ovat tekosyitä.
Kevennys: Minä olin koulussa aika epeli. Opettaja kysyi biologian tunnilla laittaessaan peipon ja varpusen vierekkäin, kumpi näistä on varpunen. Karttakeppi osoitti minua: No Hannu, vastaappa sinä! Ei aavistustakaan, äkkiä kekkasin ja vastasin: Se on tuo joka on peipon vieressä
Koskapa tuo nässy taas avaa selkoset meille no ei siellä enää jäätä ole mutta viilee se kyllä on
Mutta kyllä se kahden kk päästä on sopiva ja lämpöisempi kun nyt tuskinpa se muuksi muuttuu
Kesää odottelen kuten monet minun lisäksi vieläkö kun löytäs vaikkapa 2-3 vuotiaan Norjan harmaan hirvikoira tytön oliskin elo vaarilla mukavaa
kuvan lähde oma arkisto seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast
Suuret maat kuten Venäjä, Englanti ja Yhdysvallat vähätteli tietoa suuresta epidemiasta. Kuinkas kävikään. Nyt näissä maissa on kasa ongelmia ja jopa vaara yhteiskunta järjestelmän sortumiseen.
Pienet maat kuten Suomi on pärjännyt tähän asti paremmin. Nyt pitää vain jatkaa sillä agendalla jolla aloitettiin taistelu virusta vastaan.
”Maailman olisi pitänyt kuunnella WHO:ta”, huomautti pääjohtaja Tedros https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006489146.html