Sipilän johdolla mentiin ja tehtiin suunnitelmallisesti, vaikka vähän päätä seinään lyötiinkin, mutta tavoitteet olivat selvät. Valmista olisi tullut ilman tuota sote-sotkua taas kerran ja ilman kokoomuksen sähläystä yksityistämisrintamalla.
Eivätkä ministerit päästäneet suustaan mitä sylki suuhun toi. Paitsi Berner. Mutta kyllä Bernerinkin jutuissa oli hyvää, kunhan kiire ei vaan olisi iskenyt päälle. Taksiuudistus jäi pahaan vaiheeseen samaten liikennekaari. Mutta onhan virolainen jo rautateillä kilpailemassa ja taksiuudistus palaamassa joiltakin osin entiseen hyvään.
Nyt on varsinainen sähläriporukka asialla mitä ihmeellisimpine ulostuloineen päivittäin itse pääministeri etukenossa katteettomine lausuntoineen.
Jos Lintilää ja Leppää ei olisi, kaikki talousasiat olisivat sekaisin. Toivottavasti Kulmuni hiipisi taka-alalle ja odottaisi äitiyslomalaista puheenjohtajaksi.
Väittelyssä on kyse siitä, pääseekö voitolle narratiivi hyvästä maahanmuuttajasta vai narratiivi epäluotettavasta maahanmuuttajasta. Eri väestöryhmiin liitettävät mielikuvat ovat osittain kollektiivisia, vaikka se on yksilöiden kannalta epäreilua.
Nyt on sitten edennyt jatkokäsittelyyn kansalaisaloite ilotulitteiden kieltämisestä kuluttajilta. Keräsi yli 65 000 allekirjoitusta.
No, eipä tuo minua haittaa, jos näin tapahtuu. Pari isoa rakettia ostin viime uudenvuoden aattona, mutta kai sitä voi vuodenvaihdetta ottaa vastaan muutenkin.
Eiköhän kaupunki järjestä ilotulituksen tulevanakin aattona, mutta syrjäseuduilla onkin toisin.
Muistan vielä ajan, kun iso tykkäri(tykinlaukaus) kiellettiin 80-luvun alussa. Sitä ennen isot tykkärit ehti aiheuttaa paljon vammoja joka vuodenvaihde. Muistan vielä lapsuudestani kun sellainen vei naapurin pojalta pari sormea.
Samat sata analyysiä voi lukea aina gallupien jälkeen, mutta minä haluan jotain muuta. Haluan löytää jotain positiivista persujen suosion kasvusta, sellaista jota kaltaiseni markkinaliberaalikin voi iloita – ja uskoakseni olen sellaista löytänyt. Voisiko persujen nousussa nähdä hieman samaa mitä Barack Obaman kampanjassa? Näenkö rivien välistä sanat ”yes we can”, tai siis ”tottahan myö pystymme”?
Varoitus: tämä on vain vaihtoehtoinen katsantakanta yhdestä näkökulmasta – ei absoluuttinen totuus tai kokonaiskuva.
Onko sanoma vain rasismia?
Teen nyt oletuksen, että yleinen näkökulma persujen kannatuksen noususta, eli kasvava rasismi ja ilmastodenialismi, ei ole koko totuus. Syitä on mielestäni useita. Esitän nyt yhden syyn, jonka ainakin haluaisin olevan osa pakettia ja se on persujen sanoman positiivisuus. Kyllä, luit oikein, hengitä syvään, lue sitten perusteluja tai juokse paniikissa loukkaantumaan jonkun puolesta. Jos jatkat yhä, huomautan että puhun tästä miltä asiat näyttävät ja kuulostavat, viestinnässähän käy usein niin että puhujalle sanoma on kovin erilainen kuin kuulijalle. Wiion lait pätevät.
Kas, vihreät ja demarit ovat antaneet ilmi kuvaa siitä, että olemme syyllisiä ja meidän pitäisi hävetä. Heidän ulostuloista jää monille mieleen vain ajatus siitä, että mm. kaikki on suomalaisten (EI, en sanonut ”lihaa syövien heteromiesten”) syytä. Korostetaan asioita missä olemme huonoja tai muita huonompia, asioita joissa emme tee tarpeeksi, asioita joita saisimme hävetä. Puhutaan siitä mitä emme saa tehdä, mistä pitää kieltäytyä, minkä pitää loppua – ja tämä kaikki tarjotaan kovin ehdottomaan äänensävyyn. Ei tämä ole vain ilmastonmuutospuhetta, vaan yleinen ilmapiiri. Syyllisten ja syyllisyyden osoittaminen pätevät toki maahanmuutossa ja ilmastoasioissa, mutta myös työmarkkinoilla, keskusteluilmapiirissä, EU-asioissa ja monessa muussa.
Kotipuolueeni Kokoomus on sekin jäänyt vähän reaktiopuolueen asemaan ja olisi aika piristyä. Olemme tyytyneet reagoimaan muiden puolueiden ulostuloihin, emmekä ole yrittäneet rakentaa omaa agendaa. Tällä hetkellä keskikentän oikealla reunalla olisi hurjasti tilaa selkeälle, järjenkäyttöön pohjautuvalle sanomalle. Tieteeseen uskovan puolueen tulee rohkeasti katsoa eteenpäin ja olla mahdollisuuksien mukaan proaktiivinen. Tämä puoli puuttuu. Kotimaan politiikassa on kaksi selkeää sanomaa, mutta jo pikavilkaisu eurooppalaisille politiikan kentille osoittaa että kolmannelle on ehdottomasti paitsi tilaa, myös kysyntää.
Niin, entäpä Perussuomalaiset? Yhä useampi kuulee heidän sanomansa positiivisessa hengessä. Kyllä me selviämme tästä. Kyllä suomalainen työ kannattaa. Kyllä aurinko nousee huomennakin. Kyllä lapsissa on tulevaisuus. Vaikka heidän perusviestintä onkin sävyltään ikävää, yllättävän moni lukee niissä vähäsen toivoa, hitusen synninpäästöä ja pienoista optimismia. Niitäkin kommentteja lukee, joissa ilmastonmuutoksesta huolestuneet uskovat enemmän persujen kuin vihreiden ratkaisumalliin. He kokevat sen ratkaisevan asiaa kulkien eteenpäin työtä tekemällä, kun vihreiden malli tuntuu lähinnä panikoinnilta ja toivon alasajolta. Viestintäpsykologiaa katsellen, jos lauseen alkupuolella ensin ruoskitaan, ei lauseen jälkipuoli enää pysty tilannetta paikkaamaan. Liekö Matias Turkkila tehnyt saman havainnon?
Toivotalkoot?
Markkinaliberalismiin kuuluu ainakin minun versiossani toivo ja positiivisuus. Sisäinen ääneni rohkeneekin siten toivoa, että gallupit ovat merkki toivon kaipuusta. Ehkäpä suomalainen sisu on herännyt horroksestaan ja kansa haluaisi vihdoinkin lähteä rakentamaan tulevaisuutta tekemällä? Hallitus tarjoaa häpeää, itkua ja tappelua, mutta kenties kansa haluaisikin toivoa, mahdollisuuksia ja haastetta? On sangen mahdollista että kuvailen pöhköä utopiaa, mutta mielestäni tulevaisuuden tekeminen omin käsin on utopia johon on täysin sallittua uskoa.
Totuus on, kuten olen varoittanut, paljon tätä monimutkaisempi, mutta mielestäni täysin jumittunut persukeskustelu kaipaa uutta näkökantaa. Laajemminkin katsoen, Suomesta puuttuu toivoa. Väkivahvasti uskon, että sitä pystyisi tarjoamaan meille useampikin puolue. Älkää jääkö tuleen makaamaan, vaan ottakaa haaste vastaan, oli lipun väri mikä vaan!
Sdp:n puoluesihteeri kääri jättitilin kaasuputkihankkeella – laskutti Gazpromilta lähes 200 000 euroa
Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm laskutti konsulttifirmansa kautta liki 200 000 euroa Gazpromin kaasuputkihankkeessa.
Sdp:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm teki hyvää tiliä toimiessaan mukana vuosina 2011–2013 Venäjän valtionyhtiö Gazpromin South Stream -kaasuputkihankkeessa.
Rönnholm hoiti hankkeessa suhteita mediaan ja päätöksentekijöihin Brysselissä ja kohdemaissa. Rönnholm perusti hanketta varten Belgiaan oman yrityksen Philotimo Consultingin, jonka hän omisti yksin ja jossa ei ollut muita työntekijöitä.
*****
Paavo Lipposen (sd) konsulttiyhtiö Cosmopolis
”Viime vuodesta ja edellisten tilikausien voitoista oli kertynyt jakokelpoista omaa pääomaa oli yli 440 000 euroa.”
Paavo Lipposen on osannut hyvin hyödyntää Suomen pääministerinä ollessaan luomia yhteyksiä venäläisiin.
Pyrkii nyt Brysseliin – varman sinne pääseekin.
Kuinka hyvin tällaisia valtavia tuloja keräävä ihminen ymmärtää ajaa suomalaisen työläisen asioita?
Ovatko suuret tulot vain Paavon egon nostamista, vai haluako hän varmistaa, ettei hänen lapsensa tarvitse hankia mitään työtä itselleen?
Paavo Lipponen teki jälleen muhkean tilin konsultoimalla Venäjän kiisteltyä Nord Stream 2 -hanketta – Yksi sdp:n eurovaaliehdokkaista on myös tienannut Venäjän putkihankkeella
25.5.2019
Tuore tilinpäätös osoittaa, että ex-pääministeri Paavo Lipposen (sd) konsulttibisnes nauttii poikkeuksellisen kannattavasta liikevoittoprosentista.
Entisen pääministeri Paavo Lipposen (sd) konsulttiyhtiö Cosmopolis teki kovan tuloksen viime vuonna.
Tällä viikolla kaupparekisteriin toimitetun vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan Lipposen yhtiön liikevaihto oli 262 000 euroa, josta jäi liikevoittoa 168 000 euroa. Erittäin hyvin kannattavan yhtiön liikevoittoprosentti oli 64. Henkilöstökuluja oli Cosmopoliksella vain noin 8 000 euroa.
Cosmopoliksessa oli viime vuoden lopussa sisällä mukavasti varoja. Viime vuodesta ja edellisten tilikausien voitoista oli kertynyt jakokelpoista omaa pääomaa oli yli 440 000 euroa.
Vuonna 2017 Lipposen yhtiön liikevaihto oli 256 000 euroa ja liikevoitto 129 000 euroa. Yhtiö maksoi osinkoa viime vuonna 27 000 euroa ja 57 000 euroa vuonna 2017.
Nyt lähestytään Talvisodan alkamisen vuosipäivää. Sotahistoriassa jää mo- nesti huomiotta se, että ennen Barbarosaa käytiin kolme taistelua, joilla var- mistettiin liittoutuneiden voitto toisessa maailmansodassa. Nämä taistelut olivat: Mongolian Halhin-Golin taistelut, Suomen talvisota sekä liittoutunei- den operaatiot Exporter Libanonissa ja Syyriassa sekä Countenance Ira- nissa. Jälkimmäisiä meillä tunnetaan hyvin huonosti. Sillä kuitenkin estettiin hitleriläisten tunkeutuminen Lähi-idän kautta Bakun öljykentille, turvattiin uusi reitti sotatarvikkeiden kuljetukselle Puna-armeijalle ja jaettiin Lähi-Idän valtiolliset kortit uudelleen, lähes nykyiseen malliinsa.
Hitlerin perimmäinen tarkoitus II maailmansodassa oli Neuvostoliiton hävittämi- nen, sen jakaminen Japanin kanssa Jenisei-jokea pitkin Mongolian Ulan Batorista Obin lahdelle. Suunnitelma koki perustavaa laatua olevan takaiskun elokuussa 1939 Halhin-Golissa, kun Ulko-Mongolian rajan yli tunkeutunut Japanin Mantshu- rian-armeija koki murskaavan tappion marsalkka Georgi Zhukovin komentamia neuvostoliittolaisia panssarijoukkoja ja ilmavoimia sekä Ulko-Mongolian 58000 miehen ratsumiesarmeijaa vastaan.
Englannin ja Ranskan sodanjulistus Saksalle 3.3.1939 sen hyökättyä Puolaan 1.3. oli Hitlerille yllätys, sillä nuo turvallisuussopimuskumppanit eivät pystyneet millään tavalla auttamaan Puolaa ilman Neuvostoliittoa ja Tshekkoslovakiaa. Saksan tul- tua etupiirirajalle se jäi ”sopimuksen mukaisesti” odottamaan NL:n vastaantuloa, joka tapahtuikin 17.9. NL:n ”siivu” koostui pääasiassa Puolan Versaillesin rauhan- sopimuksen vastaisesti miehittämistä länsi-Ukrainasta ja itä-Liettuasta. NL:ssa oli erimielisyyksiä sodanjohdon piirissä, pitäisikö nuo alueet ylipäätään ottaa haltuun, ja pitäisikö lujin puolustuslinja aina kuitenkin säilyttää vanhalla rajalla.
Kaikki Saksan sotatoimet palvelivat Barbarossaa
Strategistesti Saksan iskun oli tarkoitus painottua kolmeen strategiseen kaupun- kiin: Moskovaan, Leningradiin, jota Saksa luuli virheellisesti NL:n aseteollisuuden ytimeksi, ja öljyntuotantokeskus Bakuun.
Hyökkäys Ranskan kimppuun palveli paitsi selustan varmistamista NL:a vastaan ja tukialueen hankkimista Englannin ”valtaamiseksi”,mihin Saksa ei tosissaan pyrki- nyt, myös uuden hyökkäysreitin avaamista Ranskan siirtomaiden / mandaattialu- eiden Libanonin ja Syyrian kautta NL:n Bakun öljyalueille, joka oli aina hyökkäyk- sen pääsuuntia. Toisin kuin Hitler antoi mm. NL:n ymmärtää, Turkki ei ollut Saksan, vaan enempikin Britannian salaliittolainen. Saksa ottikin ”sopimuksella” haltuunsa ”Vichyn Syyrian” kaksi lentokenttää. Niiltä olisi saattanut pystyä myös pommittamaan Bakua italialaisilla pommikoneilla.
Exporter: Libanon, Syyria, kesä – elokuu 1941
Suomalainen Wikipedia kertoo: ”Operaatio Exporter oli toisessa maailmanso- dassa liittoutuneiden tekemä hyökkäys Vichyn Ranskan joukkojen valvonnassa olleisiin Syyriaan ja Libanoniin kesä-heinäkuussa 1941.”
Armeijankenraali Georges Catroux, Vapaan Ranskan armeijan komentaja,
Operaatiota johti poliittisesti Kansainliiton asettama mandaattori, väliaikainen valtionpäämies, sotamarsalkka Georges Catroux. Hän lupasi osanottajavaltioille itsenäisyyden ja vieraiden joukkojen poistumisen uusien valtioiden alueelta, kun pöly laskeutuu. Näitä valtioita olisivat ainakin Ranskan hallitsemat Syyria ja Libanon sekä Englannin mandaattialueet Irak, Jordania ja Palestiina. Operaation komentaja oli Englannin armeijan kenraali Henry Maitland ”Jumbo” Wilson.
Syyrian itsenäisyysliikettä Kansallista blokkia johti Shukri al-Quwatli, itsenäisen Syyrian ensimmäinen presidentti vuonna 1943. Libanonin itsenäisyysliikettä johti Ranskan-vastainen Bechara El Khoury, maroniittipuolue, maansa ensimmäinen presidentti sittemmin hänkin.
بشارة الخوري
Bechara El Khoury, Libanon, Presidential portrait, 1943.
”Liittoutuneiden hyökkäyksellä oli tarkoitus estää akselivaltoja käyttämästä Vichyn Ranskan joukkojen valvomaa Syyrian ja Libanon aluetta ponnahduslau- tana hyökättäessä Egyptiin ja Suezin kanavalle. Vaikka Ranska oli myöntänyt Syyrialle autonomian syyskuussa 1936, se piti maavoimia alueella ja valvoi kahta lentotukikohtaa. Alueen tasapainoa järkytti lisäksi akselivalloille myönteisen Rašid Ali al-Kailanin 1.huhtikuuta tekemä vallankaappaus Irakissa.
Toukokuussa Vichyn Syyria antoi Saksalle käyttöoikeudet Syyrian tukikohtiin. Luftwaffen ja Italian ilmavoimien Regia Aeronautican lentokoneilla oli oikeus tankata alueen lentotukikohdissa. Saksa pyysi myös lupaa käyttää Syyrian rautateitä sotamateriaalin lähettämiseksi Irakiin. Kummallakin osapuolella oli n. 35000 miestä sotaväkeä, mutta tässä ei ole mukana paikallisen väestön aseis- tettujen puolueiden ja uskontokuntien miehet ja naiset. Esimerkiksi pelkästään juutalaisia oli 30- 40000 taistelijaa.
Vihollisuudet alkoivat 8. kesäkuuta 1941, kun Australian 7. divisioonan joukot ylittivät Libanonin rajan aloittaen etenemisen rantatietä Beirutiin. 18000 moto- risoidun avikkojääkärin australialaisjoukkoja komensi kenraali John Lavarack, jonka tiedustelupäällikkönä toimi paikallinen juutalainen sissijohtaja Moshe Dayan, joka haavoittui vaikeasti sodan ensimmäisenä uhrina. Joukot kohtasivat puolustukseen ryhmit- tyneet Vichyn Ranskan joukot Litani-joella, jossa käytiin operaation ensimmäinen varsinainen taistelu.
Prikaatikenraali Wilfrid Lewis Lloydin johtama vahvennettu Intian 5. jalkaväkipri- kaati määrättiin ylittämään Syyrian raja Palestiinasta ja valtaamaan Kuneitra ja Daraa. Vapaan Ranskan 1. divisioonan (Gent- forcen) tehtävänä oli vallata Damas- kos, minkä se suoritti kenraalima- juri Paul Legentilhommen komennossa 21.6. 1941 eli päivää ennen kuin Hitler aloitti Operaario Barbarossan.
Kahden yllä esitetyn iskun edettyä suunnitellusti, aloitettaisiin kolmas isku Irakis- ta. Osaston runkona olisi kenraalimajuri William Slimin komentama Intian 10. divisioona, joka etenisi Hadithasta Eufratia pitkin Deir ez Zoriin ja sieltä edelleen Raqqaan ja Aleppoon uhaten Beirutin puolustajien selustaa. Neljäs hyökkäysaalto Habforce iskisi Rutban ja Transjordanian rajalle tehtävänä vallata Palmyra ja ot- taa valvontaansa Hadithan ja Tripolin välinen öljyputki. Hyökkäystä täydennettiin vielä Intian 17. ja 20. jalkaväkiprikaatien tekemällä Syyrian koillisosien valtauksel- la. Aluetta puolustaneet joukot kärsivät noin 1000 miehen tappiot kuolleina ja 5000 haavoittuneina. Lisäksi 37736 Vichyn Ranskan sotilasta jäi sotavangeiksi, joista ainoastaan 5668 liittyi Vapaan Ranskan joukkoihin. Libanonista tuli äänes- tyksen jälkeen itsenäinen 8.marraskuuta 1943,ja se julisti 27.helmikuuta 1945 sodan Saksalle ja Japanille. Syyria itsenäistyi 1. tammikuuta 1944, ja se julisti 26. helmikuuta 1945 sodan Saksalle ja Japanille.
Countenance: Iranin tilapäinen jako NL:n ja Englannin miehitysalueisiin.
Wikipedian mukaan Operaatio Countenance oli toisessa maailmansodassa soti- lasoperaatio, jossa liittolaiset Neuvostoliitto ja Yhdistynyt kuningaskunta valta- sivat Iranin ottaen sen valvontaansa. Saksan aloitettua 22. kesäkuuta 1941 hyök- käyksensä Neuvostoliittoon, Neuvostoliitto tarvitsi kipeästi sotamateriaalia tor- juakseen hyökkäyksen. Iranin shaahi Reza Pahlavi oli akselimielinen eikä antanut neuvostojoukoille tai liittoutuneille kauttakulkulupaa maansa läpi. …
Operaatio Countenace syksyllä 1941: Nevostomiehitysalue yhdisti Taka-Kauka- sian maitse myös Keski-Aasiaan. Tällä oli tärkeä merkitys, jos Saksa olisi päässyt Kaspianmerelle asti.
Taistelu alkoi 25. elokuuta 1941 ja päättyi 17. syyskuuta. … Shaahin tilalle nostet- tiin hänen poikansa Mohammad Reza Pahlavi ja maan öljykentät turvattiin. Neuvostoliittoon kulkeva huoltoreitti saatiin avattua.
Iran oli tämän jälkeen jaettuna Yhdistyneen kuningaskunnan ja Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeisiin maailmansodan loppuun saakka. Englannin ja NL:n vetäy- tyessä maasta USA:n takaaman sopimuksen mukaisesti NL:n miehitysvyöhyk- keestä, joka koostui länsi- ja pohjois-Iranin vuoristoalueista, muodostettiin kurdi- enemmistöinen valtio. USA ei ollut tyytyväinen Iranissa valitun pääministeri Mos- sadeghin linjaan, ja se järjesti shaahin muodollisesti johtaman sotilasvallankaap- pauksen, jossa myös ensimmäinen ja Kansainliiton valtuuttamien mandaattorien lupaama kurdivaltio jyrättin sileäksi ja sen presidentti Qasi Muhammed tapettiin. Toinen tärkeä kurdijohtaja Mustafa Barzani oli tuolloin turkkilaisessa vankilassa.
