Taustaa
Hiilijalanjälki per asukas / Kokonaishiilijalanjälki, Diana Ivanova:
https://www.independent.co.uk/environment/europe-carbon-footprint-climate-change-most-least-cause-fossil-fuels-environment-a7767431.html
On tyhmää verrata Suomea Ruotsiin ja Norjaan. Norjalaiset lämmittävät asuntonsa ( toimistonsa j.n.e. ) puhtaasti vesivoimasta saatavalla energialla. Samaa voidaan sanoa pitkälti ruotsalaisista. Ruotsi on myös ydinvoiman suurkäyttäjä – ydinenergian osuus on noin kymmenkertainen fossiiliseen energiaan verrattuna.
Norjassa ja Ruotsissa on ilmasto keskimäärin lauhempaa kuin Suomessa.
Miksei Suomessa siirrytä talojen lämmityksessä sähkölämmitykseen? Ehkäpä siirrytäänkin, kun Olkiluoto 3 saadaan käynnistymään. Tällä hetkellä Suomi ostaa sähköenergiaa naapurimaistaan.
*
Alla olevasta: ” ..hiilinieluja on vahvistettava..”
Kommentti : Ainoa toimiva hiilinielu maapallolla on sen meret. Metsät eivät toimi hiilinieluina, vaan metsien tuhoutuminen ihmisten toimesta tuo lisää hiilidioksidia ilmakehään.
*
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/1a671ea8-9a82-4f4a-8710-4c74388b0287_ul.shtml
18.10.2018
Kansainvälinen energiajärjestö: Energiasektorin hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan – ennätyslukemat rikotaan taas tänä vuonna
Kansainvälinen energiajärjestö IEA kertoo, että energiasektorin tuottamat hiilidioksidipäästöt kasvavat tänä vuonna.
Energiasektori tuottaa 80 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, joiden hillitseminen on oleellisessa osassa ilmastonlämpenemisen torjunnassa. Suurin osa lopuista 20 prosentista johtuu metsien tuhoamisesta ja maataloudesta.
*
Kommentti: Metsien tuhoaminen liittyy myös maatalouteen. Maapallon lisääntyvä väkimäärä edellyttää viljelysalan lisäämistä – ihmiset tarvitsevat ruokaa.
*
Alla olevasta : ”Valitettavasti Suomen ilmastorahoitus on siirtynyt pois köyhimpiä maita eniten hyödyttävästä lahjamuotoisesta tuesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta.”
Kysymys : Miten Suomen veronmaksajien köyhille maille lahjoittamia rahoja on käytetty niin, että näiden maiden hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet?
*****
Aamulehti 20.10.2018 ,
Hanna Aho / Kepa
Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä erityisesti maailman köyhimpien näkökulmasta.
Suomella myös vastuu ilmastonmuutoksessa
Suomen on kannettava vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin viesti on selvä: kaksi astetta ei ole enää turvaraja. Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä erityisesti maailman köyhimpien näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksessa on kyse globaalista epätasa-arvosta. Kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista ihmisistä aiheuttaa puolet päästöistä. Samaan aikaan maailman köyhimmät kärsivät jo nyt eniten ilmastonmuutoksesta. Lämpeneminen uhkaa työntää 100 miljoonaa ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen. Erityisesti rannikkoseutujen ihmiset ovat vaarassa.
Jo 1,5 asteen lämpeneminen altistaa 350 miljoonaa ihmistä lisää kuolettaville kuumuusaalloille 2050 mennessä. Jokainen puolen asteen nousu aiheuttaa huonompia satoja ja heikentää ruokaturvaa. Me voimme kuitenkin rajoittaa ilmastonmuutoksen haittoja. Hillitsemällä ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen merenpinnan nousu hidastuisi, miljoonien rannikkoseuduilla asuvien ihmisten kodit säästyisivät ja ioo miljoonaa ihmistä välttyisi veden puutteelta. Suomi on yksi maailman vauraimpia maita ja meillä päästöt kansalaista kohti ovat Euroopan korkeimpia, ja siksi meillä on keskimääräistä suurempi vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Onneksi me olemme koulutettuja ja osaavia, joten meillä on hyvät edellytykset tehdä enemmän.
Ilmastotoimia on vauhditettava Suomessa. Fossiilisista polttoaineista pitää luopua nopeasti, energiaa on alettava säästää tosissaan, hiilinieluja on vahvistettava ja on muutettava kulutustottumuksia. Tähän hyvään käytäntöön pitäisi palata, jotta voimme korvata osaltamme aiheuttamaamme haittaa. Ilmastotoimien tukeminen kehitysmaissa mahdollistaa esimerkiksi viljelytapojen muuttamisen lämpimämmässä maailmassa ja vähentää kuolleisuutta. Valitettavasti Suomen ilmastorahoitus on siirtynyt pois köyhimpiä maita eniten hyödyttävästä lahjamuotoisesta tuesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta. Tämä on korjattava.
Ilmastorahoituksessa on päästävä takaisin tasaiseen jakoon hillinnän ja sopeutumisen välillä. Painopisteen pitäisi olla lahjamuotoisessa tuessa, eikä lainoissa, jotta tuki kohdistuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia. Meillä on toivoa, mutta lämpenemisen hillitseminen vaatii vastaavia yhteiskunnallisia muutoksia kuin Suomen jälleenrakennuksen aikana. Samalla voimme edistää solidaarisuutta ja toisista välittämisen kulttuuria.
HANNA AHO asiantuntija, ilmasto-oikeudenmukaisuus, Kepa