Homojen herkkähipiäisyys ja sananvapaus

Viime päivinä on maata kuohuttanut yhyden miehen lausunto homoista ja homoudesta toipumisesta. Mies oli juuri valittu Porin Jazzin toimitusjohtajaksi ja se oli asiassa pahinta. Sillä  Porin Jazz ei allekirjoittanut miehen lausuntoa, vaan purki uunituoreen työsopimuksen. Jazzfanina en ymmärrä, miksi jazzväki on niin pikkusieluista, että ei kestä keskustelua homoista.

Mielestäni mies ei sanonut mitään loukkaavaa, kun hän totesi, että, että ”ei ole homoja on vain homoutta, josta voi toipua, kuten huumeista”. Se on yksi mielipide monien mielipiteitten joukossa ja sallittua sananvapauden nimissä. Siinä ei ole mielestäni mitään loukkaavaa, mutta näyttää siltä, että homot tai heidän järjestönsä ovat niin herkkähipiäisiä, että tarttuvat jokaiseen homoja koskevaan kirjoitteluun.

Toisaalta herkkähipiäisyys kielii  huonosta itsetunnosta, jota voisi parantaa hyväksymällä itsensä sellaisena kuin on.

Kukaan meistä ei ole virheetön, siksi on tärkeätä ensin tunnistaa puutteensa ja sitten yrittää muutta niitä tai jos se ei onnistu, niin hyväksyä ne.

Se pieni vainolainen

Tänään aamulla herätessäni kello näytti 4.33. Eihän se ollut mitenkään poikkeuksellista, mutta silti jäin ihmettelemään. Hetken kuluttua kuulin huonontuneillakin korvilla syynkin, pieni hyttynen inisi sitä tuttua virttään. Lopulta näinkin sen aamuhämärissä kiertelemässä pääni ympärillä. Johonkin se sitten katosi, kun hiukan huitaisin.

Ei ole kuluvana kesänä hyttysiä ollut vaivaksi asti, edes täällä rannoilla. Ehkä se johtuu kuivista ja aurinkoisista ilmoista, ei ole niitä kosteita kuraläpiä ollut.

Yleensäkään minua eivät hyttyset vaivaa, aika rauhassa pistellä saavat. Ei jää isommin mitään jälkiäkään, kuten monella muulla.

Toinen kummajainen on, kun en ole varmaan ensimmäistäkään tavallista kärpästä nähnyt. Niitä ei ole ollut sisällä eikä liioin ulkona. Kärpänen sitten onkin paljon vikkelämpi liikkeissään, verrattuna hyttyseen. Sitä ei oikeastaan saa kiinni ilman lätkää.

Ehkä kummankin aika on vielä edessä, kunhan sateet ja kosteikot alkavat. ”Toivossa on hyvä elää”, sanoi entinenkin täi.

Mykkänen alkaa olla jo riesa kansalaisille

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250704-kai-mykkanen-turvapaikanhakijoille-kaavaillusta-sailytyskeskuksesta-vaikea-toteuttaa

”EU:n ulkopuolella olevia palautuskeskuksia on vaikea toteuttaa niin, että ihmisoikeuksia kunnioitettaisiin meidän edellyttämällämme tavalla, hän totesi eduskunnan kyselytunnilla torstaina.”

Mykkänen ei näe EU:n ulkopuolisia palautuskeskuksia järkevinä, koska elintasoturviksille ilmeisesti pitää taata kansalaisen oikeudet ja etuudet ilman vastuuta ja työtä.

Mykkänen on myös esiintynyt EU:n asedirektiivin tiukemman tulkinnan kannattajana, vaikka kohteena olevia laillisia aseita ja lippaita ei Suomessa ole käytetty rikoksiin.

Mistä ihmeestä tällainen tyyppi on kokkareihin pesiytynyt?

Toki siellä on myös se myrkynvihreä Pietikäinen, joka kuuluisi ehdottomasti vihervasureiden vasurikaartiin.

Pietikäistäkin ilmeisesti suvaitaan, jotta kokkareille saataisiin jokin osa myrkynvihreiden kannattajista.

EUssa on hyvääkin, kun suurennuslasilla etsii

EU suunnittelee kuluttavansa 6500 miljoonaa euroa seuraavien 7 vuoden kuluessa sotilaallisesti tärkeiden liikenneväylien kunnostamiseen, jotta myös nykyiset raskaat panssarivaunut voivat ylittää mm. tärkeitä siltoja.

Lähde.

Tämä on erittäin tärkeää, jotta kun Venäjä taas yrittää valloittaa mm. Baltian ja Puolan, niin apu pääsee helpommin nopeasti perille.

Kepun ”vallankaappaus” on estettävä

Kepu on tekemäsä ”vallankaappausta” ajamalla kiireellä maakuntauudistus voimaan. Kepu sai ns. hyvän syyn haluamalleen maakuntauudistukselle, kun Kokoomus halusi valinnanvapauden soteen. Tehtiin lehmänkaupat, jossa Kepu saa maakuntauudistuksen ja Kokoomus valinnanvapauden. Sote ei olisi tarvinnut maakuntaudistusta, se olisi voitu hoitaa muullakin tavalla ja halvemmalla.

Kun Kepu halusi lisää valtaa Suomen kunnissa, niin sote oli ns. hyvä syy maakuntauudistukselle, mutta todellinen syy oli Kepun vallanhimo.

Kepu on ollut pitkään ns. kuntapuolue, joka tarkoittaa, että kepuvetosia kuntia Suomessa on paljon. Siksi Kepussa lasketaan, että myös maakuntavaltuustoihin tulisi kepuenemmistö. Se tarkoittaisi sitä, että Kepu pääsisi siten soluttautumaan myös kaupunkeihin, joihin se ei ole yrityksistään huolimatta päässyt kuntavaalien kautta.

Kepun puheenjohtaja pääministeri Sipilä tekee kaikkensa saadakseen maakuntauudistuksen voimaan vielä tällä hallituskaudella. Jos se siirtyisi seuraavalle vaalikaudelle, niin maakuntauudistusta tuskin tulisi lainkaan.

Sipilä mm. ei halua viedä uudistusesitystä EU:n arvioitavaksi eli notifioitavaksi, koska se veisi aikaa paljon ja EU voisi jopa hylätä koko esityksen EU:n lainsäädännön vastaisena.

Kepu on siis tekemässä ”vallankaappausta” ajamalla maakuntauudistusta voimaan, kuin käärmettä pyssyyn kiireellä ja asiantuntijoita kuulematta.

Yhteiskunnan tila

 

Taas on tutkittu suomalaisen yhteiskunnan tilaa. Varallisuuden jakautumista sekä mistä suomalaiset ovat huolissaan, mikä meitä erottaa ja jakaa. En ymmärrä mihin tällaisilla tutkimuksilla pyritään? Sumuttamaan kenties ihmisiä ajattelemaan kuinka yhteiskunnan kerma eli korkeimmat päättäjät ovat tietoisia, huomioivat ja mahdollisesti reagoivat muuttuviin olosuhteisiin ja kehityssuuntiin?

 

Ilman tutkimistakin asia on yksinkertainen. Elämme kapitalistisessa markkinatalousyhteiskunnassa jossa ristiriidat ja vastakkainasettelu ovat väistämättömiä lainalaisuuksia. Kun varallisuus kasvaa ja kasaantuu yhä harvempien käsiin, on se pois suurelta kansanosalta – työväenluokalta. Kun varallisuutta kasvatetaan, syntyy ristiriitoja – vastakkainasettelua.

 

Raha ei tipahda varakkaiden ”säkkeihin” jostain ilmasta. On harhaanjohtavaa sanoa, ettei joidenkin rikastuminen ole muilta pois. Pitäisi kateuden sijaan muka olla onnellisia kuinka jotkut ovat älykkyydellään, osaamisellaan, ahkeruudellaan, sitkeydellään jne. pystyneet luomaan omaisuuksia – omaisuuksia jotka hyödyttävät meitä kaikkia. Jätetään kertomatta rahan kiertokulku ja keiltä se on pois – työläisiltä, julkiselta taloudelta ja näin suoraan heikoimmassa asemassa olevilta.

 

Tutkimuksessa mikä meitä erottaa ja jakaa annettiin ymmärtää arvoristiriitojen ja keskustelujen repivyyden alkaneen jakaa kansaa. Nähtiin kuinka varsinkin tutkijat ja toimittajat rohkeammilla ulostuloillaan ruokkivat vastakkainasettelua. Voi olla niinkin, mutta toisaalta todettiin ihmisille olevan tärkeitä arvoja oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Tutkimus osoitti ihmisten ymmärtävän ketkä ovat heikoimmassa asemassa olevia, pienituloiset, opiskelijat, pätkätyöläiset, vanhukset jne.

 

Kapitalistiselle markkinataloudelle on elinehto pitää yllä noita edellä mainittuja väestöryhmiä ja eri ansiotasoisia työläisiä. Elinehdon toteuttaa oikeisto joka on tuon järjestelmän ”uskollinen soturi”. Nyt kysytään, miksi enemmistö ihmisistä sitten äänestää itseään vastaan? Heidän arvot kun ovat aivan toisia kun kovaa markkinataloutta ajavien tahojen!

 

Tutkimuksessa todettiin löytyvän kaksi voimakkaasti yhteistä arvopohjaa – 80% suomalaisista kun kannattaa maanpuolustusta ja kansallisuustunnetta. Näitä arvopohjia jaksaa oikeisto pitää yllä. Vasemmistolaisesta työväenliikkeestä taas väännetään kuvaa rauhaa ja rakkautta jakavana maailmanparantajana, jopa maanpuolustustamme uhmaten. Tärkeää on myös syleillä koko maailmaa ja tietysti oman kansan kustannuksella, omaa kansallisuutta murentaen. Ehkä myös toisenlaisen yhteiskunnan luominen koetaan uhkana ja siksi on turvallista tukeutua ns. pienenpään pahaan eli oikeistopuolueisiin.

 

Hävettääkö

Minua ei hävettäisi jos saisin 131% korotuksen nykyiseen
ja perusteluni on että elämän vaativuus on kasvanut samassa suhteessa
sekä kaikki elämiseen tarvittava on tullut yhä kalliimmaksi
kuten esim autoiluni.
No aiemmin olen kyllä vastustanut toisten saamia ruhtinaallisia ansionkorotuksia.

Kansojen luonteista reliefien kertomana

Tätä nyt ei pidä niin vakavasti ottaa, aikani kuluksi laitoin kun löysin kuvat albumeistani, ajattelin kevyeksi välipalaksi ikäänkuin hengästystauoksi totisten, veretseisauttavien ongelmien käsittelyn oheen.

Julkisten rakennusten koristelut, patsaat ja reliefit kertovat myös osaltaan kansojen luonteesta. Tässä malliksi  kaksi seinäkoristetta, toinen Malalagasta ja toinen Vaasasta, kumpikin ihailtavissa  keskeisillä paikoilla.

Molemmissa sama aihe eli naisihmisen ikiaikainen sulous.  Muotokieli ja motiivin käsittely poikkeavat kuitenkin suuresti toisistaan. Suomalainen karu, leikitön ote ja sitten Espanjan lämmössä kovasta kivestä esiinhakattu pehmeys ja sulo.

Tässä lienee esimerkki sotesopan tulevaisuudesta…

https://yle.fi/uutiset/3-10241126

”Sote-uudistuksen pilottimaakunta vaikeuksissa: jopa nenäliinoista säästetään

Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Siun soten rahat ovat lopussa. Tiedossa on palvelujen heikennyksiä sekä mahdollisesti työntekijöiden lomautuksia.”

Tuskin täysimittakaavan malli toimii paremmin…

Millainen on sinulle ihanteellinen kesäsää?

Itse en pidä sateesta, paitsi vilvoittavista rankoista kuuroista. Tasaisen harmaa rintamasade pistää mieleni masentuneeksi.

Toukukuun sää oli minulle ihanteellinen, mutta nyt jouduin kaivamaan vaatekaapistani toppatakin, kun kävin eilen kaupungilla. Niin kylmä ja kova pohjoispuhuri oli.

Ymmärrän kyllä että vettä tarvitaan varsinkin viljelyksille, mutta minun ihanteeni olisi, että öisin sataisi vettä, mutta aamulla, päivällä ja illalla olisi poutaa ja lämmintä.