Kuinka korjata virhe kommentissa?

Silloin tällöin sattuu, että kommentissa on virhe, jonka huomaa vasta myöhemin.

En tiedä, onko sellaisen korjaaminen mahdollista, koska en ole onnistunut korjausmahdollisuutta ainakaan löytämään.

Tässäkin aloituksessa oli 3 virhettä, mutta niiden korjaaminen on kuitenkin mahdollista.

Miten on?

”Puhemies” on ainutlaatuinen, puheenjohtajia on maa täynnä

Aamulehden ex-päätoimittaja Jouko Jokinen edisti ”tasa-arvoa” miesten ja naisten välillä lanseeratessaan termin Eduskunnan puheenjohtaja Eduskunnan Puhemiehen tilalle.

Puhemies on kulttuuria ja sillä on pitkä historia. Sitä arvostavat niin naiset kuin miehetkin ottamatta kantaa sukupuoleen. Sen sijaan puheenjohtajia on joka yhtiössä, kylässä ja kaupungissa maa täynnä.

Aamulehden kantaa voi arvostella halveksimisena instituutiota kohtaan. Ja tänään taas, Eduskunnan Puhemiestä kutsuttiin Aamulehden jutuissa puheenjohtajaksi. Halventavaa !

Että tällaista tasa-arvoa, jota mikään muu media ei käytä- katsotaan ja seurataanpa sitten Jokisen Yleä.

Kaksi professoria.

Professorihan on yliopistojen korkein opetus- ja tutkimustyötä tekevä virkamies. Professori voi olla myöskin arvonimi, esim taiteilijaprofessori. Professori on siis tutkija sekä opettaja. Tarkastelen tässä avauksessani hieman kahden erilaisen professorin tapaa tehdä tutkimuksistaan julkaisuja, historiasta, sotahistoriastakin.

Prof Pekka Visuri.

ye ev, valt tri, professori, historian tutkija.

Pekka Visuri on sekä suosittu esitelmöitsijä, että hieman tietyissä piireissä kiisteltykin mutta ehdoton sotahistorian sekä yhteiskunnallisten olojen tutkija.

Sotahistoriassa hänen vahva valttinsa on yleisesikuntaupseerin koulutus. Se mahdollistaa tuoda korkeasti koulutetun sotilaan näkemys sotahistoriaan ja sotahistoriallisiin tutkimuksiin. Tutkimuksensa prof Visuri nojaa ehdottomaan asenteettomuuteen, puhumattakaan politiikasta.

Alla viime itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa prof Visurin puhe, joka käsitteli koko Suomen itsenäisyyden aikaa. Puhe on julkaistu Demokraatti-lehdessä sellaisenaan, siis lehden nimen ei tulisi antaa aiheuttaa sielullisia kärsimyksiä kenellekkään. Toimittajan osuutta siinä ei oikeastaan ole. Kannattaa lukea puhe, se muuten vertailee mm Ukrainan ja Suomen itsenäisyyttä mielenkiintoisesta näkökulmasta.

https://demokraatti.fi/professori-pekka-visuri-hyvinvoinnin-romuttaminen-voisi-tuoda-mukanaan-arvaamatonta-tuhoa/

Pekka Visurin ominta aluetta lienevät sodat 1939 – 1947, jos tosin hän on tutkinut paljon myöskin 1917 – 1930 välistä levotonta aikaa Suomessa.

Prof Ohto Manninen.

Filosofian tohtori, professori, historian tutkija.

Tietyllä tavalla paljonkin siteerattu professori näilläkin blogisivustoilla. Prof Mannisen tutkimuksissa ja julkaisuissa ilmenee mielestäni pienehkö asenteellis/poliittinen suuntautuneisuus, varsinkin sisällissodan tapahtumissa, sisällissodan jälkeisissä sotilaspoliittisissa tapahtumissa aina tuonne 1930 saakka.

1939 – 1947 välisiä sotia prof Manninen on myöskin tutkinut mutta kun  ajanjakson 1917 – 1947 välisen ajan julkaisuja näiden kahden professorin välillä vertailee; painotuseroja löytyy.

Professori Ohto Manninen

Joka tapauksessa, ansioituneita tutkijoita molemmat, ehdottomasti. Prof Mannisen kohdalta lienee myöskin mainittavaa se, että hänen julkaisuistaan löytynee helpommin poliittisvärittyneitä lainauksia esim vapaussota, luokkasota, sisällissota, kansalaissota teemasta.

Kyllähän molemman tyyppisiä professoreita tarvitaan, niin kuin historiantutkijoita yleensäkkin.

Kyllä elämää on

– vielä eläkeläisilläkin…
Meidät on tehty sotavuosien jälleenrakentamisen aikoihin
jolloin Suomi nosti päänsä kohti hyvinvointia.
Saimme kasvaa työssä mukanaollen kukin voimiemme mukaan tuntien olevamme tärkeänä osa yhteiskuntaa.
Tuli vuoromme jatkaa vanhempiemme työtä kasvattaen ohella lapsemme joilta ei puuttuisi mitään.
Keräsimme itsellemme vanhuuden varalle eläkemiljoonat.
Nyt nautimme päivistä joiden määrää emme tiedä.
Otamme päivittäiset lääkkeemme hymynkare suupielessä.
Vielä aurinko paistaa ja kohti uutta kevättä katseemme tähyää…

Kanankoipia grilliboxista, kannattaa kokeilla

Kotimaisia marinoituja, oikeasti sanottuna, broilerinkoipia kannattaa kokeilla:

Boxissa on noin 10 kpl ja maksaa muutaman euron.

Uunipannun pohjalle pirusti valkosipulia, sipulia maun mukaan,  juureksia esim. peruna- ja bataattiviipaleita ja sitten appelsiinin ja sitruunan viipaleita tasaisesti.

Lado koivet irralleen toisistaan. Päälle vielä kuivattuja yrttejä (baslika, timjamiini ) ja lopuksi curryä.

Uuniin 200 C 30 min ja sitten toiset 30 min 150 C ilman kantta. Anna hautua uunipannun kansi päälle pantuna mielellään tunnin. Jos on nälkä, suoraan lautaselle. Varo niitä koipien piikkijänteitä.

Minä perkaan ne lihoiksi, joita voi sitten käyttää pastan, riisin jne.. kanssa kermaisessa kastikkeessa parmesanin kanssa.

Taas ihan ”tasa-arvoa” kaikille

http://www.iltalehti.fi/matkajutut/201802052200720204_ma.shtml

”Saari, jolle ei päästetä miehiä – uusi lomaparatiisi ja vieläpä Suomeen

Kalifornialainen konsultti Kristina Roth kyllästyi lomailemaan paikoissa, joissa uhkui liikaa miesenergiaa. Suomalaiseen mieheen rakastunut nainen oli ihastunut terveyslomailuun ja päätti avata kohteen, joka on tarkoitettu vain naisille.”

Miesklubeista pidetään suurta räkätystä, kuten nyt viimeksi pörssiklubista, ja tasa-arvoon vedoten halutaan jopa purkaa voimassa oleva vuokrasopimus.

Sen sijaan vain naisille tarkoitettu puuhastelu on näköjään aivan sallittua ja kelpaa näille ”tasa-arvo”-harakoilla mennen tullen.

Sianniskaa ja lisukkeeksi papuja.

Kassler on hautumassa valurautapadassa uunissa 150 asteessa. Pataan lohkoin lisukkeeksi ison sipulin ja valkosipulimurskaa.  Annan padan olla uunissa kaksi ja puoli tuntia.

Lihan lisukkeeksi on tölkillinen ruskeita papuja. Kun liha on valmis, valutan ja huuhtelen pavut lävikössä ja lämmitän ne kattilassa. Pavuille kastikkeeksi tulista sriracha-chilikastiketta.

Tämä olisi tarpeen

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802042200718701_u0.shtml

”Poliisihallitus toivoo nopeaa lakimuutosta, joka antaisi poliisille toimivaltuudet pudottaa turvallisuutta vaarantavat kuvauskopterit”

Noita holtittomasti lennätteleviä typeryksiä on jo liiaksi.

Olen itse joutunut käskyttämään typerystä, joka lennätti kopteriaan väkijoukon päällä yleisötapahtumassa täysin ilman valvontaa ja ihmisten turvallisuudesta piittaamatta.

Näitä ilmenee jatkuvasti ja niille täytyy saada jokin raja.

Oman pihani päälle tuevan kopterin lento tulee taatusti loppumaan alta aikayksikön.

Oliskohan aihetta harkita ammatinvaihtoa, jos kyvyt eivät näköjään riitä…

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005552667.html

”Linja-auton kuljettaja kiilasi hälytysajossa olleen poliisiauton lumipenkkaan Kuopiossa

Omien sanojensa mukaan kuljettaja ei huomannut poliisiautoa ollenkaan ennen törmäystä.”

Ei tuolla tavalla peileihin katsomatta kaistaa vaihdella, jos työkseen linja-autoa ajaa.

Alkaa olla kuski matkustajillekin vaarallinen.